On tullut kokeiltua piirilevyn tekoa tässä jonkin aikaa. Eräs asia on alkanut ihmetyttämään: Kuka nämä komponenttikirjastot oikein tekee ja miksi ne ovat niin täynnä virheitä?
Esimerkiksi otan KiCad:in, jolla väänsin vahvistimen kytkentäkaavion. Tässä BC560-transistorin koteloa ei ollut, joten "kopioin" sen BC547:lta, jonka kanta kuva oli identtinen. Kotelosta tulii peilikuva, ts. kotelo katsoi eri suuntaan, kuin todellisuudessa. Samoin BC550 kopioiminen BC557:sta.
Samoin IRF9530 FET:ti. Jos tälle käytti TO220 -koteloa PCB:lle viedessä, tulivat jalat järjestykseen "132"! Ja jos erehtyi käyttämään loogista vaihtoehtoa TO220GDS, jossa jo nimestä näkee nastajärjestyksen, ei nettilistan generointi osannut tehdä järjestystä oikein drainille ja sourcelle, vaan sen joutui manuaalisesti editoimaan.
Oppiihan tässä tietysti muokkaamaan kirjastoa, yms. mutta toimintatavat eivät välttämättä muodostu oikeiksi..
Lisäbonuksena grid-säännöt menivät joka kerta uusiksi, kun kirjastoa editoi. Myöskin, jossain vaiheessa kirjasto hukkasi nuo itse luodut komponenttikuvat uusimmasta skeman versiosta - kuvat sai takaisin, kun latasi ENSIN vanhan version, SITTEN uuden - se siitä käytännöllisestä toiminnasta.
Pidän kuitenkin KiCad:ia hyvänä skema editorina, vielä kun se toimisikin kuin ajatus.
Esimerkiksi otan KiCad:in, jolla väänsin vahvistimen kytkentäkaavion. Tässä BC560-transistorin koteloa ei ollut, joten "kopioin" sen BC547:lta, jonka kanta kuva oli identtinen. Kotelosta tulii peilikuva, ts. kotelo katsoi eri suuntaan, kuin todellisuudessa. Samoin BC550 kopioiminen BC557:sta.
Samoin IRF9530 FET:ti. Jos tälle käytti TO220 -koteloa PCB:lle viedessä, tulivat jalat järjestykseen "132"! Ja jos erehtyi käyttämään loogista vaihtoehtoa TO220GDS, jossa jo nimestä näkee nastajärjestyksen, ei nettilistan generointi osannut tehdä järjestystä oikein drainille ja sourcelle, vaan sen joutui manuaalisesti editoimaan.
Oppiihan tässä tietysti muokkaamaan kirjastoa, yms. mutta toimintatavat eivät välttämättä muodostu oikeiksi..
Lisäbonuksena grid-säännöt menivät joka kerta uusiksi, kun kirjastoa editoi. Myöskin, jossain vaiheessa kirjasto hukkasi nuo itse luodut komponenttikuvat uusimmasta skeman versiosta - kuvat sai takaisin, kun latasi ENSIN vanhan version, SITTEN uuden - se siitä käytännöllisestä toiminnasta.
Pidän kuitenkin KiCad:ia hyvänä skema editorina, vielä kun se toimisikin kuin ajatus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Haiskahtaa jotenkin siltä että sä teet jotain väärin. Toki tuo KiCad ei ole mulle yhtään tuttu. Voisko olla niin että olet reitittäny levyn komponenttipuolelle. Oletko ensin luonut piirikaavion sillä ohjelmalla ja siitä sitten pcb:n, vai teetkö suoraan pcb:n.
Suutari opasti kisälliään kun oli päästy oppimisen loppuun ja pitäisi alkaa oma praktiikka, että ; älä sitten kovin äkkiä ala hyväksi suutariksi.
Tuosta aforismista voi kaikki ammentaa viisautta pitkään :P
No jotain ajatuksia yritän herättää, vaikka en tunne koko ohjelmaa. Niissä mitä olen käyttänyt on ollut mirror-toiminto. Varmaan se löytyy tuostakin.
Mikäli ongelmia alkaa ilmenemään enemmän, kannattanee kuitenkin kokeilla toista editoria.
Kannattaa tehdä kaikki kirjastot itse, ei amatöörien kirjastoihin voi luottaa...
Olen ikäni käyttänyt PADS layottia, eikä ol e ongelmia esiintynyt paitsi omassa osaamisessa.
No, tuo mirror-homma oli ihan hyvä. Ihmettelin sitä aikanani n. 20 vuotta sitten. Sen jälkeen sen tarkistus mennyt oikein. Ongelma on se, että mirrorissa se on "123" joka muuttuu "321":ksi. Siis permutaatio "132" ei ole mirrorilla mahdollinen. No ehkäpä siinä on käytetty pohjana taas jotain, jonka kantakuva ei olekaan ollut identtinen..
Näyttää vähän siltä, että jos tässä tekee "kopion" uuteen kirjastoon komponentista, seuraa siitä jonkinlainen päättämättömyysongelma, jos komponentti kuitenkin sitten löytyy toisesta kirjastosta, joka lisätään myöhemmin projektiin. Mikä on konffis-tiedosto, ei mitään hajua..
Jaa, jos se oli 20 vuotta sitten käytössä niin hanuristahan tuo jo taitaa olla. Seuraava askel masokismista vieroitukseen on siirtyä käyttämään vaikkapa Eaglen ilmaisversiota.
Tässä olisi joukkoistamisesta hyötyä: Jos kirjastoihin luotaisiin komponentit joukkoistamalla, saataisiin melko lailla puhtaita kirjastoja. Eli yksi osallistuja loisi korkeintaan yhden komponentin kantaan. Saman komponentin loisi 3-10 muutakin ihmistä. Tämän jälkeen ohjelma vertaisi automaattisesti, kuinka monta kuvauksista on samoja ja tämän perusteella valitsisi komponentin, joka "äänestettiin" kirjastoon.
Käyttöliittymäkin olisi yksinkertainen joukkoistukselle: Näytetään www-sivulla rivi vastaavia komponentin skema-kuvia(datakirjasta), rivi vastaavia pcb-kuvia ja kysytään, mikä on pinnijärjestys.
Ei harrastajalla ole aikaa tehdä kirjastoja itse.. menee elämää hukkaan! :)
Hylkäsin tuon Eaglen reilu vuosi sitten: Sillä ei saa tehtyä tarpeeksi suuria kuvia demo-versiolla. Tuo KiCad pesee sen kyllä mennen tullen.
Circadin ilmaisversiolla voi piirtää sekä piirikaavioita että piirilevykuvia. Siinä ei myöskään ole naurettavaa levykuvan kokorajoitusta kuten Eaglessa. Circadilla voi piirtää vaikka 1000 x 1000 mm levykuvan.