Kuu taivaalla pitää minulle seuraa. Haikea puolikas kuin halkaistu talviomena tai hopeakorvakoru ja taivas on arabialaista hääsilkkiä kanervankalpealla helmalla. Haluaisin kirjoittaa jotain joka vetäisi sille vertoja. Mutta puuttuu se hulluus. Se sumea hetki kun langat kudotaan yhteen ja ajattelet kahden elämän muodostavan yhden suuren kuvakankaan. Mutta on vain tämä tarina. Tämä haalistuva seinävaate ja kuvakudos, jonka langat ovat edessäni hajallaan ja se väri, se yksi sävy, puuttuu yhä, enkä tiedä kenellä se on taskussaan.
Kuu taivaalla
Keittiön ikkuna
9327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi kun erilainen taas.. kaunista..
Kaunista mutta ei yhdistävää. Mietin mitä hän tekee tänä kauniina kevätiltana. Hetken jo ajattelin etten olisi tässä yksin, mutta niin se kuitenkin on.
Mutta on kuu taivalla ja on keittiön ikkuna. On kuppi kaakaota sekä ulkona kukkivat vaahterat, silmujaan pullistavat lehmukset, pylväshaavat, hevoskastanjat, amerikanpähkinät. On lähibaarista kotiin hoiperteleva mies, on koiriaan ulkoiluttavat naiset pinkeissä lenkkareissaan. On läppäri ja on käsikirjoitus auki taustalla. On sata ja yksi kysymystä sekä kertomusta ja miten sinua kaipaankaan.
Olisinpa löytänyt sinut jo aiemmin ja sitä vaikeammalta tuntuu päästää irti nyt kun sinut oivalsin.
mukavaa kerontaa.. nuo puut... muut tuttuja, mutta amerikanpähkinät?
Amerikanjalopähkinä (Juglans cinerea). Sellainen ilahduttava harvinaisuus löytyi lähipuistostani kun viime syksynä sitä ihmettelin. Sen pähkinät ovat jopa syötäviä, mutta ei niitä kukaan sieltä kerää.
Tämän kaupungin puistoissa on yllättäviä helmiä, joita monikaan ei koskaan tajua. Haluaisin tietää kuka on ollut se nerokas puutarhuri, jotka nuo puut on valinnut.
Minä en näe kuuta, se on kateissa. Joskus näin sen, ja se näytti pehmeältä pallolta, jota voisi koskettaa. Sitten opin, että kuu on kaukana, eikä sinne ole koskaan tarkoituskaan ylettää. Tänään värit ovat tosiaan haaleat ja musiikki soi epävireessä. Näen jin-jang-kuvion kahtena toisistaan väkisin irti revittynä kappaleena. Irti toisistaan, koska ne muodostivat jonkun muun mielestä epäilyttävän harmonian. Näen keittiön ikkunasta liian vahvan, liian aikaisen kevään, jota en osannut kohdata. Siitepöly tunkeutuu kaikkialle, ja kuljen sumussa. Tahtoisin työntää tämän kevään syrjään ja hypätä pää edellä kesään, joka kohtelisi ehkä hellemmin. Tai juosta syksyyn, jonka pimeydessä kukaan ei näkisi virheitäni.
joo, ei ollut tuttu pähkinä lopultakaan... kävin netittämässä ja sillä
pitäisi olla oikein maistuvat pähkinät.. sulla on sitten silmää puille..
pähkinätkö sut vei puun luo vai mikä?
Mulla ei toistaiseksi ole koivupölyherkistystä tapahtunut... olen jo yli
15v nauttinut koivumahlaa.. parhaimmillaan joskus ollut yli 50litraa
pakasteena maitotölkeissä.. talvellakin siitä ennen tuli sellainen pieni
nuhamainen olo.. jonkinlaista siedätyshoitoa mahla on minulle tehnyt, kun
ei enää vaivaa kevään siitepölyt...
Minä en ole ap. :) Kirjoittelin hänen juttunsa herättämistä ajatuksista ja muusta. Mahla on hyvää kyllä. Nyt vaan taitaa tämän kevään mahla-aika olla jo lopullaan.
Juu, et ole... vastasin molemmille.. kun heräsi ajatuksia..
tietääkös ap ussurinpäärynän? .. mulla pieni puu kasvamassa..
vuosi sitten S24:ssä ollut keskustelua tuosta päärynästä..
joku sanoi, ettei hedelmät syötäviä.. Venäjän-Kiinan rajamailla
säilövät kyllä jonkinlaiseen liemeen.. kuin suolakurkkuja tekisivät..