sellaisesta asiasta, kun tilanne seuraava: Pariskunta, ei lapsia , vaimo kuoli ja ja vaimon isän puolelta tulossa joskus perintöä. Eli onko tämä aviomies oikeutettu perintöön millään lailla? Itselläni sellainen käsitys että ei, mutta eriäviä mielipiteitäkin on tullut. Kiitos tiedoista.
Olisiko varmaa tietoa
Epätietoisuus
5140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Koska vaimolla ei ole rintaperillisiä eikä hän ollut tehnyt testamenttia (ainakaan et mainitse mistään sellaisesta), mies peri vaimonsa kaiken omaisuuden.
Mies ei kuitenkaan ole vaimonsa sijaantuloperillinen. Eli kun vaimon isä kuolee, miehellä ei ole mitään osuutta vaimon isän jättämään perintöön.
Jos vaimolla olisi ollut lapsia, nämä tulisivat äitinsä sijaan perimään isoisänsä. Mutta tässä tapauksessahan lapsia ei ollut.
Aivan totta, kiitos vastauksesta. Tosin lapsia ei ollut, eikä testamenttia ollut tehty.
Itsekkin testamenttia suunnitellessa, missähän tahossa testamentin saisi lainvoimaiseksi halvalla, pankit sun muut veloittaa ko. asiasta suhteettoman paljon.
Mitä tarkoitat saamisella lainvoimaiseksi? Testamentti pitää vain laatia sillä tavoin, kuin perintökaari edellyttää.
Siis, tarkoitan, että eikös testamentti pidä hyväksyttää jollain virallisella taholla, että se olisi pätevä? Vai riittääkö siihen vain kahden todistajan allekirjoitukset?
Ei tarvita hyväksymisiä. Tässä tiedoksi relevantin säännökset PK 10 luvusta (ja lisäksi huomattava, että todistajien on oltava esteettömiä):
"1 §
Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.
2 §
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.
Todistajain testamenttiin merkitsemää todistusta siitä, että testamenttia tehtäessä on menetelty 1 §:ssä säädetyllä tavalla, on, milloin kanne nostetaan, pidettävä uskottavana, jollei esiinny seikkoja, jotka vähentävät sen luotettavuutta."