Uusi kuntatalousohjelma velvoittaisi kunnan kattamaan taseen alijäämän neljän vuoden kuluessa.
Uusi kuntalakiesitys tiukentaisi alijäämien kattamisvelvoitteita sekä toisi uuden julkisen talouden ohjausjärjestelmän, sanoo lakia valmistelleen talousjaoston puheenjohtaja Arto Sulonen Kuntaliitosta.
- Nykyään taloussuunnitelma pitää laatia tasapainoon ja sen pitää olla tasapainossa enintään neljän vuoden suunnittelujaksona. Tämä on toiminut aika monessa kunnassa niin, että vuosittain suunnitellaan tasapainoon mutta tasapainoa ei koskaan faktisesti saavuteta.
- Tässä lainsäädännössä tulee absoluuttinen taloussuunitelman tasapainovelvoite. Kun kunnan taseeseen on alijäämää kertynyt, seuraavien neljän vuoden aikana alijäämä on pakko kattaa. Jos sitä ei kateta, uhkana on että joutuu kriisikuntamenettelyyn.
Uusi kuntatalousohjelma ulottuisi koko kuntatalouteen, myös vapaaehtoisiin tehtäviin.
- Merkittävää on, että valtion tulee määrittää konkreettiset toimenpiteet, joilla kuntatalous saadaan tasapainoon.
Myös kunnan konserniohjaukseen on tulossa uusia säännöksiä.
- Koko uuden kuntalakiehdotuksen taloussäädösten logiikka lähtee konserniajattelusta. Taloutta pitää nähdä koko kunnan konsernitalouden näkökulmasta.
Uusi kuntalakiesitys tiukentaisi alijäämien kattamisvelvoitteita sekä toisi uuden julkisen talouden ohjausjärjestelmän, sanoo lakia valmistelleen talousjaoston puheenjohtaja Arto Sulonen Kuntaliitosta.
- Nykyään taloussuunnitelma pitää laatia tasapainoon ja sen pitää olla tasapainossa enintään neljän vuoden suunnittelujaksona. Tämä on toiminut aika monessa kunnassa niin, että vuosittain suunnitellaan tasapainoon mutta tasapainoa ei koskaan faktisesti saavuteta.
- Tässä lainsäädännössä tulee absoluuttinen taloussuunitelman tasapainovelvoite. Kun kunnan taseeseen on alijäämää kertynyt, seuraavien neljän vuoden aikana alijäämä on pakko kattaa. Jos sitä ei kateta, uhkana on että joutuu kriisikuntamenettelyyn.
Uusi kuntatalousohjelma ulottuisi koko kuntatalouteen, myös vapaaehtoisiin tehtäviin.
- Merkittävää on, että valtion tulee määrittää konkreettiset toimenpiteet, joilla kuntatalous saadaan tasapainoon.
Myös kunnan konserniohjaukseen on tulossa uusia säännöksiä.
- Koko uuden kuntalakiehdotuksen taloussäädösten logiikka lähtee konserniajattelusta. Taloutta pitää nähdä koko kunnan konsernitalouden näkökulmasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tarkoittanee muuten sitä, ettei talouden tasapainottamiseen riitä että ottaa ties mistä rahat alijäämien kattamiseen tms?
Kärsämäki esimerkiksi kuittasi kertyneet ja osan tulevista alijäämistä elinkeinorahaston miljoonilla ja jatkossa se ei onnistu koska talous pitää saada oikeasti tasapainoon ei kikkailemalla talouskäppyröitä kuten k.mäki esim. teki em. asiayhteydessä?
Tarkoittanee sitä, ettei esim. reporahoja voi jatkossa käyttää alijäämien kuittaamiseen ja kertoa että talous on tasapainossa? Sen jälkeen kun elinkeinorahaston miljoonat on syöty.
"- Merkittävää on, että valtion tulee määrittää konkreettiset toimenpiteet, joilla kuntatalous saadaan tasapainoon."
Riippuen tietenkin mitä em. toimenpiteillä tarkoitetaan mutta käsittääkseni esim. alijäämien kattaminen ns. ulkopuolisella rahoituksella tuskin on "konkreettinen toimenpide", joilla kuntatalous saadaan tasapainoon? Em. toimenpiteen lopputulos kun on vain se, että kuntataloudesta katoaa varoja joka on miinusmerkkistä ei osoitus tasapainon saavuttamisesta. Muutenkaan ymmärrä ajatusmaailmaa missä taloutta tasapainotetaan toimenpiteillä jotka edellisen esimerkin kohdalla tarkoittaa vain sitä, että kunnan varoja kulutetaan josta esimerkkinä helppo laskusuoritus menoista ja tuloista joka kertoo lopullisen tilanteen missä mennään? Miinuksella ja raskaasti riippuen miten monta vuotta kunnan kulisseja ylläpidetään negatiivisella tuloksella? Omalla maalaisjärjellä talous on vasta sitten tasapainossa kun menot ja tulot ovat tasapainossa ei kuten nyt, vuodesta toiseen mennään kunnan kukkarolle ja kinutaan valtiolta köyhänapuja.