Olen nyt neljä kuukautta syönyt mirtatsapiinia 30mg iltaisin. Masennusta yritetään saada pois, mutta nyt olo on tyhjä, kuollut. Sitä toivoisi,että tuntisi edes jotain. En edes enään tunnista ahdistusta tai mitään muutakaan tunnetta. Kävely tuntuu välillä vaikealta, kun lihakset tuntuu oudolta (mirtatsapiini sivuvaikutus). Sitä voisi voittaa vaikka lotossa, välittämättä siitä lainkaan. Kumma kyllä painoa minulle ei juuri ole tullut lisää. Mieleni vaan sanoo, että parempi olisi lopettaa tämä lääke, jotta tuntisin ihan mitä vain, vaikka vitutusta. Niin ja seksi ei kiinnosta sitten yhtään.
Onko muilla samankaltaisia kokemuksia tästä lääkkeestä?
Onko muilla samankaltaisia kokemuksia tästä lääkkeestä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mulla on sellainen kokemus turraksi menemisen kanssa että se on sellainen välitila jompaan kumpaan suuntaan. Jos olen ollut vaikean masennusjakson kourissa niin ennen kuin positiiviset tunteet palaavat, palaa ensin turta olo ja ilon tunteet tulevat takaisin vasta ihan viimeisenä. Toisaalta se voi olla myös merkki siitä että masennus on syventynyt kun ei enää pysty tuntemaan tai itkemään. Kerran minulle on käynyt noin silloin kun lääkityksen teho jäi vain puolitiehen eli lääkitys ei ollut tarpeeksi tehokas ja coktailiin lisättiin myös SSRI-lääke josta sain tarpeellisen lisätujauksen joka keikautti paremmalle tuulelle.
Lopullinen ratkaisu onkin sitten ollut terapiassa ja vaatii noiden ikävien tunteiden kohtaamista mutta ensin pahin olo hoidettava pois jotta jaksaa terapoida.
Itseasiassa nyt muistin että olo ei ollut niin turta silloin kun sain lisälääkitystä vaan se oli ns. ei-vielä-niin-hyvä eli heittäisin että tuo lääke on syventänyt masennustasi...
Jos tekee esim. Beckin depressioasteikkoa niin mitä masentuneempi sen turrempi, ei enää pysty itkemään eikä tuntemaan.
http://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=14822&d=19416&i=ORION PHARMA_MIRTAZAPIN ORION_MIRTAZAPIN ORION 15 mg, 30 mg ja 45 mg tabletti
Kaikki mainitsemasi kuuluvat Mirtatsapiinin sivuvaikutuksiin. Psykiatrien tavoitteena on tehdä lähimmäisistään tunteettomia.
Ei vaan psykiatrien tehtävä on tehdä potilaista lähes toimintakyvyttömiä.
Onnistunut lääkitys on sellainen että potilas makoilee kotona eikä ole häiriöksi normaaleille ihmisille.Kuitenkin niin että pystyy juuri ja juuri hoitamaan pakolliset asiat itse ilman apua.
Puhumattakaan siitä että lihoo 30kg sillä.
Sehän se tässä just rasittavaa onkin, kun on näitä psyykkisiä oireita joihin sitten määrätään lääkettä, sitten tulee se että mainitsee lääkärille sivuvaikutuksista johon tulee useimmiten vastaus: kumpi on pahempi, olla ilman lääkettä ja kärsiä huonosta psyykkeestä vai helpottaa psyykkistä oloa lääkkeillä? Tätä oon kuunnellut usean vuoden.
Nyt viimeisimpänä lääkelistaan lisättiin vahva psykoosilääke, jonka takia kuolaan yöt päivät ja elän entistä enemmän zombiena. Nukun päivisin useita tunteja (mitä ei ole ennen ollut) ja kun mainitsen jatkuvasti etten tahdo tuota lääkettä syödä niin vedotaan taas siihen että ilman lääkkeitä voin psyykkisesti huonosti. Tää on just kauheinta, kun ei pysty elää enää kun lääkkeet turruttaa ja muuttaa niin ettei tunne enää itteään, ajatuksiaan. Oon miettiny että haluaisin lopettaa kaikki lääkkeet jotta voisin elää ja tuntea.
Mirtazapinista... Oon sitä syöny useamman vuoden. Tällä hetkellä masennus on niin voimakkaana että sitä meinataan taas vaihtaa toiseen masennuslääkkeeseen. Onko siitäkään enää hyötyä, koska vaikka lääkkeet auttais esim masennukseen, niin lopulta siinä käy niin että masentuu SIIHEN ELÄMÄÄN JOKA EI OLE ELÄMÄÄ: tunteeton lääkkeillä tainnutettu robotti.
Pilattu lääkkeillä jo 9 vuoden ajan.... Enkä ole koskaan ennen voinut näin huonosti.
Minulla aiheutti kroonista ripulia koko p.askalääke, lopetin käytön. Lekuri oli sitä mieltä, että aihauttaja oli juuri Mirtatsapiini.
Minä otin mirtzapiinia vain 3 tablettia eri osissa. Siitä huolimatta minulla meni usea kuukausi ennen kuin siitä alkanut kuolaus loppui. Kiitos mutta ei kiitos. Onneksi en koskenut ssri-lääkkesiin, jota sain kaupan päälle.