Olisin halunnut kuulla kokemuksia miten zoloft vaikkuttaa tunteisiin. Tuntuu siltä, että poikaystävästäni on tullut kylmä ja tunteeton sen jälkeen kun on alkanut syömään zolofteja. Ei huomion osoituksia ja rakkauden tunnustuksia enään, joita ennen hänellä oli tapana ladella. Hän vaan sanoo, että ei oikeen tunne mitään. vai onko hänen tunteensa todella hiipuneet minua kohtaan?
Zoloft ja tunteet?
hämmentynyt
4721
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No eihän se välttämättä nyt Zoloftista johdu..masennuskin jo pelkästään aiheuttaa tollasta..jospas ei o oikea lääke.
Masennus voi aiheuttaa ja kaipa se zoloft voi kans. Ite oon käyttäny sitä nyt ehkä puolisen vuotta ja on kyllä tullu vähän sellanen alistunu, tunteeton olo, kuitenki vähän surullisesti värittyny. Parempi se niin on kuitenki kun sitten ei mikään enää hirveesti miltään tunnu jos vaikka perseelleen menee asiat. Ei ne tunteet häviä, ne vaan uppoaa jonnekki syvälle.
Mä en kuitenkaan omasta mielestä vähempää jätkäkaveriani rakasta tai vähempää sitä näytä mutta ihmisten luonteissa on eroja. Millanen annos sun poitsulla on? Ja mieti että osottaako se tunteitaan mitenkään muuten, tahtooko se olla sun kans yhtä paljon, jutteleeko se tavallisesti? Ei ne rakkauden tunnustukset ikuisesti kestä eikä se tod tarkota että rakkaus loppuu, se vaan tarkottaa että suhde siirtyy eri tasolle. Jos se tuntee ittensä turvalliseksi suhteessa ja luottaa suhun niin ehkä se ei näe enää tarpeelliseksi suitsuttaa rakkauttaan sulle vaan aattelee että tiedät jo.
Itse käytän vastaavaa lääkitystä ja olen huomannut, että en tunne nykyään oikein mitään, etenkään sen jälkeen kun annosta nostettiin viime talvena. Todella epämiellyttävä asia, mutta onneksi tyttöystäväni ymmärtää, että rakastan häntä tästä tilanteesta huolimatta.
Minulla Zoloftista hyviä kokemuksia. Kohdallani hoitovaste on erinomainen, enkä ole kokenut minkään sortin puutumista ainakaan. Elän myös parisuhteessa ja puolisoni on sitä mieltä, että olen nautittavampaa seuraa nyt kun sopiva lääke on löytynyt. Olin masentunut vuosia ennen kuin vihdoin löysin lääkärin, joka etsi kanssani toimivan lääkkeen. Zoloftia olen syönyt nyt kohta vuoden, piakkoin on aika kokeilla ilman lääkettä.
Puolisosi sairastaa depressiota, johon kuvailemasi "tunteettomuus" kuuluu yhtenä tunnusmerkkinä, epäilenpä, ettei lääke ainakaan sitä aiheuta, vaan itse vaiva/sairaus. Uskoisin hänen tarvitsevan sinua eniten juuri silloin kuin "puutumus" iskee. Oma mieheni on ollut tukenani, vaikka olenkin aika-ajoin ollut varsinainen hirviö. Toivon jaksamista teille ja kaikille muilekin masennuksen kourissa kamppaileville.