Mitäs tästä miettisin?
Kotona isä juo noin joka toinen-kolmas viikonloppu humalat omaksi ilokseen ja stressin nollaamiseen. Satunnaisesti olen mukana juomassa kun olen kotona käymässä ja mukavaa on, ei valittamista kun kahdestaan ollaan.
Ikävää vain on että pitää salassa juoda. Äitini ei siedä ollenkaan alkoholia ja mököttää usean päivän ajan kun saa selville että ukkonsa on ottanut, minun ottamista ei niinkään. Kaksi pienempää sisarusta on (alaikäisiä molemmat) mutta eivät näe juomista tai edes tiedä siitä. Ei auta vaikkei olisi näköpiirissäkään illan aikana, riittää että on juonut. Aina ollaan ihmisiksi eikä seuraava päivä mene makoiluksi.
Tuntuu että pienestä asiasta on tehty hirveä härkänen. Miksi alkoholin nauttiminen tuntuu olevan äidille kamala teko ja synti, vaikka ottamista tapahtuu harvoin ja tällöinkin käyttäydytään. Isä on aikaisemmin juonut paljon reippaammin mutta tehnyt muutoksen parempaan. Asiasta ei halua puhua.
Itselleni ei niinkään ole ongelma mutta isän puolesta harmittaa, ei tykkää itsekään yhtään tästä tiukkapipoisuudesta muttei haluaisi mitään eroakaan miettiä.
Muilta kokemuksia tämänkaltaisista tilanteista?
Kotona isä juo noin joka toinen-kolmas viikonloppu humalat omaksi ilokseen ja stressin nollaamiseen. Satunnaisesti olen mukana juomassa kun olen kotona käymässä ja mukavaa on, ei valittamista kun kahdestaan ollaan.
Ikävää vain on että pitää salassa juoda. Äitini ei siedä ollenkaan alkoholia ja mököttää usean päivän ajan kun saa selville että ukkonsa on ottanut, minun ottamista ei niinkään. Kaksi pienempää sisarusta on (alaikäisiä molemmat) mutta eivät näe juomista tai edes tiedä siitä. Ei auta vaikkei olisi näköpiirissäkään illan aikana, riittää että on juonut. Aina ollaan ihmisiksi eikä seuraava päivä mene makoiluksi.
Tuntuu että pienestä asiasta on tehty hirveä härkänen. Miksi alkoholin nauttiminen tuntuu olevan äidille kamala teko ja synti, vaikka ottamista tapahtuu harvoin ja tällöinkin käyttäydytään. Isä on aikaisemmin juonut paljon reippaammin mutta tehnyt muutoksen parempaan. Asiasta ei halua puhua.
Itselleni ei niinkään ole ongelma mutta isän puolesta harmittaa, ei tykkää itsekään yhtään tästä tiukkapipoisuudesta muttei haluaisi mitään eroakaan miettiä.
Muilta kokemuksia tämänkaltaisista tilanteista?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Salassa juomisesta tulee ns. "riistan maku" nautittuun alkoholijuomaan. Se lisää juopottelun kiehtovuutta.
Itsestäni on mukava juopotella muijan mäkättäessä taustalla. Se on kuin sinappi grillimakkaran päällä.
Appiukkovainaa kertoi naapuristaan jolle kanssa ryyppy maistui mutta jonka eukko ei sitä hyväksynyt; piti ottaa "salaa". Silloinkin, kun vaimo oli parantolassa useamman viikon ukko kävi ottamassa ryyppynsä autotallissa.
"Isä on aikaisemmin juonut paljon reippaammin mutta tehnyt muutoksen parempaan. Asiasta ei halua puhua."
Äitisi taitaa pelätä, onko isälläsi riski repsahtaa uudelleen siihen runsaampaan juomiseen.
Se riski on todellinen....
Raitistelijat pelkäävät ja vihaavat kohtuukäyttöä.
Olen itse raitistunut mutta en silti pelkää enkä vihaa kohtuukäyttäjiä. Tiedätkö" pelko ja viha" ettei aina juomamäärät ja kerrat ole ratkaisevia kohtuukäytössä?
Joidenkin persoona muuttuu totaalisesti kuspääksi jo muutaman oluen jälkeen.. Joillakin käytöstavat muuttuvat jo vain juomista suunnitellessa.. Mennäänkö silloin ns terveillä ajatuksilla humalatilaa hakemaan?
Mä kannatan laatua juomiseen ja sitä oikeata hilpeätä tunnelmaa. Juominen on taitolaji.
Alkoholi on nautintoaine oikein otettuna.
Tarkkailepa omaa juomistasi.
Luonnehtisin isän juomista kohtuukäytöksi. Nykyisellään kerran pari kuussa pikku maistissa ei ole mitään verrattuna 80-luvulla kun hirviporukassa ottivat ja meno saattoi jatkua useamman päivän. Eihän se kieltämättä ollut mukavaa katsottavaa tuolloin, mutta asia on takanapäin enkä näe syytä miksi siihen aikaan voi enää vedota. Parannus on tehty ja hirviporukka historiassa.
Joku jos mikä ajaisi isän jälleen juomaan enemmän on puolisonsa suhtautuminen. Ainainen mulkoilu, mökötys ja juopoksi ilkkuminen kun on muutaman kaljan juonut sekä uhkailu että muuttaa lasten kanssa pois (kuullut isän kertovan maistissa) Pahinta on ehkä kun puhuu isästä paskaa sisaruksille.. "siellä se taas ulkona heiluu humalassa" "isänne on kamala juoppo" ..
"paha-alko" Kirjoituksesi luettuani en kyllä itse lähtisi äidin käytöstä puolustamaan.
Heillä kuitenkin on selvittämättömiä asioita keskenään selkeästi ja vain he voivat ne selvittää..
Nyt te kaikki kärsitte tilanteesta ja isästä tehdään suuren suuri pjaskiainen..
Kun kerran äidin mielestä isä on kamala juoppo ja haluaa hän muuttaa pois lasten kanssa niin tehköön sen eikä vain uhkaile.
Nyt pitäisi ajatella kuinka ristiriitaista viestintää äiti harjoittaa. Kukaan ei pakota jäämään epätyydyttävään suhteeseen.
Kun perhetilanne ei miellytä häntä, hänen tehtävä aikuisena on turvata lasten hyvinvointi. Tilanne ei mitenkään positiivisesti vaikuta lapsiin.
Nämä vain mun mielipiteitä, raitistuneelta naiselta.