Keulapurjeen nostin

Ainoa, mitä tuohon voi lisätä, on palloketjun käyttö painona. Siis se lavuaarin tulpissa käytettävä ketju. Sitä vain pitää olla useampi metri, duunin lavuaarista pihistetty ei riitä. Mutta ketjua voi sitten käyttää myöhemmin vaikka puomissakin, se luistaa kohtuullisesti kallistamalla. Ne mutteritkin toimii.

Puosuntuolissa hommaa on paljon mukavampi tehdä kuin kurkottelemalla jostain muualta samalla vahtien jokaista aaltoa tai tuulenpuuskaa.

Joakim_ kirjoitti:

Puosuntuolissa hommaa on paljon mukavampi tehdä kuin kurkottelemalla jostain muualta samalla vahtien jokaista aaltoa tai tuulenpuuskaa.

Montako kertaa olet kiikkunut puosun tuolissa. Yhden kerran olen vinsillä vetänyt 100 kg kaverin puosuntuolissa ylös ja toista kertaa en halua.kokea.

20+11 kirjoitti:

Montako kertaa olet kiikkunut puosun tuolissa. Yhden kerran olen vinsillä vetänyt 100 kg kaverin puosuntuolissa ylös ja toista kertaa en halua.kokea.

Falli menee myös omalla painollaan maston topista alas. Mastonosturilta pujotettuna aikaa meni alle kymmenen minuuttia.

20+11 kirjoitti:

Montako kertaa olet kiikkunut puosun tuolissa. Yhden kerran olen vinsillä vetänyt 100 kg kaverin puosuntuolissa ylös ja toista kertaa en halua.kokea.

Luultavasti Joakim on käynyt mastossa puosuntuolilla kymmeniä kertoja, kuten minäkin. Minä olen vain vajaa 90 kg, mutta osaan sentään omalta osaltani auttaaa vinssin kahvassa olevaa.

Puosuntuoli on ihan mukava paikka työskennellä, kunhan se ei sellaista kylkiin painuvaa mallia.

palloketju kirjoitti:

Luultavasti Joakim on käynyt mastossa puosuntuolilla kymmeniä kertoja, kuten minäkin. Minä olen vain vajaa 90 kg, mutta osaan sentään omalta osaltani auttaaa vinssin kahvassa olevaa.

Puosuntuoli on ihan mukava paikka työskennellä, kunhan se ei sellaista kylkiin painuvaa mallia.

Lue lisää

Puosuntuolilla tulee vuosittain käytyä mastossa useampi kerta. On myös paras keino käydä merellä pudottamassa uusi falli mikäli on päässyt karkuun. Olen kahtena vuonna Atlannilla vaihtanut spinnufalleja uusiksi tai kääntänyt päät päin vastoin kulumisongelmien vuoksi. Vanhaa miestä ja heikkoa miehistöä helpottaa kun ison fallilla nostaa plokin ja pitkän köyden ylös. Tarvitsee vain puolet voimasta ja kiipeäjän on lisäksi helpompi avustaa. Nuorempana yksinpurjehtiessa käytin isompaa taljaa koska käsivoimilla piti yksin päästä mastoon. Puosun tuolissa oli silloin samanlainen rapuknaapi tuplaplokit kuin monet käyttää ison skuutissa. Sai helposti lukituksi halutulle työkorkeudelle.

17+8 kirjoitti:

Falli menee myös omalla painollaan maston topista alas. Mastonosturilta pujotettuna aikaa meni alle kymmenen minuuttia.

Tietysti fallin saa mastoon ilman vetonaruakin, mutta paljon todennäköisemmin muutamalle kierrokselle toisen fallin ympärille, koska falli on jäykkää eikä mene suorinta reittiä. Seurauksena on sitten lisääntynyt kitka tai jopa jumittuminen.

20+11 kirjoitti:

Montako kertaa olet kiikkunut puosun tuolissa. Yhden kerran olen vinsillä vetänyt 100 kg kaverin puosuntuolissa ylös ja toista kertaa en halua.kokea.

Monta kertaa olen ollut puosuntuolissa, mutta koskaan en ole vetänyt 100 kg kaveria mastoon. Mastoon kannattaa vetää henkilö, joka ei ole noin painava tai ainankin osaa itse avustaa, jolloin vinssejä tarvitaan lähinnä varmistukseen ja hienosäätöön.

Mutta kyllä sen 100 kg kaverinkin nopeammin vetää mastoon, kuin ajaa venepaikaltaan mastonosturille ja kiinnittää veneen huolella niin, että mastoon ylettyy nosturilta, mutta ei kuitenkaan riko Windeksiä ja mittareita. Pari päivää sitten nostin 170 kg maston käsivinssisellä mastokraanalla eikä siihen mennyt edes viittä minuuttia eikä tullut hiki.

Tietysti aivan pienimmissä veneissä mastoon ei saa vetään ainakaan 100 kg kaveria, sillä vene saattaa kaatua. Vaikkapa H-vene alkaa olla rajatapaus tuon kokoisen painon vetämiseksi toppiin saakka. H-vene kaatuu jo n. 50 asteen kulmasta 100 kg topissa (120 astetta normaalisti) sekä tietysti kallistuu tuon 50 astetta huomattavasti herkemmin kuin ilman painoa.

Lisäksi pienessä veneessä on pienet vinssit, jolloin avuttoman 100 kg:n nosto on raskasta.

Joakim_ kirjoitti:

Monta kertaa olen ollut puosuntuolissa, mutta koskaan en ole vetänyt 100 kg kaveria mastoon. Mastoon kannattaa vetää henkilö, joka ei ole noin painava tai ainankin osaa itse avustaa, jolloin vinssejä tarvitaan lähinnä varmistukseen ja hienosäätöön.

Mutta kyllä sen 100 kg kaverinkin nopeammin vetää mastoon, kuin ajaa venepaikaltaan mastonosturille ja kiinnittää veneen huolella niin, että mastoon ylettyy nosturilta, mutta ei kuitenkaan riko Windeksiä ja mittareita. Pari päivää sitten nostin 170 kg maston käsivinssisellä mastokraanalla eikä siihen mennyt edes viittä minuuttia eikä tullut hiki.

Tietysti aivan pienimmissä veneissä mastoon ei saa vetään ainakaan 100 kg kaveria, sillä vene saattaa kaatua. Vaikkapa H-vene alkaa olla rajatapaus tuon kokoisen painon vetämiseksi toppiin saakka. H-vene kaatuu jo n. 50 asteen kulmasta 100 kg topissa (120 astetta normaalisti) sekä tietysti kallistuu tuon 50 astetta huomattavasti herkemmin kuin ilman painoa.

Lisäksi pienessä veneessä on pienet vinssit, jolloin avuttoman 100 kg:n nosto on raskasta.

Lue lisää

Kerran hain melgesin karanneen spinnunostimen lähtöjen välillä. Pikkusen saalingin yläpuolelle piti nousta. Näytti pysyvän pystyssä. Paino n80 kg. Nostinta en käyttänyt.

Joakim_ kirjoitti:

Monta kertaa olen ollut puosuntuolissa, mutta koskaan en ole vetänyt 100 kg kaveria mastoon. Mastoon kannattaa vetää henkilö, joka ei ole noin painava tai ainankin osaa itse avustaa, jolloin vinssejä tarvitaan lähinnä varmistukseen ja hienosäätöön.

Mutta kyllä sen 100 kg kaverinkin nopeammin vetää mastoon, kuin ajaa venepaikaltaan mastonosturille ja kiinnittää veneen huolella niin, että mastoon ylettyy nosturilta, mutta ei kuitenkaan riko Windeksiä ja mittareita. Pari päivää sitten nostin 170 kg maston käsivinssisellä mastokraanalla eikä siihen mennyt edes viittä minuuttia eikä tullut hiki.

Tietysti aivan pienimmissä veneissä mastoon ei saa vetään ainakaan 100 kg kaveria, sillä vene saattaa kaatua. Vaikkapa H-vene alkaa olla rajatapaus tuon kokoisen painon vetämiseksi toppiin saakka. H-vene kaatuu jo n. 50 asteen kulmasta 100 kg topissa (120 astetta normaalisti) sekä tietysti kallistuu tuon 50 astetta huomattavasti herkemmin kuin ilman painoa.

Lisäksi pienessä veneessä on pienet vinssit, jolloin avuttoman 100 kg:n nosto on raskasta.

Lue lisää

Pikkuveneessä, kuten H hajoaa masto (tai falli) herkemmin, kuin vene kaatuu, mikäli 100-kiloista ison fallilla hinaa ylös. Mutta haveri silti, harkinta on hyväksi.

H:n masto hento kirjoitti:

Pikkuveneessä, kuten H hajoaa masto (tai falli) herkemmin, kuin vene kaatuu, mikäli 100-kiloista ison fallilla hinaa ylös. Mutta haveri silti, harkinta on hyväksi.

H:ssa falli lienee ainakin 6 mm polyesteriä, joka sekin jo kestää 800 kg. Spinnulla saa helpohkosti veneen kyljelleen ilman, että mastohaverista on pienintäkään pelkoa. Tuon kokoluokan veneiden pohjiakin pestään usein vinssaamalla vene fallilla kyljelleen.

Mikään vene ei kaadu, jos se pysyy täysin pystysuorassa. Mutta purjehtiessa purjeet voivat helposti kallistaa H-venettä liikaa 100 kg painon ollessa mastossa. Samoin voi käydä satamassa, jos ohi ajaa moottorivene tai tulee reippaampi tuulenpuuska. 50 asteen kallistuma kuulostaa paljolta, mutta 100 kg paino topissa H-veneen vakavuus on niin huono, että se kaatuu samalla kallistavalla momentilla kuin ilman ko. painoa vene kallistuisi vasta 4 astetta.

Joakim_ kirjoitti:

Monta kertaa olen ollut puosuntuolissa, mutta koskaan en ole vetänyt 100 kg kaveria mastoon. Mastoon kannattaa vetää henkilö, joka ei ole noin painava tai ainankin osaa itse avustaa, jolloin vinssejä tarvitaan lähinnä varmistukseen ja hienosäätöön.

Mutta kyllä sen 100 kg kaverinkin nopeammin vetää mastoon, kuin ajaa venepaikaltaan mastonosturille ja kiinnittää veneen huolella niin, että mastoon ylettyy nosturilta, mutta ei kuitenkaan riko Windeksiä ja mittareita. Pari päivää sitten nostin 170 kg maston käsivinssisellä mastokraanalla eikä siihen mennyt edes viittä minuuttia eikä tullut hiki.

Tietysti aivan pienimmissä veneissä mastoon ei saa vetään ainakaan 100 kg kaveria, sillä vene saattaa kaatua. Vaikkapa H-vene alkaa olla rajatapaus tuon kokoisen painon vetämiseksi toppiin saakka. H-vene kaatuu jo n. 50 asteen kulmasta 100 kg topissa (120 astetta normaalisti) sekä tietysti kallistuu tuon 50 astetta huomattavasti herkemmin kuin ilman painoa.

Lisäksi pienessä veneessä on pienet vinssit, jolloin avuttoman 100 kg:n nosto on raskasta.

Lue lisää

Muutama vuosi sitten kävin mastossa kauden aikana viimeksi. Olen noin 90 kiloinen ja mastoon mut vinssasi alle 150 senttinen naisystäväni.
Ei ollut puosuntuolia veneessä, joten improvisoin: valjailla olevat purjehdusliivit väärinpäin päälle. Jalat siitä, missä yleensä on kädet. Toimii ja kestää ja on yllättävän mukavat.

Osaan toki auttaa myös nostossa itse, mutta myös hyvät vinssit on tuossa hommassa helpottava tekijä. Vedettiin ison falli ruffin katolta fallivinssiä plokina käyttäen skuuttivinssille, jossa on järeämpi vaihde.
Ei ollut heiveröisellä naisella mitään ongelmia vetää iso mies mastoon. Falli meni siis näin: Vinssinvapauttajalta fallivinssin kautta skuuttikiskon plokille ja siitä skuuttivinssille.

Ei toki toppiin, vaan keulastaagin kohdalle, kun oli genuan falli hypännyt kehrältä sivuun ja lukkiutunut sinne kehrän/helan väliin ja jenni oli pakko saada alas (mulla ei ole rullaa).

-Mika- kirjoitti:

Muutama vuosi sitten kävin mastossa kauden aikana viimeksi. Olen noin 90 kiloinen ja mastoon mut vinssasi alle 150 senttinen naisystäväni.
Ei ollut puosuntuolia veneessä, joten improvisoin: valjailla olevat purjehdusliivit väärinpäin päälle. Jalat siitä, missä yleensä on kädet. Toimii ja kestää ja on yllättävän mukavat.

Osaan toki auttaa myös nostossa itse, mutta myös hyvät vinssit on tuossa hommassa helpottava tekijä. Vedettiin ison falli ruffin katolta fallivinssiä plokina käyttäen skuuttivinssille, jossa on järeämpi vaihde.
Ei ollut heiveröisellä naisella mitään ongelmia vetää iso mies mastoon. Falli meni siis näin: Vinssinvapauttajalta fallivinssin kautta skuuttikiskon plokille ja siitä skuuttivinssille.

Ei toki toppiin, vaan keulastaagin kohdalle, kun oli genuan falli hypännyt kehrältä sivuun ja lukkiutunut sinne kehrän/helan väliin ja jenni oli pakko saada alas (mulla ei ole rullaa).

Lue lisää

"genuan falli hypännyt kehrältä sivuun ja lukkiutunut sinne kehrän/helan väliin"
Nyt on pakko käyttää tätä aasinsiltana ja opiksi. Kahdesti, kahdella eri veneellä, olen joutunut samaan tilanteeseen yksinpurjehduksella. Kerran ison falli ja kerran genoafalli. Jos falli hyppää pois kehrältä sivuun niin automaattisesti tulee kiristetyksi lisää vinssillä kun asiat eivät suju. Se lukitsee tilanteen peruuttamattomaksi. Nyt vetolujuuden kannalta on mahdollista käyttää ohuita duneemafalleja, mikä lisännee yo riskin mahdollisuutta. Itselleni tapaukset sattuivat reivatessa ja yöllä. Maston huippu heilui ilmeisesti aallokossa ja falli on ollut löysänä. Jos ei saa vaihdetuksi riittävän isoja kehriä niin sitten sorvautettava isoja Delrinprikkoja väliin. FAlliköysi ei saa mahtua rakoihin kehrän ulkopuolelle.
Toinen äärimmäisyys on kehrän uraa leveämpi köysi. Muovikehrät ainakin vanhana halkeavat fallin kovassa vedossa jos köysi on liian leveä.
"Falli menee myös omalla painollaan maston topista alas. Mastonosturilta pujotettuna aikaa meni alle kymmenen minuuttia. ". Koetettu on useammman kerran mutten enää koeta ilman vetonarua kun yleensä pelkkä falli painovoima ei onnistu. Maston sisällä on niin paljon tavaraa, että pää ei putoa alas vaan hakautuu jonnekin.