Lainasin kirjan Syö, liiku ja rentoudu hormonityyppisi mukaan (Detlef Pape, Beate Quadbeck, Anna Cavelius). Siinä naiset oli jaettu kolmeen hormonityyppiin: estrogeenityyppi (suunnilleen puolet), gestageenityyppi (ehkä 30 %) ja testosteronityypi (suunnilleen 20 %). Kirjassa oli testi, jonka kysymyksiin vastaamalla selviää oma hormonityyppi.
Ensin suhtauduin asiaan kyynisesti, mutta testi osui varsin nappiin. Sain lähes pelkästään gestageenityypin pisteitä, muutaman estrogeenityypin pisteen ja testosteronityypin pisteitä en lainkaan. Gestageenityypit ovat heikkolihaksisia ja hentoja, mutta yleensä myös ruuan suhteen nirsoja. Sellainenhan minä olen! Lihon kyllä helposti, mutta syön vaatimattomasti ja valikoiden, joten pienellä elämäntaparemontilla kilot korjaantuvat helposti.
Estrogeenityypillä rasva kertyy naisellisesti lantioon ja pakaroihin. Se lähtee kaikkein huonoiten pois, mutta hyvänä puolena on, että ennen vaihdevuosi-ikää estrogeenityyppi suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta. Estrogeenityypi on miesten ihanne aviomarkkinoilla, syvään miehen geeneihin koodatut viestit saavat tämän jahtaamaan estrogeeninaista.
Testosteronityypin nainen on lihaksikas ja vahva. Usein myös johtajatyyppiä. Hänellä paino kertyy miesmäisesti vatsaan.
Kirjassa myös sanottiin, että nainen on ohjelmoitu lihomaan. Parin kilon painonnousu vuodessa on säännönmukaista. Eli jollei halua lihoa, elämäntapojaan on tarkasteltava joka hetki, ei odotettava kymmentä lisäkiloa ja epäonnistumiseen tuomittua pikadieettiä siinä vaiheessa. Eli kekkosdieetti tietyssä mielessä on perusteltava. Kun vaaka heilahtaa, on tehtävä jotain heti, ei kymmenen vuoden päästä.
En kokenut tarpeelliseksi lukea koko kirjaa, pelkkä testi oli mielenkiintoinen. Mutta moni voi saada tuosta hyödyllistä apua painon hallintaan. Eli kaikkiin eivät päde tismalleen samat ohjeet, yksilölliset ominaisuudet on huomioitava.
Tuossa kirjassa taisi lukea sekin, että perinteinen dieettiohjelma tarjoaa pieniä aterioita tiheään. Se on täysin väärä järjestelmä. Vatsa pitää syödä kerralla täyteen, eikä mössytellä pieniä aterioita välillä. Nimittäin insuliinintuotanto hurahtaa joka kerran käyntiin, kun syö jotain. Rasvanpoltto alkaa vasta, kun edellisestä syömisestä on kulunut 6 tuntia. Eli jos syö usein, niin nälkiintymisdieetilläkään ei laihdu. Pitää syödä kunnolla, mutta harvoin, jos tahtoo polttaa rasvaa. (Vatsankutistusleikkauksessa käyneet ovat asia erikseen, vatsalaukun ohitus muutta itsessään hormonitoimintoja.)
Ensin suhtauduin asiaan kyynisesti, mutta testi osui varsin nappiin. Sain lähes pelkästään gestageenityypin pisteitä, muutaman estrogeenityypin pisteen ja testosteronityypin pisteitä en lainkaan. Gestageenityypit ovat heikkolihaksisia ja hentoja, mutta yleensä myös ruuan suhteen nirsoja. Sellainenhan minä olen! Lihon kyllä helposti, mutta syön vaatimattomasti ja valikoiden, joten pienellä elämäntaparemontilla kilot korjaantuvat helposti.
Estrogeenityypillä rasva kertyy naisellisesti lantioon ja pakaroihin. Se lähtee kaikkein huonoiten pois, mutta hyvänä puolena on, että ennen vaihdevuosi-ikää estrogeenityyppi suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta. Estrogeenityypi on miesten ihanne aviomarkkinoilla, syvään miehen geeneihin koodatut viestit saavat tämän jahtaamaan estrogeeninaista.
Testosteronityypin nainen on lihaksikas ja vahva. Usein myös johtajatyyppiä. Hänellä paino kertyy miesmäisesti vatsaan.
Kirjassa myös sanottiin, että nainen on ohjelmoitu lihomaan. Parin kilon painonnousu vuodessa on säännönmukaista. Eli jollei halua lihoa, elämäntapojaan on tarkasteltava joka hetki, ei odotettava kymmentä lisäkiloa ja epäonnistumiseen tuomittua pikadieettiä siinä vaiheessa. Eli kekkosdieetti tietyssä mielessä on perusteltava. Kun vaaka heilahtaa, on tehtävä jotain heti, ei kymmenen vuoden päästä.
En kokenut tarpeelliseksi lukea koko kirjaa, pelkkä testi oli mielenkiintoinen. Mutta moni voi saada tuosta hyödyllistä apua painon hallintaan. Eli kaikkiin eivät päde tismalleen samat ohjeet, yksilölliset ominaisuudet on huomioitava.
Tuossa kirjassa taisi lukea sekin, että perinteinen dieettiohjelma tarjoaa pieniä aterioita tiheään. Se on täysin väärä järjestelmä. Vatsa pitää syödä kerralla täyteen, eikä mössytellä pieniä aterioita välillä. Nimittäin insuliinintuotanto hurahtaa joka kerran käyntiin, kun syö jotain. Rasvanpoltto alkaa vasta, kun edellisestä syömisestä on kulunut 6 tuntia. Eli jos syö usein, niin nälkiintymisdieetilläkään ei laihdu. Pitää syödä kunnolla, mutta harvoin, jos tahtoo polttaa rasvaa. (Vatsankutistusleikkauksessa käyneet ovat asia erikseen, vatsalaukun ohitus muutta itsessään hormonitoimintoja.)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.