Oletteko etsineet kavereita tai kumppania?
Kauanko aiotte olla vielä yksin?
26
534
Vastaukset
- zxczxcasdzxc
Niin kauan, että masennun vielä lisää ja pystyn lopulta tappamaan itseni :)
- tyhjät huoneet
Olen varautunut jo aikapäiviä sitten elämään koko lopun elämääni yksin.
You tube, Gary Moore - empty rooms.
Enkä ole sateenkaari suuntautunut. Enkä kiinnostunut näistä nykyajan
netti psykopaatti akoistakaan.- 15+15
Kompaan tyhjät huoneet kirjoittajaa.
Tosin täältä elämästä pois pääsy/lähtö on ykkös-sijalla, eihän tätä paskaa jaksa eikä sen puoleen oikeastaan edes kiinnosta, on vain ns. pakko olla elää kun kerran vielä on elävien kirjoissa, samaa tuubaa se tämä maailma vaan lykkää taas pientä jobin postia luukusta.
Jo kyllä mielihyvin voisin todeta, paskareissu mutta tulipa tehtyä, six feet under olisi siis jo erinomaisen hyvä juttu, sen odottelu on vaan myös täysin paskamaista, mutta minkäs teet, ei paista päivä risukasaan siinä mielessä, muuten kyllä aurinko helottaa niin että oikein useasti vituttaa, sen helteinen mollotus.
Siihen malliin juuri, sateenkaari jutut kuuluu niihin ei myötämielisiä juttuihin.
- Keissa
Tällä hetkellä en koe olevani yksinäinen, vaikka olen sinkku, lähisukua hyvin vähän. Kun ikää tulee, fyysiikka heikkenee ja saattaa tulla liikkumista rajoittavia sairauksia, ikätoverit kuolevat, sairastuvat, niin on hyvin todennäköistä, että elämän ehtoossa tulen elämään yksinäistä elämää. Oikeastaan olen henkisesti jo varautunut siihen ja tavallaan hyväksyn sen osakseni.
Voihan olla että Luoja päättää, että menehdyn nopeasti johonkin sairauteen tai tapahtuu onnettomuus ja yksinäisyys jää kokematta.
On vireitä vanhuksiakin. Tätini on 87-vuotias ja on tavallaan kuin "henkilökohtainen avustaja" 80-vuotiaalle serkulleen. Asuvat lähekkäin eläkeläisille tarkoitetussa rivitalokompleksissa. Tätiä nuorempi serkku sai lonkkamurtuman ja ei kuntoutunut kovin hyvin osteoporoosin vuoksi ja serkulla on muitakin sairauksia. Tämä nuorempi olisi kotiavun varassa ilman pirteää iäkästä serkkuaan.
Minunkin ystäväpiirissä on useita näitä sairauden kotiin vangitsemia ihmisiä. Olen itsekkin ajatellut, että kun muistan toisia, niin Luoja voi sitten minullekin järjestää ystäviä kun voimani ehtyvät.
En haali maallista omaisuutta, mutta pidän kyllä jonkinlaisen vararahaston tulevaisuutta ajatellen. Kun ei ole sitä jälkikasvua kuskaamaan, niin on hyvä olla varallisuutta siirtyä taksilla paikasta toiseen. Nykyään kun on olemassa erikoiskuljetusta vammaisille ja liikuntarajoitteiseille. Ja mikäs ettei, jos se ystävä ei pääse muuten tulemaan tai kyläilemään, niin voihan kustantaa hänet itse tulemaan.
On myös kaikenlaista ystäväpalvelua. Erään rouvan luona käy jonkun yhdistyksen palkkaama ystävä istumassa viikottain puolitoista tuntia. Itsensä ei tarvitse maksaa käynnistä mitään.
Ja aina pitää olla itse aktiivinen. Eräs kaukainen sukulainen, lapsuuskylän asukas ja jopa samaa koulua käynyt on ollut vieras vuosikymmeniä. On tunnettu, mutta kumpikaan ei ole rohjennut alkaa juttelmaan. Osallistuin viikolla lipaskeräyskampanjaan. Tämä ujo ihminen tuli paikalle ja ei halunut laittaa lippaaseen. Sitten äkkiä päätin esittäytyä, että muistaako hän vielä? Kyllä muisti ja tunnisti. No siinä jutustelimme tovin ja hän totesi, että oli mukava jutella. Varmasti tämänä jälkeen olemme ainakin niitä hyvänpäivän tuttuja. Luulen että tämä nainen on aika yksinäinen. - fjgfjfjgfj
"Aiotte"? Yksinäisyys on siis oma päätös mielestäsi?
- itä-suomen asuva
Niin kauan ,mutta ei ehkä ikuisesti. Kavereita etsimään aika hitaampi tai jopa vaikea saada esimerkiksi aikuisena. Kumppaniksi todella vielä vaikeampi kuin kaveruussuhteita.Voi ehkä ,että joskus tapahtua saada kavereita muun muualla. Ehkä kokeilla kirjeenvaihtokaverit.net ja harrastuskaveri.com sitä . Yksinäisyys ei enää minua haittaa ja häirinnyt ,mutta en koe yksin kun tapaan joskus tai silloin tällöin siskoa/perheeni kuin kavereista vähemmän.
Enpä oikeastaan edes yrittänyt löytää seuraa koskaan. Aiemmin masennus esti sen, mutta nyt kun se on helpottanut, niin tuntuu aina olevan jotain kiirellisempää tai tärkeämpää tekemistä joka pitää tehdä yksin. Mutta never say never, ehkä vielä joskus.
- hemulist
Ehkä 60 kun on ikää niin sitten voin päättää päiväni ja kaikki on n tyytyväisiä valtiovaltaa myöten.
En aio etsiä enää yhtään ketään, minulle riittää tämä.
Täytyy itse päättää lähtö niin on ainakin jotain mitä on itse päättänyt.
Sitten yli 60 ikä voi olla että jää viimeiseksi mahdollisuudeksi tehdä lähtö sen jälkeen voivat väen väkisin pitää hengissä.
Paitsi valtio voi yrittää tappaa nälkään.
Nälkäkuolema ei ole paras tapa.
Yksi hyvistä voisi olla hakeutua koneeseen jossa on verenhimoiset kaapparit ja nauttia hienosta lähdöstä.
Siinä olisi jännitystä ja iloa samaan aikaan.
Mutta ovat kyllä aika harvinaisia ikävä kyllä - kiltti mies.
Kyllä tässä joutuu yksin ihan loppuun asti.
- forever alone
Aion tai siis joudun varmaankin olemaan koko elämäni yksin...
- Mies, 48, Hki
Näinhän tämä taitaa mennä jatkossakin, kun en välitä alkoholisoitua kumppanin toivossa.
- tiensä löytänny
meinaan olla yksin mahollisimman pitkään. En ole yksinäinen, olen valinnut yksinolemisen.
Tietoisesti olen koittannu vähentää vastata ihmisten yhteydenottoihin.
Näin on hyvä, teen mitä haluan ja viis veisaan muista :) - en etsi mitään
yksin menen maaliin.
- 32423432423
Tiedän että en tule koskaan saamaan kavereita tai seurustelusuhteita sillä olen mieleltäni jo niin pilalla sen asian suhteen, jotenkin on helpottanut kun on vain hyväksynyt sen että ei ole tarpeeksi hyvä mihinkään.
- niinpä niin
Yksin loppuun asti. Joo oon ollut aktiivinen ja etsinyt kumppania mutta kun ei niin ei siiten.
- 40v olin
ei enää
- 017-alue
En. Ei kiinnosta pinnalliset ihmissuhteet.
En jaksa bilettää joka viikonloppu ja seurustelusuhteista on kokemusta sen verran, että aina ollaan pelkän seksin perässä.
Niin että ei kiitos. Olen mieluummin yksin, jos en löydä järkevää seuraa. - Urpoaurpompi
Kaveria etsimässä ? Mitä noin idioottia ajatteleva ihminen ihan oikeasti touhuaa ? Onko hän se joka on iskemässä marketin kassaneitiä , smooooltoookia kassajonossa.
- ihminen on paskka
Siihen asti kun oli vielä se mieli, kyllä sitä on mullekin jotain kivaa vielä
elämällä tarjottavana tuolla nurkan takana edessäpäin, ehkä silloin olisin vielä jaksanut alkaa jotain vielä etsimäänkin.
Mut kun se mielen tila on kerinnyt muuttua kauan sitten jo, Ei ole enää mitään
kivaa edessä elämässä, ei ole oikeastaan koskaan ollutkaan eikä tule enää
koskaan olemaankaan. On vaan tämä tällainen maailma ja nämä tällaiset
ihmiset. En kaipaa enää näitä tällaisia ihmisiä.
En koe enää jääväni mistään oleellisesta paitsi, kun en vietä aikaani näiden
seurassa.- tosi hyvä
kiitti.
- amonyymi
Liian kauan.
- kauan.
elämän a o välissä l k
- Ruma äijä.
Siihen saakka kunnes sydän ei enää jaksa.
- Miten
Niin kauan ettei jaksais elää mut halua kuollakkaan. Eikä kykene pääsemään tästä yli.
- tuolla ulkopuolella
ikuisesti. 10 vuotta yksinoloa takana. Sosiaaliset taidot jo menneet ja apatia ottanut jo täydellisesti otteeseensa. Suu tällä hetkellä on vain syömistä ja juomista varten.
Tulen todennäköisesti olemaan niitä ihmisä jotka kuollessaan on se 5 vuotta kämpässä muumiona, tai sitten viranomaiset ihmettelevät että kukas tämä tyyppi oli? - ei kontaktia
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 535951
- 515414
- 543782
- 143725
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1093633- 313156
- 592904
- 592786
- 582466
- 471910