...kirjoituksistani?
Ja olisivatko ne tunteesi sitten heijastusta minun tunteistani?
Ei silleen pysty elämään, eiks sun pitäis ensin miettiä omat tunteesi selviksi eikä aina vaan ajella lainavaloilla?
Ja olisivatko ne tunteesi sitten heijastusta minun tunteistani?
Ei silleen pysty elämään, eiks sun pitäis ensin miettiä omat tunteesi selviksi eikä aina vaan ajella lainavaloilla?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Voisihan se näinkin olla. Se vain, että mitenköhän olen juuri sinun kirjoituksesi täältä tunnistanut? Mitä ajattelet tästä? Entä miten tiesin sinun täällä kirjoittelevan..ja juuri minulle?
Niin, ja miksi asioita ei puhuta muualla kuin yleisillä keskustelupalstoilla.
ei, kyllä minulla on ihan omat tunteeni !! Yleensäkin ihmiset peilaavat itseään toisiin. Se on normaalia kanssakäymistä. Joskus tunteet kohtaavat ja joskus ei. Minun tunteeni häneen eivät peilutuneet takaisin siinä mielessä, mutta hyvässä mielessä kuitenkin. Uskoisin, että voimme peilata heijastuksiamme ihan vapaasti ystävina.
..ellei niistä ole enemmäksi.
Mulla on aaviustukseni / toiveeni, että juuri Hänen kanssa olen täällä viestitellyt nyt, mut voihan olla niinkin, että se on ollut joku muu -
Näistä kun ei voi varma olla!
sanoa nyt oliko mulle mutta vastaan tähän kun olen ihan unilla jo... en saa kunnon otetta täällä sinusta n joten silloin on vähän vaikea kommentoida. vähäisemmin ei hämmennä sekään kun tuntuu siltä kuin sinä tarkoituksella tahtoisit pitää minua etäällä syystä tai toisesta... on minulla edes jotain elämää. en kokoaikaa käytä siitä täällä vahtimassa mielialojasi.. öitä
Tleensä ei osu. Kuvitella vo iettä se on hän mutta todellisuudessa tuskin on. Valitettavasti.
Lainavaloilla. Mistä tiedät hänen tunteiden heijastaneen omiasi. Täällä kaikkien tunteet heijastaa jonkun tunteita. Se huomaa siitä, kun joku vastaa " mäkin rakastan sua" tyyliin. Joskus vastaajia ketjussa on useita, mutta useimpia aloituksia ei tunne häiritsevän sekään.
Näin :) Mä rakastan sua mies!
Mielenkiintoinen aloitus.
Kirjoittelen itse yhdelle miehelle rakkaus"kirjeitä" eli viestejä, joissa on sikin sokin sekasin omia tunteitani ja tunteita joita oletan hänellä olevan enkä itsekään erota niitä oikein toisistaan. Toisaalta tämä ei voi olla kylläkään minulle, koska en tämän miehen kirjotuksia taas hetkeen lukenu joten kyllä ne ihan omasta päästä ne viestit on kotosin.
Mitenkäs sitä muutenkaan niitä erottelisi kun ei ole tullu juteltua ja toisaalta tuntuu aika samanmoisi tunteita olevan hänelle joten olkoot nyt sitten sikin sokin.
Tai sitten kaikki on tapahtunut minun päässä :( niinhän se minulle kerran sano :(( sillon se olisin minä joka itekseen heijastelee kaiken maailman tunteita ja kuvittelee niiden perusteella omiaan.
No enivei en ihmettelis jos se mies ajattelis musta noin että "selvitä tuntees". Vähän vaikee selvittää itekseen umpiossa jotain tunteita että sinänsä.
Mut mielenkiintoinen aloitus. Pisti miettimään.
Hyvä kysymys :)
entiä, vaan jonkun valveunia en uskalla pian yhtään katsoa :-o
Mihin ap toi sun käsitys perustuu? Tarkoitatko jotain irl kirjoituksia vai täällä?
Mun tunteet ainakin perustuu irl siihen mieheen sellaisena kuin hän on. Joskus täällä ajattelen jotain tekstiä häneltä minulle, mutta ei sitä varmasti voi tietää kuka minkäkin tekstin takana on. Irl on se mikä merkitsee. Mun tunteet on jotakuinkin selvät ja tiedän tunteita olevan hänelläkin, mutta pitäisi vielä enemmän kohdata ja olla puheissa hänen kanssaan ihan kasvokkain, jotta tietää mikä merkitys tällä kaikella on ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Sama tilanne täällä ja samoin ajattelen näiden tänne kirjoittelujen funktiosta. Tosin nyt nähty irl niin vähän että nousee turhaan tärkeeseen asemaan nämä täällä kirjoittelut. Epävarmuutta lisää siinä missä poistaa.
Joka tapauksessa ei kannattaisi sanoa kenenkään toise tunteita "lainavaloiksi". Siitä voi tulla toiselle aika tyhmä olo jos ne oikeesti oli sen omia tunteita, jotka oli sen mielestä tärkeetä kertoa. Onko se nyt niin ihme jos ne tunteet on yllättävän samankaltaisia joskus: jopa niin samankaltaisia, että tulee sellanen olo, että ei sulta voi tolta tuntua ku musta tuntuu tolta. Kaunistahan se vaan on jos silleen natsaa. Paitsi jos ne tunteet on inhoa tai ylenkatsetta tms :) eli kaunista on sillon kun on kaunista
heijastuksia ihan omasta sisimmästäni. Se, mikä ne aikanaan herätti, on kysymysmerkki vielä itsellenikin. Ja vielä suurempi kysymysmerkki on se, miksi en niitä heti tunnistanut.
Peilaa mitään. Se imee toiset tyhjiksi.
Ap lähettää jollekin viestiä, joka ei kuitenkaan tavoita, kuin me, jotka täällä olemme. Ja me vuorostaan mietimme, mitä tuo tarkoittaa minun kohdalla.
Mä mietin..
Ei mitään heijastuksia täällä, ei syty lamppu, mutta miettinyt oon aika kauan ja tulen vielä miettimään, niin kauan kun on tarvis.
No problem :)
Olipa sekavaa .. Mitä mä kirjoitin..
me ..minun..väliäkö, ei tuu paljon mietittyä, etukäteen.