Alan jo väsymään ihmisistä ,koska ei lainkaan vastata mulle mitään edes FB yksityisviestillä tai halua kaverikseni facessa.Ei mitään taas antaneet puhelinnumeroita.En ole niin ruma ihminen ,mutta en ollenkaan ymmärtänyt ihmisistä.Menetin luottamusta ihmisiin.Jos törmään joskus kaupungilla jonkun tuntemani tai kaverini niin aina vain lyhyesti jutella.Ei se minulle enää höytyä.Jos opiskelemassa niin minusta on turhaan aloittaa tulla opiskelukaverikseen.Jos työssä niin ajattelen vain ,että sehän vain työtä ja en voi sanoa ihmisistä "muka kaveriksi".Olen vielä nuori nainen ,mutta olkoon niin elämäni on näin.Mielummin päädyn yksinäiseksi ihmiseksi ehkä ikuisesti ja loppuelämäkseni voi olla sitten sinkkuna.Miksi pitäisi tarvita sosiaaliset taidot vaikka ei se oikein toiminut.En niin ole yksin ,mutta tapaan yleensä perheeni ja siskoa mitä on parempi kuin he ihmiset.Olen jo tajunnut asiasta ,että minähän oikeasti lähes koko ikäni yksinäisyydessä kuin luulin toisin päin.Olinpa hölmö.Hengailen yksikseni aina jos huvittaa.En enää halua jakaa kenenkään kanssa kuin voin jakaa siskon kanssa.En ole mikään juorukello vain mukava tyyppi on.Osaan suuni kiinni myös.Tottakai huomasin ,että he ihmiset aika ystävällisiä ja mukavia mutta ei silti auta.Ymmärsin kyllä ,että täytyy hyväksyä vain tosiasiassa ja elämä jatkuu.
Siitä ihmisistä selvä.
Salaperäinen itäisestä.
251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vai niin
pieraisen nenääsi, woo-oooooh
pieraise nenääsi, woo-oooooh
pierun haju = seisova muna