Mä ihmettelen mitä on tapahtunut. Sain lauottua sulle kaiken, mikä vaivannut jo pidempään.. Totesit, että pitäis nähdä.
Joku varmaan nauraa, kun sanon tän ääneen, mutta mun mieleni on jo kaks vuorokautta ollut täysin tyyni, ei veivaa eikä muuta mieltään. Seisoo suorin jaloin ja vankkumatta. Se on outoa mulle, koska minä, jonka mieli heiluu tunnista toiseen ja vaihtaa mieltää ei-joo-ei-joo, joskus jopa alle tunnissa.. Niin nyt se ei heilukaan enää?
Enhän mä valita, mä nautin. Perhoset kutittelee mahassa, mut yritän silti olla ajattelematta mitään liikoja. Joudun varmaan ottamaan jääpalapussin mukaan, kun sut tapaan joskus. Tai sitten oon ihan vetelä sun edessä.. En haluais enää peitellä mitään, mutta oon niin herkkä kaikelle, että pelkään, että vedän itseni lukkoon joka tapauksessa ja taas jää näkemättä totuus..
Koska en tiedä varmaksi vieläkään, oonko vaan kuvitellut sun olevan edelleen muhun ihastunut, niin pelkään myös, että jos annan itseni olla selvästi ihastunut suhun ja huomaankin, että oot vain ystävällisyyttäsi mut halunnut nähdä.. Niinkuin joku voisi nähdä jonkun, jonka kanssa on paljon jutellut. Sellainen "eipä siitä haittakaan oo".
Emmä vaadi ketään olemaan ihastunut, mä vaan pelkään, että muhun itseeni sattuu.. Mut eipä sitä nää koittamatta.. Jos aiempaan on uskominen, niin kyllä nää asiat tietää.. Mut silti epäilen? :3
Joku varmaan nauraa, kun sanon tän ääneen, mutta mun mieleni on jo kaks vuorokautta ollut täysin tyyni, ei veivaa eikä muuta mieltään. Seisoo suorin jaloin ja vankkumatta. Se on outoa mulle, koska minä, jonka mieli heiluu tunnista toiseen ja vaihtaa mieltää ei-joo-ei-joo, joskus jopa alle tunnissa.. Niin nyt se ei heilukaan enää?
Enhän mä valita, mä nautin. Perhoset kutittelee mahassa, mut yritän silti olla ajattelematta mitään liikoja. Joudun varmaan ottamaan jääpalapussin mukaan, kun sut tapaan joskus. Tai sitten oon ihan vetelä sun edessä.. En haluais enää peitellä mitään, mutta oon niin herkkä kaikelle, että pelkään, että vedän itseni lukkoon joka tapauksessa ja taas jää näkemättä totuus..
Koska en tiedä varmaksi vieläkään, oonko vaan kuvitellut sun olevan edelleen muhun ihastunut, niin pelkään myös, että jos annan itseni olla selvästi ihastunut suhun ja huomaankin, että oot vain ystävällisyyttäsi mut halunnut nähdä.. Niinkuin joku voisi nähdä jonkun, jonka kanssa on paljon jutellut. Sellainen "eipä siitä haittakaan oo".
Emmä vaadi ketään olemaan ihastunut, mä vaan pelkään, että muhun itseeni sattuu.. Mut eipä sitä nää koittamatta.. Jos aiempaan on uskominen, niin kyllä nää asiat tietää.. Mut silti epäilen? :3
Vastaukset 2
Vanhimmat
Wou.
Mitä epäilet? Meidän rakkautta vai stä, että onko tää totta? Totta on vaikkei uskoisi. Itselläkin kesti uskoa.