Kertokaapa mielestänne pahimpia, hirvittävämpiä tai muuten kamalia jalostusseikkoja ja päämääriä? Kuten pieni pääkoppa, rasta turkki, hengitysvaikeudet, autoimmuunisairaudet jne.
Olen kuullut ns. verenvuotogeenistä, ja se tuntuu kyllä kamalalta. Ainakin saksanpaimenilla ja suomenajokoirilla, yhden akitankin tiedän. Jos joku osaisi kertoa lisää tästä?
Tämä ei suinkaan ole pahin mielestäni, mutta näin alkuun. Jatkakaa te!
Olen kuullut ns. verenvuotogeenistä, ja se tuntuu kyllä kamalalta. Ainakin saksanpaimenilla ja suomenajokoirilla, yhden akitankin tiedän. Jos joku osaisi kertoa lisää tästä?
Tämä ei suinkaan ole pahin mielestäni, mutta näin alkuun. Jatkakaa te!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Liiallinen, roikkuva ja tulehtuva nahka: sharpei, napolinmastiffi.
Mulkosilmärodut, joilla silmät pullahtavat päästä.
Lyttykuonot, joilla hengitys rohisee ja pyörtyvät hapenpuutteeseen leikkiessään, erityisesti englanninbuldoggi.
Aggressiiviset, suojeluun jalostetut isot rodut, joista iso osa joudutaan lopettamaan jo alle kaksivuotiaina vaarallisina. Fila, dogo
Liian pieni kallo, jonne ei aivot mahdu kunnolla: cavalier
Mitään näistä en ottaisi edes ilmaiseksi.
Itselläni on espanjanvinttikoira ja saluki. Terveitä, suorituskykyisiä, hyväluonteisia koiria. Omasta mielestäni myös erittäin kauniita.
Mikäs koira sulla(ed) sitten on niin voin kertoa mielipiteeni siitä :). Päästäisiin vauhtiin..
Taitaa olla niin, että melkein aina kun on jalostettu joku erikoisen näköinen ulkomuotoseikka (eli menty sudesta poispäin), on lopulta saatu aikaan myös (tuohon seikkaan liittyen) jotain sairauksiakin, enemmän tai vähemmän.
En ole erityisen hyvin perillä etenkään perimässä kulkevista sairauksista ja ulkonäkölähtöisen jalostuksen "hedelmiäkin" tiedän vain kourallisen, mutta olen koonnut aiheeseen liittyen hyviä lähteitä ao. sivulle. Toivottavasti sivu palvelee tätäkin keskustelua, ruokkii sitä, ja myös valistaa aiheesta:
https://sites.google.com/site/prokoirat/jalostus
Kaikkein pahin on nykyinen luonne jalostus. Koirista yritetään tehdä kaikille sopivia ja samalla koirista tulee sellaisia, että niillä ei enää tee mitään. Luonne on epäluotettava ja arvaamaton, kun koira on liian pehmeä, hermorakenne pilalla ja arka/vihainen.
Luonteisiin pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota jalostuksessa. Kaikkien rotujen ei kuulu eikä tarvitse olla kaikille sopivia. Koirien luonteet palautettava sellaiseksi, kuin niiden luonnekuvausten mukaan kuuluu olla.
Koiran ottajan tulisi ymmärtää vastuunsa koiraa ottaessaan ja ymmärtää, että jotkut rodut ovat vaativampia, kuin jotkut toiset.
olla niitä pittbull tai rotikka/dogo/fila-linjan fasisti/narsisti/egoisti miehiä?
Samaa mieltä luonteiden huomioimisesta, mutta luultavasti vähän eri lähtökohdista. Aggressiivista käytöstä, suojeluvaistoa yms. ei saisi missään nimessä enää jalostaa eteenpäin. On älytöntä, että nykyään kun on jo lainvastaisina kielletty suurin osa niistä syistä, joiden takia näitä ominaisuuksia on aikoinaan alettu jalostaa (koiratappelut, härkätappelut, palveluskoirien käyttö ihmisten hallintaan yms.), niin edelleen kuitenkin ylläpidetään keinotekoista tarvetta mukamas vahvistaa näitä ominaisuuksia.
En ole.
Haluaisin vain koiran joka ei kuse allensa, kun siihen koskee. Haluaisin myös koiran joka on varma tilanteessa, kuin tilanteessa. On riittävän rohkea uusissa tilanteissa ilman jonkun laista pelko reaktiota ja omaa riittävästi myös kovuutta.
Itseäni ei koirassa haittaa lainkaan, jos se on ns. haastavampi. Silloin tietää, että elämä sen kanssa on kaikin puolin helpompaa, kunhan vain koulutan sen oikein.
Samaa mieltä. On rotuja, joilla ei löydy esimerkiksi samaa miellyttämisen halua, ja näin ollen on haastava motivoida. Koira haluaa itsekin hyötyä jotain, eikä tottele siksi koska omistaja käskee. Koira ei halua olla mieliksi ja jatkuvasti jaloissa, vaan on itsenäinen. Sellaisen rodun antaminen jonkun vannoutuneen pk-ihmisen käsiin olisi katastrofi.
olitko samaa vai eri mieltä, kun puhuit täysin eri asiasta.
Samaa mieltä, vaikka asia vähän erosikin.
Minua harmittaa seurakoirarotujen överiksi mennyt ulkonäkö. Jos koira on kooltaan pienikokoinen, niin sillä täytyy jonkin ihmeen säännön takia olla joko
1. lyttykuono
2. karmaiseva tai täysin puuttuva karvapehko
3. tappijalat
4. muu ylijalostettu piirre
tai useampia noista. Mihin ihmeeseen alunperin sutjakan näköinen "minibordercollie" eli shetlanninlammaskoira tarvitsee valtavaa turkkiaan, joka haittaa aktiivisen koiran liikkumista ja läkähdyttää sen kesäisin? Pitääkö italianvinttikoirien olla oikeasti sairaalloisen siroja, jolloin luut murtuvat ihan normaalissa arjessa? Minkä ihmeen takia valtaosa sairaaksi jalostettujen koirarotujen ulkonäköön pohjautuvista ongelmista on nimenomaan seurakoirilla...? Bulldog, pekingeesi, cavalierkingcharlesinspanieli, mopsi, bostoninterrieri, italiaano, mäyräkoirat (erityisesti seurakoirapuolen), näyttösakut, ... ihan oikeasti. Ja sama villitys on leviämässä yhä suurempiin koirarotuihin, kunhan niiden luonteet saadaan ensin aloittelijaystävällisiksi, jotta pennut saadaan varmasti myytyä... näyttöhuskyt ja -kultsit ovat jo nyt liioitellun näköisiä jytkyjä. Sakemanneista on väännetty väkisin vielä pitkäkarvainenkin muunnos... mihin tämä oikein päättyy?
Huvittavaa, että samalla yritetään pehmentää itsepäisempien rotujen luonnetta aloittelijaystävällisiksi ja toisaalta seurakoirista yhä useampi on neuroottisesti haukkuva, sairaalloisen arka tai muuten vain huonoluonteinen. Tietyillä pikkuroduilla luonneongelmat kuuluvat kuulemma jo pakettiin. Edes sisäsiisteyttä ei tarvitse oppia, kunhan papereissa lukee "rotukoira"...
Onneksi on niitä vastuullisiakin kasvattajia, mutta seuraan kauhulla, mitä tietty ihmisryhmä saa aikaiseksi koiramaailmassa...
Jaa näköjään Soneran mobiililaajakaistan ip-osoitteita suljettu pois keskustelusta. Saa nähdä tuleeko tämä viesti läpi. Uutta asiaviestiä en jaksa enää kirjoittaa...
Minut suljetaan myös usein pois keskusteluista! Kirjoitukseni ovat samantyyppisiä kuin mitä yltä voitte lukea. Ilmeisesti jaan ip-osoitteeni jonkun häirikön kanssa... olen ottanut tavakseni tallentaa kommentit tekstitiedostoon työpöydälle, jolloin ne eivät huku, vaikka minut olisikin - taas vaihteeksi - estetty.
Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi, josko haluaisit kirjoittaa sen vielä kerran.
"Mihin ihmeeseen..."Niinpä.Ja ihan samoin,colliella,joka on vielä pk-koira...
Paljon taitaa olla kyseessä se,että on vaan katsottu,että ääripäät on ihmisen silmiin näyttäviä.Valitettavasti.Sitten vielä,kun monille käy vaan koira,jonka kanssa kierretään kortteli,niin eipä siinä väliä,jos se koira ei niin toimiva olekkaan...
"edes sisäsiisteyttä..."Itse asiassa ei tarvi ola rotukoirakaan.Vähän samoin myydään sekiksiä,niin pieniä.Kun näille vaan on tyypillistä-tyyliin.Kaiken huippu oli se,että eläinkaupassa myyjä kertoi,että ei-sisäsiisteille on oma ruokansakin.Heilläkin oli sitä myynnissä.Minä kun kuvittelin,ettei mikään enää yllätä,niin väärässä olen ollut...
Tosin itse olen sitä mieltä,että omistajastahan noit lähtee,ei rodusta tai koirista.Mutta jotenkin tympeää,että jotkut kasvattajat sitten selittelee tuota ja omaa kädettömyyttään,noilla "tyypillistä" jutuilla.
Olen samoilla linjoilla,kuin Mielestäni...nimimerkki luonteista.
Rotumääritelmä on se,mihin pyritään.Ei se,että tehdään joko jokaiseen handyyn sopivaksi(myy hyvin) tai sitten jotain kisatykkiä väenväkisin tai entistä "suorituskykyisemmäksi.Kyllä se on nähty,että kun ruvetaan jotain tuunailemaan,niin sen lisäksi,että voidaan pyrittyä saada,niin aina tulee myötäjäisenä sitten jotain vähemmän mukavaa...
Valitettavasti ollaan siinä tilanteessa joissakin roduissa jo,eikä pelkästään pienimääräisissä,että saisi ihan vakavasti harkita roturisteyksiä jossain määrin.
Rotumäärittelyyn pyrkiminen on luonut myös niitä ylilyöntejä, määrittely sanoo että sakulla pitää olla eri paria etu- ja takajalat, sekä naurettava luiskaperse, niin sellaisia sitten tehdään, ja yli mennään vielä kohisten. On rotumäärityelyn mukaisia, ja vieläkin enemmän määrittelyn mukaisia. EI YHTÄÄN MITÄÄN palkintoja sairaille koirille. Eläinlääkärejä tarvittais näyttelyissä prkl.
"Rotumääritelmään pyrkiminen..."Olen kyllä eri mieltä.Ylilyönnit ei ole rotumääritelmään pyrkimistä,vaan siihen,että niitä tulkitaan väärin suurimmassa osassa ja pitkälti sen takia,että on haluttu näyttävyyttä ja liioitellaan,myös terveyden ja luonteen kustannuksella.Runsas turkkki-maahan asti,pöheikkö.Iso pää-suhteettoman iso,massiivinen-ylimassiivinen ym.ym.
Jos katsoo vaikka vanhoja rodun kuvia,niin eron huomaa selkeästi.
"Ei yhtään mitään..."Niinpä.
"Rotumääritelmiä..."Niin,ei huono idea,jos sillä saataisiin kuriin,että tulkitaan ylilyönnein.
Mutta käytännössä monessakin rodussa voisi olla kovan työn takana,ellei mahdotonta,kun rotu on jossain "vanhoillisessa" koiramaassa tehty.
Johan tuosta on aikaa kun suomen tuomareille pidettiin madonlukuja olla palkitsematta ylilyöntejä, nuo samat asiat saa luettavakseen ulkomailta kutsutut.
Ei näy vaikuttavan asiaan mitenkään. Sitten tulee nämä SUURET "jokarodun"kasvattajat vastaan, lyttää tuomareiden pienenkin halun pysyä luonnonmukaisuudessa.
Toinen vaikeus on tuo näyttelytouhu niin maailmanlaajuista ja vähän joka rodussa eri maissa nuo silmää hivelevät on erilaisia, vaikkakin saman rotuisia.
Suomalainenkin haluaa tulla huomioiduksiksi maailmalla, siinä ei paljon terveysasiat paina, kun rahasta tulee kyse.
Aina vaan palkitaan kaikki huonosti liikkumaan pääseevät rohisijat, toisen nahkaan mahtuisi kaksikin koiraa.
Rotumääritelmä saattaa olla ihan asiallinen, mutta vuosien mukana se on muuntunut katsojan silmän mukaan vähän "laajemmaksi"
Kyllä siellä lääkäri paikalla on. Mutta ei arvostelemassa koiria.
Rotumääritelmiä tulisi ehdottomasti muuttaa terveemmiksi.
Ei taidakkaan rotumääritelmän muuttaminen mikään hyvää päivää juttu.
Joku pieni muutos on jo vuosien puuhaa, kun se tarkastetaan ja hyväksytään monessa maassa ja niissäkin kaikissa monessa järjestössä. Suomi ei voi rotumääritelmille yksinään yhtään mitään.
Kasvattajat ovat ainoita lyhyemmällä kaavalla muuttajia, jos haluja riittää. Se loppuukin maailman valloitus niiltä kasvateilta.