Miten kupari ja komposiitti kokojen vastaavuus menee. Eli jos on 28 kupari niin eikö komposiittilla pidä laittaa 32 ja 22 kupari niin komposiittia 25?? onhan komposiitti paksuseinämäisempää kuin kupari.
Kupari vs komposiitti
onko näin
142702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aikalailla näin se menee.
Joo
kumpi tulee kalliimmaksi eli onko mitään järkeä valita komposiittia?
Kompostiitti putki halvempaa liittimet kalliimmat. Kupari putki kalliimpaa ja liittimet halvemmat mutta joutuu eristää tai maalata. Ja kyllä saa valmiiksi maalattua kupari mut sika kallista.
Joutuu sen komposiitinkin eristämään.
eristys tulee molempiin eli ero on vain putken ja liittimien hinnassa. ei tarvitse maalata mitään kun putket jää piiloon. pintavedot wc ja kylppärit ym. kuitenkin kromattu kupari. onko järkeä tehdä "runkoputket" komposiiti vai kupari putkesta.
tällä hetkellä on kuparit ollut reilut 40v eikä yhtään vuotoa. vesi tulee omasta porakaivosta ja olen kuullut että se saattaisi jossain tilanteessa syödä kuparia joten kannattaisi laittaa komposiitti.
mutta kannattaisiko se kupari kuitenkin laittaa. liittiminä pitäisi varmaan käyttää puriste liittimiä. tosin puristus vehje pitää hankkia tai lainata vai olisiko halvempi kuinkin hankkia tai lainata kaasupillit. tosin en osaa varmaksi pilliä käyttää. onko halvemmat osat puristus vai kapillaarina.
tällä hetkellä on kaasupilleillä tehty kaikki putket ja jossain on helmi liittimiä. mutta eihän helmiä saa piiloon laittaa kuitenkaan.
Kyllä helmiliitoskin saa olla piilossa, mutta minkäänlaisia liitoksia (jos putkiakaan) ei saa olla sellaisissa paikoissa joissa niiden vuotamista ei voida havaita. Periaatteessa tämän voi ymmärtää niin, että putket tulevat joko sellaisiin paikkoihin joista vuotovesi tulee näkyviin tai sitten suojaputkessa. Ja luonnollisestikaan suojaputkessa ei pysty tekemään haarotuksiakaan.
Ja vaikka nyt olisinkin tähän ylitulkinnut ohjeita ja määräyksiä, niin periaatteessa sanoisin että se on silti ihan hyvä periaate.
Kaasuvehkeitä en suosittelisi, jollei nyt oikeasti osaa. Saattaa ehkä olla vähän halvempaa periaatteessa, mutta periaatteessa niillä ei saisi myöskään tehdä oikein mitään ilman tulityökortteja sun muita.. Ja olkoot korteista mitä mieltä hyvänsä, niin varovainen täytyy jokatapauksessa olla, kun siinä joutuu väkisinkin käsittelemään sisätiloissa tulta ja sulaa metallia. Ja sitten jos sinne jää pienikin reikä, niin sille ei välttämättä saa tehtyä sitten yhtään mitään vaan pahimmassa tapauksessa siinä mihin olisi alunperin tarvittu yksi liitos, tuleekin sitten kolme ja kuluiksi täytyy laskea myös se neljäs joka meni pilalle.
Puristettavat liittimet ovat varmoja. Jos nyt on yhtään järki päässä, niin niitä ei oikeastaan väärin saa.
Helmiliittimillä työkalut ovat halpoja, mutta liittimet itsessään ovatkin sitten koneistettua messinkiä, ja se taas ei ole halpaa.
Ja tuo kokojen vertailu ei sitten ole ihan noin yksinkertaista. Noin toki saa varmasti toimivan, mutta toisaalta komposiittiputket kuitenkin sietävät virtaamaa kupariputkea paremmin, ja sitten täytyy ottaa huomioon että miten paljon mitoituksissa on väljyyttä. Rohkenen kuitenkin väittää että monessa paikassa mihin on laitettu 22 kuparia olisi periaatteessa 18 riittänyt, ja sen voi korvata ihan huoletta 20 millisellä komposiitilla. Mutta tämä nyt toki hieman varauksella, jos on ihan tappiinsa mitoitettu 22 kupari, niin sitten 25 voi olla ihan paikallaan. Vähän vaan veikkaan että monesti se 22 kupari on jo aika väljä mitoitus, eikä siitä yleensä tarvitse lähteä suurentelemaan. Että ennenkuin lähtee tekemään kustannuslaskelmia aivan älyttömillä putkituksilla, voi myös vähän laskeskella minkälaisia mitoitusvirtaamia putkiston oikeasti pitäisi vetää ja minkälaisilla putkilla sellaiset saadaan toteutettua.
niin olen ymmärtänyt että puriste liitoksen ja pillillä tehdyn saa jättää piiloon mutta helmi liitin täytyy olla näkyvissä. ajattelin että kaasu pillillä tekisi ulkona työt ja sitten toisi valmiit putket sisälle ja sisätiloissa vain välttämättömät kohdat tekisi.
tai sitten tekee puriste liitoksilla. noista putkistokokoista. löytyy alkuperäinen piirustus minkä on insinööri laskenut siinä on kuparit. 28 kylmän runko putken perässä on kolme suihkua, kolme wc pönttöä, neljä allasta, ppk ja kaksi vesipostia. kuuman runkoputki 28 myös ja siinä samat kolme suihkua, neljä allasta, sitten apk (ja ppk kuumavesihana tosin ppk ei mahdollista ottaa kuumavesi). kiertojohto runko 22 missä on neljä isompaa käyttövesi patteria, pyyhepatteri ja kaksi lattialämmitystä.
putket pienenevät asteittain kun käyttöpisteitä jää taakse. lv jää jossain kohden astetta pienemmäksi kuin kv. ja kiertojohto pienempi koko ajan.
kuparillahan se on ihan selvä että piirustuksen mukaan mutta komposiitti epäselvä. vai kannattaako siinä säästää jos putket ei sitten riitäkkään.
Kaikki liitokset saa jättää piiloon, putkien pitää olla vaihdettavissa rakenteita rikkomatta, vuodon pitää tulla esiin heti, ei saa päästä rakenteisiin.
Eipä taida olla oleellista eroa liitoksilla. Kaikki putket pitäisi lähtökohtaisesti pyrkiä tekemään niin että vuodot näkee.
Eikä se juotettu liitos todellakaan mikään pomminvarma ole, niitäkin on tullut nähtyä aika monta vuotavaa. Enemmän olen nähnyt vuotavia juotosliitoksia kuin vuotavia putkia. Tosin, en väitä ettäkö mikään muu liitin olisi sen parempi. Todennäköisesti juotoksia on tehty eniten lähinnä siksi että se liitososa itsessään on liittimistä todennäköisesti halvin.
Säästäminen ei tietenkään kannata suinpäin, vaan jos aikoo optimoida, niin sitten pitäisi tehdä jonkintasoiset laskelmat.
Tuossa sinun tapauksessa sanoisin että kannattaa tosiaan ollakin tarkkana, kun vesikierrot saa helpolla sekaisin. Toki asiaa helpottaa jos on asialliset linjasäätöventtiilit millä tasapainottaa.. Tosin niistäkin on apua vain jos saa paine-erot mitattua.
siis mitä ihmettä? pitääkö putket muka jättää näkyville jotta ne voi vaihtaa rakenteita purkamatta? miksei saa asentaa katon sisään koteloon kuten nytkin on.
eikö juotostekniikalla voi pärjätä melko hyvin välttämättä ilman yhtään ostettua liitintä jos mutkankohdat lämmittää ja taivuttaa, pienemmät putket taivuttaa taivuttimella mitkä tulee näkyviin. sitten putken kokoa voi muuttaa työntämällä putket sisäkkäin ja samankokoista putkea jatkaa laajentamalla päätä.
ja haaroja voi tehdä poraamalla reikä isompaan putkeen ja sitten pienempi sisään? eikö tähän ole joku oma porakin olemassa mikä muodostaa kaulurin mihin on hyvä juottaa putket kiinni. ainoastaan harvoin tarvitsee mitään liitintä laittaa.
näin olen ajatellut ja siksi mietin että pitäisikö yrittää pillin kanssa tehdä niin ei kuluisi liittimiä. vanhat putket on tehty pillillä kaikki mitkä on ollut piilossa ja näkyvillä esim. vessassa on helmiliittimiä käytetty.
miten sen voi laskelmoida että tarvitseeko komposiitti vaihtoehdossa pienemmän vai isomman putken? miten vesikierrot voivat mennä sekaisin? linjasäätöventtiileitä on pannuhuoneessa mutta en ajatellut niihin puuttua mitenkään.
ja suurimmaksi osaksi ne taitaa olla lämmityspatteriputkissa eikä käyttöveden putkissa. tosin kiertojohdossa taitaa olla kaksi linjasäätöventtiiliä. vessan kaapissa yksi ja pannuhuoneessa toinen.
No, ei tietenkään estä kotelointia. Melko turhaa saivartelua tuollainen "rakenteiden rikkomisesta" puhuminen muutenkin. Ei se tunnu koskevan "verhouslevyjä" kuitenkaan. Olennaisinta on se minkä nyt pystyy jokainen terveellä järjellä päättelemäänkin, jos laittaa putkensa lattian sisään niin että mahdolliset vuotovedet jäävät lattiaan, niin sitä ei sieltä ihan heti huomaa. Jos ne koteloi jonnekin yläpuolelle, niin mahdolliset vuotovedet valuvat sieltä alas ja vuoto havaitaan huomattavasti nopeammin. Suojaputki on se toinen vaihtoehto, ja luonnollisestikin suojaputket pitäisi asentaa niin että mahdolliset vuotovedet tulisivat mieluiten sellaiseen paikkaan jossa niistä on vähiten haittaa. Eli suomeksi sanottuna suojaputken alemman pään olisi hyvä päättyä lattiakaivolliseen tilaan, mutta jos se ei ole mahdollista, täytyy vain tyytyä siihen että vuoto edes näkyy.
" vanhat putket on tehty pillillä kaikki mitkä on ollut piilossa ja näkyvillä esim. vessassa on helmiliittimiä käytetty. "
Ja tuo todistaa, mitä? Jos putkarilla on olemassa vehkeet juottamista varten, ja taito käyttää niitä, niin minkä ihmeen takia pitäisi käyttää kalliita helmiliittimiä? Suurinpiirtein ainoa syy mikä tulee mieleen on kromikupari, ja sitähän käytetään pelkästään ulkonäkösyistä, eli minkä ihmeen takia kuvittelet että niitä liittimiä pitäisi löytyä mistään muualta kuin näkyvistä osista?
Ei se silti tarkoita että olisi olemassa jokin määräys jonka takia niin ei saisi tehdä. Ei helmiliitos sen huonompi ole, se on vaan siinä että yksinkertaisimmassakin jatkoliittimessa on 5 erillistä osaa ja kaikki koneistettua messinkiä. Jos pystyy käyttämään halvempia osia, niin yleensä niitä käytetään.
"eikö juotostekniikalla voi pärjätä melko hyvin välttämättä ilman yhtään ostettua liitintä jos mutkankohdat lämmittää ja taivuttaa, pienemmät putket taivuttaa taivuttimella mitkä tulee näkyviin. sitten putken kokoa voi muuttaa työntämällä putket sisäkkäin ja samankokoista putkea jatkaa laajentamalla päätä."
Teoriassa kai voi jonkin verran liitoksia tehdä ilman ostettujakin osia.. Mutta miten on sitten käytännössä? Sen mitä on tullut putkia nähtyä, niin useimmiten ne liitokset on kuitenkin juotettu tehdastekoisilla osilla. Ja vaikka nyt joskus onkin tullut nähtyä näitä virityksiä joissa on puolet putkesta painettu lyttyyn ja juotettu pienempi siihen reikään.. Niin enpä välttämättä ryhtyisi itse sellaiseen hommaan.
Taivutuksista olen itse käytännössä huomannut, että kun oikein tosissaan yrittää välttää kulmaliittimien käyttöä, niin helposti käy niin että kulman kummallekin puolelle tulee sitten suorat jatkot, paikkaan jossa olisi selvitty sillä yhdellä kulmaliittimellä. Mutkien saaminen kohdilleen on usein vaan helpompaa kulmaliittimillä. Ja sitten on sekin, että ei tarvitse paljon putkea pilata kun olisi yhtä hyvin voinut ostaa sen liittimenkin. Taivuttaessa tahtoo kuitenkin syntyä jonkin verran sutta, etenkin jos ei oikein tiedä mitä on tekemässä ja joskus voi käydä vahinkoja kokeneemmillekin. En silti sano etteikö mitään kannattaisi hoitaa taivuttamalla, kyllä sekin on monesti ihan järkevääkin. En silti ihan suosittelisi tuollaiseen ajatteluun ettei tarvitsisi ostaa mitään liittimiä.
Ja näin ohimennen voisin mainita, että komposiitti taitaa olla jotakuinkin helpoin putki taivuttaa. En silti sano, että sen takia pitäisi nimenomaan komposiitti valita, kunhan totean.
"miten sen voi laskelmoida että tarvitseeko komposiitti vaihtoehdossa pienemmän vai isomman putken? miten vesikierrot voivat mennä sekaisin? linjasäätöventtiileitä on pannuhuoneessa mutta en ajatellut niihin puuttua mitenkään."
Laskemista en tähän rupea selostamaan.. Ei se nyt älyttömän vaikeaakaan, yleensä selvitään taulukkomitoituksilla. Vaatii vähän perehtymistä niihin taulukoihin ja käsitteiden selvittelyä. Jos ei ole varma asiasta, niin kannattaa varmaankin vaikka ihan maksaa jollekin asiantuntemuksesta.
Kuten varmasti jo muutenkin tiedät, niin vesi kulkee sieltä mistä helpoimmin pääsee. Jokainen putkenpätkä, mutka, liitin ja venttiili aiheuttaa vastusta. Jos vastus kasvaa yhdessä kohdassa ja/tai vähenee toisaalla, järjestelmän tasapaino muuttuu. Siinä voi sitten käydä niin että vesi ei enää kunnolla kierrä kaikissa paikoissa jos se "löytää helpomman reitin" jostain muualta. Linjasäätöventtiileitä käytetään nimenomaan siihen että vesi saadaan kiertämään systeemissä halutulla tavalla. Ei se periaatteessa ole monimutkaista, mutta kun asiaa ryhtyy avaamaan ihan detaljitasolla, niin äkkiä huomaakin että vesikiertojen säätäminen on jo ihan oma lajinsa. Ei sitä hallitse läheskään kaikki putkimiehetkään.
Eiköhän ole parempi että soitat vaan putkimiehen paikalle laittamaan homman kuntoon ja samalla voi järkevöittää muutenkin. kuka tarvitsee kolmea suihkua tai vessaa? Yksi suihku ja yksi vessa, yksi vesiposti jne. riittää ihan varmasti ja enempää ei laiteta. normaalikokoiset putket eikä mitään 28 kupareita tai 32 komposiittia!?!
Omakotitalossa ei 18 suurempaa tarvita eikä laiteta. Tuskin olet mitään kerrostaloa remppaamassa vaikka mainitsemasillasi putkikokoilla syöttäisi aika monta asuntoa. ja miksi talo ei ole kunnallisessa verkostossa tai vesiosuuskunnassa?
Omat kaivot pitäisi kieltää koska se lisää muiden yhteisten vesiverkoston jäsenien kustannnuksia.
Kyllä 22 millisiä aina välillä näkee.. Pärjäisikö vähän pienemmilläkin? Ehkä, mutta onhan maailmassa muutakin kuin säästäminen.
Ja yhden vessan politiikasta sanoisin, että kun talossa on asukkaita enemmän kuin 2, niin ei se nyt ihan järjetön idea ole laittaa useampaa.
Kolmea suihkua on vähän vaikeampi perustella, mutta voin kuvitella että joillakin saattaa olla esimerkiksi sauna erikseen ja sitten kylppäri. Jos jommassa kummassa on tuplasuihku, niin siinähän se sitten onkin se 3 suihkua.
Ja oletkohan nyt aivan varmasti ymmärtänyt mitä se tekisi jos omat kaivot oikeasti kiellettäisiin? Se kun ei tarkoittaisi vain liittymisvelvollisuutta osuuskuntien alueella, vaan velvoitetta rakentaa putkea kaikkialle. Käytännössä se tarkoittaisi samalla myös loppua osuuskunnille ja kunnallistekniikan ulottamista joka ainoaan niemeen ja notkelmaan, saaria unohtamatta. Siihen verrattuna Kreikan valtionlainojen maksaminen kokonaisuudessaankin alkaisi varmaan tuntua jo vähintäänkin kohtuuhintaiselta hankkeelta.
Minun mielestä vapaaehtoiset osuuskunnat ovat ihan ok, jos paikka on sellainen että sinne on järkevää perustaa osuuskunta, niin sitten sen pitäisi olla myös niin edullinen vaihtoehto että vain kaikkein jääräpäisin typerys sellaisen tarjouksen sivuuttaisi. Valitettavasti vain käytännössä osuuskuntia on perusteltu sellaisiinkin paikkoihin joissa ne eivät välttämättä ole järkeviä, ja nyt niihin hairahtuneet ovat hätää kärsimässä ja huutelevat avuksi liittymispakkoja että saataisiin järkevämmät pakotettua osallistumaan moisiin rahanpoltto-talkoisiin.
Se kun on vähän niin, että sille miksei kunnallistekniikkaa ole vedetty kaikkialle on syynsä. Pitkät putket ja räjäyttämällä tehdyt kaivannot ovat helposti paljon kalliinpia kuin muutama oma kaivo ja jätevesisysteemi.