Olen aikeissa lähteä kesäkuun alkupuolella Inarille melomaan 5-metrisellä peräsimellä varustetulla retkikajakilla. Kaveria ei mukaan löytynyt, joten olen lähdössä yksin. Alustava suunnitelma on lähteä Nitsijärveltä Suolisvuonoa Vätsärin suuntaan ja Kyynelvuonoa takaisin. Siitä sitten länteen sen verran kuin hyvältä tuntuu. Kenties jo Vätsärin jälkeen kuuvan kanavaa takaisin tai sitten keskimmäistä saarirykelmää pitkin etelämmäs. Aikaa on käytettävissä enintään kaksi viikkoa.
Melontakokemusta löytyy noin neljän vuoden verran ja olen tehnyt yksinkin muutamia viikon reissuja. En kuitenkaan Inarilla, joka oletettavasti saattaa olla jotain aivan muuta kuin Etelä-Suomen sisävedet. Olen ymmärtänyt, että kelit saattavat muuttua hyvinkin arvaamattomasti.
Kuivapuku löytyy sekä hyvät melontaliivit. Mukaan toki myös tyhjennyspumppu ja melakelluke. Pelastautumistekniikka ei ole kovinkaan hyvin hallussa ja se ehkä mietityttää eniten. Mistään merimelonnasta ei myöskään kokemusta ole, vaikka joskus on sisävesilläkin aikamoiseen höykytykseen joutunut. Muutaman kerran on tullut melakellukkeen avulla kajakkiin harjoitusmielessä kömmittyä, mutta vesi on ollut lämmintä ja keli tyyni. Eskimoa en hallitse. Tarkoitus on kuitenkin liikkua lähellä rantoja ja välttää kilometriä tai korkeintaan kahta suurempia selän ylityksiä. Ruokaa varaan reilusti koko ajalle, jotta huonon kelin yllättäessä voin leiriytyä rauhassa odottelemaan parempia ilmoja. Mukana lisäksi EA-välineet, varapuhelin, virtapankki ja myös Soneran prepaid-liittymä DNA:n rinnalle.
Kysyisinkin nyt, onko aivan idioottityperää lähteä tuonne yksin tai tuleeko mieleen jotain skenaarioita, mitä en kenties ole huomioinut? Kaikessa on riskejä ja kotiinkin on moni kuollut, mutta mietin että onko tässä jotain selkeää vaaraa mihin en olisi lainkaan varautunut. Muitakin vinkkejä Inarille vastaanotan mielelläni, vaikka toki olen jo aika paljon tutkimustyötä ja paikkojen kartoitusta tehnytkin.
Kiitosta!
Yksin Inarille
15
2716
Vastaukset
- retkimelontaa
Niin joo, kyseessä muovikajakki eli parit kivet ei haittaa :)
Järvi voi olla jäässä :)
- retkimelontaa
Se voi tietysti hankaloittaa tätä suunnitelmaa :D Jospa se kuitenkin kuukauden sisään sulaisi. Tai sitten on vaan pakko vaihtaa kohdetta.
- vastaaja1
Ei ole lainkaa hölmöä lähteä yksin! Retkeily on parhainta yksin toteutettuna,samoin melonta ylipäänsä. Harjoittele kuitenkin vielä melakellukepelastautumista ennen lähtöä, mieluiten niin että osaat sen tai jnkun muun konstin pommin varmasti,jos sattuisit kaatumaan. Tieto omasta pärjäämisestä lisää retkeilyn nautittavuutta. Kovalla kelillä melakellukepelastautuminen voi olla erittäin vaikeaa, eikä sen varaan voi laskea. Jätä aina kelivaraa, äläkä mene tilanteeseen jossa pelastuminen on vain yhden kortin varassa.
Sinänsä se,kuinka monta vuotta melontakokemusta on, ei kerro mitään.useimmilla melontavuosi tarkoittaa kesäkuukausien melontaa, kilometrien jäädessä muutamaan sataan hyvässä kelissä vedettyyn.
Suunnitelmasi kuulostaa hyvälle! Nauti reissusta, ja jätä aina pelivaraa kun teet valintoja reittien ym suhteen.- retkimelontaa
Kiitos vastauksesta.
Juu pidän kyllä itsekin yksin retkeilystä, mietin vaan onko se tuolla jotenkin erityisen vaarallista. Varmasti oleellisinta olisi tosiaan olla joutumatta kovin huonoihin olosuhteisiin ollenkaan seuraamalla ennusteita ja ennakoimalla, mutta joskus voi kaikesta huolimatta niinkin käydä. Täytyy yrittää vaan olla sitten sen verran lähellä rantaa, että pääsee turvaan. Tosin Inarin kivikkoisiin rantoihin ei välttämättä ihan mistä vaan rantauduta.
Olen kyllä jonkin verran aallokossakin joutunut melomaan, mutten koskaan sellaisessa, että olisi tasapainon menettäminen ollut kovinkaan lähellä. Kerran kohtalaisessa sivumyötäisessä meloin kapeaan salmeen, enkä osannut ollenkaan odottaa millaiseksi aallokko kasvaa salmeen pakkautuessaan. Opetti varomaan noita salmia ja matalikkoja, jos ei muuta :)
Taidanpa ennen reissua siis käydä vielä lähijärvellä ottamassa tuntumaa, kunhan tulee sopivaa tuulta!
- jammmmakkkaa
Hyvä suunnitelma!
Treenaa viimeiseen asti myös huonoja kelejä,mutta turvallisesti,jos voit.
Toivotan onnea jos olet homman treenannut tarkoin.
Kerro meille,miten homma sujui.
Ihmisiä kiinnostaa tällaisten reissujen sujuvuus.
Blogi tai jotain??? - retkimelontaa
Tulipahan käytyä Inarijärvellä. Hyvä reissu. Reissukuvausta ja kuvia löytyy tuolta:
http://tom.kuvat.fi/blog/1/Melomassa Inarijärvellä 4.-12.6.2014/- Myrskymeloja
Kiitti reissusi jakamisesta! Upeita kuvia, sai haikailemaan noihin maisemiin vaikka enemmän merimelonnan ystävä olenkin.
Kovassa kelissä selviämisestä ja isoista ylityksistä sen verran että melatuennat (ala-/ylä) on avain turvalliseen matkantekoon. Niitä kannattaa treenata. Reskutus on sitten se viimekätinen konsti jos tuennasta huolimatta onnistuu kupittamaan. Ylipäätään kovassa kelissä oppii melomaan vain melomalla kovassa kelissä. Sen kun kokemuksen kautta tajuaa että vetävän melan suuntaan todellakaan ei kaadu, auttaa kummasti. Parin metrin sivuaallokossa pärjää kun pitää vedot matalina ja sen ajan kun kumpikaan lapa ei vedä lyhyenä. Rytmitys aaltojen mukaan.
Siitä vaan kokeilemaan ja laajentamaan oman melonnan piiriä! Sulla on selkeesti tarpeeksi järkeä päässä että osaat pitää homman turvallisena. - retkimelontaa
Myrskymeloja kirjoitti:
Kiitti reissusi jakamisesta! Upeita kuvia, sai haikailemaan noihin maisemiin vaikka enemmän merimelonnan ystävä olenkin.
Kovassa kelissä selviämisestä ja isoista ylityksistä sen verran että melatuennat (ala-/ylä) on avain turvalliseen matkantekoon. Niitä kannattaa treenata. Reskutus on sitten se viimekätinen konsti jos tuennasta huolimatta onnistuu kupittamaan. Ylipäätään kovassa kelissä oppii melomaan vain melomalla kovassa kelissä. Sen kun kokemuksen kautta tajuaa että vetävän melan suuntaan todellakaan ei kaadu, auttaa kummasti. Parin metrin sivuaallokossa pärjää kun pitää vedot matalina ja sen ajan kun kumpikaan lapa ei vedä lyhyenä. Rytmitys aaltojen mukaan.
Siitä vaan kokeilemaan ja laajentamaan oman melonnan piiriä! Sulla on selkeesti tarpeeksi järkeä päässä että osaat pitää homman turvallisena.Kiitos positiivisesta palautteesta!
Itse haikailen merelle, siellä ei ole vielä tullut käytyä. Ehkäpä saaristomeren kansallispuisto tai merenkurkku voisivat olla potentiaalisia kohteita.
Ehdottomasti kuitenkin suosittelen myös Inarijärveä ja sinne on päästävä uudestaan. Ihan kivoja kuvia sieltä sai, mutta ne eivät kuitenkaan onnistu välittämään sitä tunnelmaa, joka paikan päällä ollessa melojaa ympäröi. Se rauha, erämaisuus ja jonkinlainen alkukantaisuus, aaah.
Tuentoja pitäisi kyllä harjoitella, sen voisi ottaa seuraavaksi tavoitteeksi. - Kemiönsaari
retkimelontaa kirjoitti:
Kiitos positiivisesta palautteesta!
Itse haikailen merelle, siellä ei ole vielä tullut käytyä. Ehkäpä saaristomeren kansallispuisto tai merenkurkku voisivat olla potentiaalisia kohteita.
Ehdottomasti kuitenkin suosittelen myös Inarijärveä ja sinne on päästävä uudestaan. Ihan kivoja kuvia sieltä sai, mutta ne eivät kuitenkaan onnistu välittämään sitä tunnelmaa, joka paikan päällä ollessa melojaa ympäröi. Se rauha, erämaisuus ja jonkinlainen alkukantaisuus, aaah.
Tuentoja pitäisi kyllä harjoitella, sen voisi ottaa seuraavaksi tavoitteeksi.Upea juttu kiitos!
Tervetuloa tänne Saaristomerelle merikotkien valtakuntaan. Täältä löytyy mukavia kohteita päivän tai pidemmällekkin reissulle. Elokuu ehkä parasta aikaa, kun voi rantautua saarelle kuin saarelle, koska lintujen pesintä ohi. - ipe6
kiitos mukavista kuvista,minäkin suunnittelen yksin lähtöä kyynelvuonon perukoille,jos löytyy kiinnostuneita. niin mukaan vaan.lähen 19.7 näillä näkymin.
- retkimelontaa
Kemiönsaari kirjoitti:
Upea juttu kiitos!
Tervetuloa tänne Saaristomerelle merikotkien valtakuntaan. Täältä löytyy mukavia kohteita päivän tai pidemmällekkin reissulle. Elokuu ehkä parasta aikaa, kun voi rantautua saarelle kuin saarelle, koska lintujen pesintä ohi.Tulin juuri Saaristomereltä, mutta käytiin siellä pienellä veneellä tyttökaverin kanssa. Aivan mahtavaa :) Mietin vaan kuinka helppoa on löytää kivikkoisista saarista rantautumis- ja telttapaikkaa kajakilla?
- Myrskymeloja
retkimelontaa kirjoitti:
Tulin juuri Saaristomereltä, mutta käytiin siellä pienellä veneellä tyttökaverin kanssa. Aivan mahtavaa :) Mietin vaan kuinka helppoa on löytää kivikkoisista saarista rantautumis- ja telttapaikkaa kajakilla?
Joka paikkaan ei pääse rantautumaan. Osa luodoista ja pikkusaarista on muodoltaan ihan mahdottomia, muistaakseni ainakin Hangon ja Hiittisen välissä näitä riittää. Merenkäynti tietysti saattaa estää maihinnousun helpompiinkin paikkoihin.
Tauko- ja leiripaikan valintaa ei kannata jättää viimeisen kortin varaan, vaan rantautua kun on vielä voimia jäljellä.
Kun sitten on päässyt rantautumaan, kajakki ja varusteet on syytä siirtää vesirajasta vähän ylemmäksi. Kilometrienkin päästä kulkevien laivojen peräaallot voivat huuhdella huolettomasti levitellyn irtoimiston mereen.
Telttapaikan etsinnässä kyvyllä soveltaa ja tyytyä pääsee pitkälle.
- inkkari inarilla
Moikka!
Luin mielenkiinnol retkikertomustasi. Tuttuja paikkoja ja kuvia oli eteläinarilla. Me kävimme heinäkuun alussa inkkarilla melomassa. Lähettiin Nanguniemestä. Käytiin Korkia-Mauran jääluola katsastamas ja samas paikas tulil syötiin. Jatkettiin Mahlatin vuokrakämpän saareen. Kämppä tän kesän kii remontin vuoksi. Ei kyl ukkoja näkyny, eivätkä viel mitään olleet tehneet. Lautoja lankkuja rannal oli. Teltalle paikka, se ainoa hyvä koko saares löydettiin. Pari yötä oltiin. Rannalta lipalla toistakymmentä lohta sain. Harmi, kaikki alamittasia. Pari harria ja yhen taimenen myös sain. Kaloja tuntuu inaris olevan. Suuremman tietty syvemmällä. Mahlatti länsipuolelta poistulles kierrettiin. Saarien suojas oli hyvä meloa, mut Piltsiselkä näytti toisen puolen. Ei kylläkään kovin korkeat aallot ollu, mut inkkarille ilman aukkopeitettä sivuaalloissa ihan tarpeeksi. Veskoniemen ja Nankuniemen välil on todella hyvä hiekkaranta. Meinattiin aaltojen takia melonta hiekkarannalle lopettaa, mut eihän tietä siin välil rantaan tuu, vaikka mökkejä on. Ei auttanu kuin loppukilometrit meloa. Rantavesiä pitkin melottiin varmuuden vuoksi. Hyvin meni. Kun autoon kaikki oli saatu pakattua, niin taivas repesi. Oli aika hyvä ukonilma. Vettä tul taivaan täydeltä ja salamoita riitti. Onneks ei oltu enää teltassa. Käytiin autolla Lapinleuku erähotellilla. Minusta isäntä tuntui vähän omituiselta. Sellasen käsityksen sain hänestä, kun vähän aikaa jutusteltiin. Ei jääty sen pidemmäks aikaa. Mentiin Ivaloon Kultahippuun syömään
Suosittelen Inarille melontaa. Me seuraavan kerran mennään uudestaan :-) - Jouni007
Majoitus Nitsijärvi: https://nitsijarvi.blogspot.com/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433027Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta612991- 422377
- 311873
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa811763Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘251729- 481586
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä781294- 391260
- 791080