Tulipa mieleeni ajatus, nyt eletään sellaisessa maailmassa, että saa pelätä, kun on kaikenmaailman "huumeveikkoja" sun muita, eli ns. puhtaita alkoholisteja taitaa olla aika vähän.
Usein sijoituksen alkuvaiheessa, vanhemmat uhkailevat niin sossuja, kuin meitä sijaisvanhempiakin, onko teidän kohdalle osunut väkivaltaa, onko teille tullut pelkoa, että saatte itse kärsiä.
Meillä on usean lapsen jompi kumpi ollut vankilassa, kuka taposta, kuka mistäkin ja silti vapauduttuaan heistä ainakin yksi perhe on taistellut lapsia takaisin, kyllä siinä kylmät väreet pitkin selkäpiitä on mennyt, mitä jos he tulevat porukalla pikkusievässä", niin millais sitte, eli ei tämä sijaislapsen ottaminen kotiin ole niin turvattua, kuin me aluksi luulemme, kun joukkoon mahtuu niitä, joilla elämä ei enää merkitse yhtikäs mitään, silloin voidaan tehdäkin ihan mitä vaan.
Eipä tälläisiä pitäisi ajatella, mutta väkisin ne mieleen tulee.
Vai tuleeko muille?
Usein sijoituksen alkuvaiheessa, vanhemmat uhkailevat niin sossuja, kuin meitä sijaisvanhempiakin, onko teidän kohdalle osunut väkivaltaa, onko teille tullut pelkoa, että saatte itse kärsiä.
Meillä on usean lapsen jompi kumpi ollut vankilassa, kuka taposta, kuka mistäkin ja silti vapauduttuaan heistä ainakin yksi perhe on taistellut lapsia takaisin, kyllä siinä kylmät väreet pitkin selkäpiitä on mennyt, mitä jos he tulevat porukalla pikkusievässä", niin millais sitte, eli ei tämä sijaislapsen ottaminen kotiin ole niin turvattua, kuin me aluksi luulemme, kun joukkoon mahtuu niitä, joilla elämä ei enää merkitse yhtikäs mitään, silloin voidaan tehdäkin ihan mitä vaan.
Eipä tälläisiä pitäisi ajatella, mutta väkisin ne mieleen tulee.
Vai tuleeko muille?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sijaisperhe on kuitenkin ihan tavallinen perhe. Ei meillä ole samanlaisia valmiuksia suojautua väkivaltaa vastaan kuin laitoksella. Me olemme tässä kaikkine heikkouksinemme mukana, myös omat lapsemme. Kyllä uhkaukset ja oma pelko täytyy ottaa puheeksi, jos sellaista tulee eteen! Meillä on ollut uhkaavaa aika-ajoin saman perheen taholta. Lapsia ei suoranaisesti ole uhkailtu,meitä vanhempia kylläkin, mutta on ollut aikoja kun olen autolla saattanut lapset kouluun pelon takia. Kyllä tämmöinen heijastuu lapsiinkin. Sijaislapsemme toinen vanhempi on paranoidinen skitsofreeni ja todella väkivaltainen. hän saa välillää mitä mukavampia päähänpistoja!!!
Meidän koti oli sijotuksen alkuvaiheessa "salattu", eli vanhemmille ei kerrottu missä asumme. Tänä päivänäkään vanhempi ei ole meillä käynyt, eikä siihen kykenisikään.Mutta jos raivostuu, ei tiedetä mitä voi tehdä. Suvussa on aina ollut väkivaltaa, ihmiset ovat tappaneet toisiaan, vuorotellen ovat vankilassa. Välillä pidämme talomme ulko-ovet takalukossa, kun pelottaa. Lapsille aika huono elämisen malli.
Voihan se olla, että uuden lapsen tullessa perheeseen kaikki on vähän niinku varpaillaan. Ei meillä ole ollut koskaan mitään uhkaa. Alussa ehkä jotain pientä natinaa, joka on sitten loppunut. Luu kurkkuun vaan bioille.
Meidän ei ole koskaan tarvinnut pelätä. Ainoastaan kovia sanoja on puhelimesta kuulunut, ei mitään sen vakavampaa. Johtunee varmaan siitä, ettei kuvioissa ole mukana alkoholi ja huumeet. Toisaalta lapset ovat myös sijoitettu sen verran kaus biovanhemmistaan, ettei tänne tule lähdettyä ihan noin vain.
Biolapsemme, 8v, säikähti pahan kerran, kun sijaislapsemme päihteissä ollut isä soitti meille kotiin ja lapsemme vastasi. Huusi lapselle sellaisia ruokottomuuksia ja uhkailuja, että lapsi ei ulos ovesta uskaltanut viikkoon! Silloin kävi mielessä, että ollaanko me itse hulluja, kun tällaiseen olemme suostuneet, laittaneet likoon ihan kaiken. Enempää päihdeperheiden lapsia ei meille tule, hyvä jos tästä selviämme. Olisikohan pitänyt hakea sitä sijaislasta toiselta paikkakunnalta alunalkaen? Eipä ollut alussa tätä tietoa ja vertaistukea...
Minusta monissa tapauksissa olisi pitkä välimatka kuitenkin se oikea ratkaisu, tietenkin sekin riippuu tapauksista, mutta.....
Ei ole lapselle mitenkään mieltä ylentävää, jos esimerkiksi, vanhemmat tulevat kyttäämään, vaikkapa koulun/päiväkodin nurkille ja ovat humalassa, näin voi käydä jos asutaan liian lähekkäin.
Muistan itse paenneeni sijoituksen alussa sitä isoa juoppojengiä, joka kokoontui aina kaupan välikköön ja siinä oli lapsiemme vanhempi, meillä on kyllä pitkät välimatkat noin 100km, mutta se kauppa sattuu olemaan, juuri se heidän kohtauspaikka.
Ei sitäkään sellainen sijaisvanhempi ymmärrä, joka ei ole kokenut mitä on pelätä lasten puolesta ja miksei omastakin, nyt olen vaihtanut kauppaa ja paikkakuntaa.
ei saa antaa lasten vastata, vaan se on aina aikuisten tehtävä.
Ompa vähän vaikeaa omassa kodissaan kieltää kouluikäistä lasta vastaamasta kotipuhelimeen, kun se soi!!! Kyllä meillekin muut soittelevat kuin vain biovanhemmat.
biovanhemmille voisi olla oma puhelin jota pidettäisi vain auki sovittuina soittoaikoina? Nykyäänhän myös tekniikka auttaa asiassa, sillä kaikkiin puhelimmin (myös lanka) saa numeronnäyttötoiminnon.