Ihminen on perintötekijöiden, ympäristön ja kasvatuksen tuote.
Niine eväineen, joita yllä esitin, on tämä elämä läpi taaplattava.
Alkueväät saadaan jo synnyin kodissa, johon synnytään jo perintötekijät valmiina.
Tuloksia nähdään täällä palstallakin. Valmius mielipiteisiin ja kannanottoihin on usein huono, johtuen vähäisistä kiinnostuksista asioihin jne. Kodin antama perinne näkyy täälläkin.
Juttelut ovat paljon keskusteluja yleisemmät kun tiedot ja taidot ei enempään riitä.
Näin on näreet ja tällaisena pysyykin.
Niine eväineen, joita yllä esitin, on tämä elämä läpi taaplattava.
Alkueväät saadaan jo synnyin kodissa, johon synnytään jo perintötekijät valmiina.
Tuloksia nähdään täällä palstallakin. Valmius mielipiteisiin ja kannanottoihin on usein huono, johtuen vähäisistä kiinnostuksista asioihin jne. Kodin antama perinne näkyy täälläkin.
Juttelut ovat paljon keskusteluja yleisemmät kun tiedot ja taidot ei enempään riitä.
Näin on näreet ja tällaisena pysyykin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onneksi aina jollain on ollut oikeat elämisen eväät. Olemmehan usein lukeneet sellaisesta onnekkaasta, jolle kodin antamat eväät on kasvattaneet oman erinomaisuutensa tiedostavan ihmisen, jolla on otsaa arvostella toisia palstakirjoittajia. Siltikään ei tunnu tavallisista pulliaisista mukavalta, kun aletaan näiden vähempiosaisten virheitä luettelemaan. Miksi tuoda taas palstalle negatiivisia asenteita meista vähemmän onnekkaista. Vai löytyykö aiheesta jotain positiivista sanottavaa.
Arvostelija ja loukkaaja ei ole yleensä taspainoinen, kodista jo hyvät elämäneväät saanut. Vai loukkaako jotain jo se, että jollain toisella tuntuu olevan asiat paremmin ? Eikö se ole kateutta ?
Miksi ei saisi olla kiitollinen siitä, mitä elämä on jo varhaisvaiheessa antanut, sellaisella ihmisellä voi olla eteenpäin annettavaa. Tavallinen köyhäkin koti voi olla hyvä koti, ja varakas koti taas välinpitämätön ja kylmä.
Aloitus on negatiivinen ja arvosteleva, mutta niin on katkoviivan vastauskin.
Jokaisella on vastoinkäymisiä, eri ihmiset vain suhtautuvat niihin eri tavoin eivätkä kaikki tuo esille keskustelupalstalla elämänsä epäonnistumisia .
aloittajan eväät tutuvat aika pettuisilta, makeampaan tottuneet tuskin tekisivät toisia pilkkaavia alustuksia ainakaan täällä.
Voi olla että hyvätkin eväät ovat repussa pilaantuneet , kun ei ole oikein säilytetty .Tai ne on jo alkumatkasta hotkaistu eikä ole viitsitty uusia eväitä itse hankkia.
Kateus varmasti painaa kivireppuna, sinne ne eväätkin alle murskaantuu ja sitten ollaan toisten eväitä vaanimassa kieli pitkällä.
farfar5
Haitanneeko tuo? Kymmenen vuotta eteenpäin on pian. Meidän pitäisi siirtyä v.80 palstalle, jos olemme vielä kirjoituskunnossa.
Kirjoittaja, jolla on eniten viestejä, ei taatusti, näin uskon, jätä tätäkään palstaa omasta puolestaan ns.kesannolle.
Itsellä tulee syntymästäni kuluneeksi tammikuussa 2018 80v. Isosiskoni siirtyi atomitasolle 2 viikkoa sitten 86 vuotiaana. Menen saattamaan.
Totta puhut, täällä on ihmisiä, jotka puhuvat aina muista ihmisistä ja itsestään, ennen kaikkea itsestää.
Jos sitten joskun jostain muusta, niin ruuasta, mitä syö tai muista OMISTA tarpeistaan.
Huonon kodin, kasvatuksen saanut on surkimus.
Me itsestämme ja tekemisistämme kirjoittavat odotamme nyt sinulta "Asioista aina mieluu" esimerkillistä aloitusta.
Parempi puhua itsestään kuin asioista joista ei mitään tiedä.
Puhu sinäkin itsestäsi, niin tutustutaan sinuunkin.
Loysin eilen tämän 70-vuotiaiden keskustelupalstan. Vielä eilen en kirjoittautunut mukaan. Nyt on kiinnostava aihe. Olen ruvennut ajattelemaan että elämä on suurta sattumien summaa. Perintö-, kasvatus- tai ympäristötekijät ovat meistä itsestämme riippumattomia asioita. Sana ´kohtalo` sisältää valtavasti tietoa. Perimmältään onneen tarvitaan vain sopeutuvaisuutta, inhimillisyyttä, henkistä energiaa. Onnellisuudestahan elämässä lopulta on kyse. Luulen, että tämä mitä kirjoitan, on hämmentävää ja sekavaakin. Halusin kirjoittaa kun on ollut mukava lukea muiden kirjotuksia. Hyvä aihe farfar5
Noin helposti se käy surkimukseksi leimaaminen joltain.
Ihmeellinen yleistys, mustavalkoisesti päätelty. Sen lisäksi mitä ihmisessä perintötekijöiden, ympäristön ja kasvatuksen vaikutusta on hänessä muutakin.
Ihmisellä on aivot, ajattelu-ja päättelykyky, joiden avulla hän voi kyseenalaistaa "huonon kodin ja huonon kasvatuksen" järjellä, ja kumota niitten vaikutuksen elämässään.
Yleistäminen ei ole fiksua mielestäni.
nim.lle (Asioista aina mieluu)
Ihminen on kaksikätinen kaksijalkainen kanta-astuja, enempää en jatka jääköön loppu arvoitukseksi.
Onkohan kahta samanlaista, tuskin aina löytyy joku ero äänessä, kasvonpiirteissä, kropassa varpaissa ihan missä vain.
Ihonvärejä on monta ja niin monta mieltä ja kieltä että hyvin tänne joukkoon sopeudumme mennen tullen.
Ihminen voi olla toiselle ihmiselle ystävä, rakas, läheinen, omainen, jopa peto.
Toiset viihtyy yksin useammat kuitenkin toisten kanssa, on rehellisiä ja epärehellisiä sekä teoissa että puheissa.
Tämä aihe ei ole pieni vaan loputon suo, jätän toisillekin pohdittavaa.
Joku närkästyi aloittajalle, vaikka tuskin aloitusta oli loukkaukseksi tarkoitettu.
Keskusteluja täällä ei käydä, vaan minäpersoonan tekemisiä toistetaan päivästä toiseen.
Positiivista on se että nikit ovat vähentyneet ja nikittömänä voi osallistua.
Viestillä ei ollut tarkoitus loukata, vaan ainoastaan tarkastella sitä, miksi me olemme erilaisia
Erilaisuus on rikkautta. Markkinatalous on vienyt monilta ajattelukyvyn, koska seuraavat pakonomaisesti mikä on muotia, mikä kannattaa jne.
(farfar), (asioista aina mieluummin), (ihmninen numerotta), (kukkahame) ja (tuskinpa)
Kirjoitatte hyvin, ja mielenkiintoisesti, pakko on jotain naputella minunkin, vaikka juuri kotiin vasta tupsahdinkin.
Minullakin on tuo sama päätelmä tästä omasta elämästäni, että kaikki on ollut suurta sattumaa, kohtaloa tai Luojan johdatusta - ehkä vain todellakin kohdalleni osunutta.
Olen sitten perintötekijöistäni, (mihin todellakaan en ole itse voinut vaikuttaa), ja näistä sattumista yrittänyt tehdä parhaan mahdollisen elämäntien. Tässä nyt mennään ja tyytyväisenä, sydän on niin täynnä kiitollisuutta kaikesta hyvästä koetusta, ettei sinne mitään muuta mahdukaan.
Ongelmia on ollut aina välillä, ja niihin olen aina yrittänyt parhaan mahdollisen ratkaisun keksiä. Sopeutumiskykyä on tarvittu paljon, samoin ongelmanratkaisukykyä ja yhteistyökykyä, niitä eniten on tarvittu.
.
loppusuora meneossa,,,,
Voi voi voi alotuksen tekijää,
kuka täällä alkaa kertomaan lapsuudesta saatua yleisivistystä tarkemmin, uskallan epäillä, ei kukaan,
joten jutut jää väkisinki pinnalisiksi tyhjänpäiseksi höpinäksi,
mikäli ei oteta huomioon muutamia politiikaan viittaavia mielipiteiä ja kannanottoja,
voin kehua omaa lähtökohtaani hieman,
kaikki vejekset on yliopistopohaisen koulutuksensaaneet ja virkansa tehneet yhteiskunalle,
vaikka olenki vähä sanainen täällä se ei todista yhtään mitään ihmisestä ihmisenä,
nämä jutut ei vain aina kiinosta, paljon on ollu poistoja,
mielenkiinto on menny,
kaikki me vanhenemme sille emme voi yhtikäs mitään,
voimat hiipuu henkiset voimavarat saman tien,
aurinkoista iltapäivää vaan kaikille,
Sadepäivänä on aikaa paneutua ihmiseen. Sanotaan perintötekijöiden koostuvan minun esi-isien kokemuksien ja kohtaloiden perusteella. Tästä itsestäni voinkin päätellä heillä ennen minua olleen kesimääräiset oltavat.
Siksi olen keskimääräinen ja keskimääräisen fyytyväinen omaan käyttäytymiseeni. Sisarusteni ja omien lasteni menestys onkin ponnahtanut tämän keskimäärän yli ja taasen tuli miettimistä, mistä nämä professorit ja lehtorit sukuun tulivat?
Jotenkin tuntuu, että joku harppaus tapahtui ja ongelma on pitäisikö minun erkaantua liian hienosta suvusta, etten olisi häpeäksi heille.
>>>Minkälainen on ihminen?