"Oletko kokeillut huumeita?" kysyi Iltapäivälehti eurovaaliehdokkailtamme.
Kysymykseen vastanneista 117 ehdokkaasta 24, lähes neljännes, myönsi kokeilleensa.
Mitenkäs tämän palstan neljännes? ...tai edes kolmannes?
Myönnätkö sinä kokeilleesi?
Minä myönnän.
Kysymykseen vastanneista 117 ehdokkaasta 24, lähes neljännes, myönsi kokeilleensa.
Mitenkäs tämän palstan neljännes? ...tai edes kolmannes?
Myönnätkö sinä kokeilleesi?
Minä myönnän.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jos viina lasketaan huumeiksi, myönnän kokeilleeni.
Muita möhniä en ole vetänyt henkeen, en häntään.
Asiallinen kommentti.
Olisivatko kuitenkin tarkoittaneet laittomia huumeita? ...minä ainakin tarkoitin.
Liekö tuolla mitään väliä, millä saa pollansa tolloksi?
en oo kokeillu
ei oo kukaan koskaan tarjonnu
ja vaikka olis tarjonnukkin
niin tuskin olisin lähtenyt kokeilemaan.
Olen kokeillut hasista ja maihuanaa.
No eipä paljoa kiinnosta kun muutoinkin joutuu seurailemaan noita ihmisraasuja jotka ovat jääneet koukkuun ja pilanneet elämänsä.
Ei kai eurovaaliehdokskaan ole ihmistä kummempi. Pois ne luulot että vaaliehdokkaat olisivat jotenkin kunnnollisempia kuin mutkaan kuolevaiset.
60-luvun Hippinä en edes vaivaudu vastaamaan näin tyhmään kysymykseen :)
Korkeintaan alennun sanomaan että kokeillut, hah! aikanaan minä melkein elin
sillä. En sen myymisellä.
Eikä tässä edes kysytä värikkäistä pillereistäkään mitään.
Ihan lasten juttu koko aloitus.
H.
"hah! aikanaan minä melkein elin sillä."
No eipä ollut yllätys.
"Uusiseelantilaisen pitkäaikaistutkimuksen mukaan teininä kannabiksen käytön aloittavien ja sitä säännöllisesti käyttävien älykkyysosamäärä laskee merkittävästi."
"expimot"
Miksiköhän he eivät tutkineet missä iässä se on vahingollisinta?
Tarkoitan sitä hölmöyttä.
Koska mistäs minä sen muuten tietäisin.
Juoppo metsuri kyllä tietää sen ihan itse.
Jos jalka on sahattu puoliksi poikki mutta pullo on ehjä, tietää hän tehneensä
kaiken oikein.
H.
En ole varma.
Pöndellä ei ollut kuin kärpässieniä, myrkyllisiä liikaa syötynä. Eli ei oppinut nuorena. Sittemmin paljonkin tilanteissa, missä nyt ollut kaikenlaista kevyttä. Jos tarjottu, en ole ottanut, mutta epäilyttää, joskus voinut epähuomiossa poltella erilaista tupakkia, kuin tavallisesti.
Vaan tulevaisuudessa joskus voin käyttää paljonkin. Joka tapauksessa joskus tulee vaivoja, joissa kipuja. Lekureilla kyllä omat huumeensa, mutta ne pihtaa niitä. Jos ei sitä kautta saa tarpeeksi, vedän aivan varmasti mitä tahansa. Ei kiinnosta kivut.
Ja se tosiaan pitää muistaa, huumeiksi sanotaan niitä huumeita, joita ei saa reseptillä.
=DW=
Ja höpö höpö. Jos sulle tehdään vaikka autoon ratsia ja sulta löytyy diapameja, oksepamena jne. tai muita kolmio lääkkeitä joihin sulla ei ole reseptiä, niin oikeuteen joudut huumausaineen hallussapidosta ja vähintään saat sakot.
?
Et kai ymmärtänyt asiaa. Jos virallinen lääkitys ei auta, se ja sama, mitä vetää. Nähnyt liian monta kituvaa kuolevaa. Mieluummin ronskeissa kamoissa, kuin kitumassa. Toisekseen, ikinä ihmetellyt apteekkiryöstöjä, samoja kamoja ne myy apteekeissakin, niitä vaan pihdataan. Mieti vähän, jolakin jokin syöpä, parantumaton. Kyllä se joku paljon mieluummin on kivuton ja polttimo sekaisin, kuin miettisi jotain hiton ajokorttia tai sakkoja.
Asia ei ole ajankohtainen, mutta todennäköistä on, että tollanenkin tilanne tulee vastaaan. Ja sekin pitää muistaa tehdä ennen todella heikkoa kuntoa. Koska suomessa eutanasia kielletty, pitä hankkia dynamiittia, nalleja, johtoa, sekä laukaisin. Ei niihinkään saa reseptiä ihan helpolla.
=DW=
Itse et tainut ymmärtää mitä kirjoitit.
"Ja se tosiaan pitää muistaa, huumeiksi sanotaan niitä huumeita, joita ei saa reseptillä."
Joten se siitä.
Myönnän, että en ole kokeillut.
Koko aihepiiri ei ole kiinnostanut.
Nuoruudessa jolloin kaikkea kokeillaan
houkutukset olivat ihan muualla.
Kun muinoin opiskelin Helsingissä esiteltiin tyyppi,
joka olisi järjestänyt vaikka mitä.
Vastahan 'nice cocaa' Inglesissä tarjottiin. Ei jääty hintaa tinkaamaan.
Marijuanan käyttö oli yleistä 1960-70-lukujen taitteessa USA:ssa. Olin tarkkana, en kokeillut. Ihmettelin vähän kun olin Atlantilla veneilemässä silloisen ystäväni ja hänen tuttavapariskuntansa kanssa jonakin viikonloppuna. Tällä pariskunnalla oli pieni ehkä 4-vuotias poika mukana. Pariskunta aivan luonnollisena asiana pöllytti "tupakkia" pitkin aikaa, taisi ystävänikin ainakin yhdet sauhut vetäistä.
Minusta veneily NYC:n lähirannoilla oli hieno kokemus ilman marijuanaakin. Ja kukas minusta olisi siellä suuressa maailmassa huolta pitänyt ellen ihan itse? No, eipä maria taideta enää edes huumeeksi laskea?
"sta*"
Minäkin kehun vähän itseäni.
Minulla oli vene 1974-1975, se upposi.
Mutta kiva oli pöllyissä katsella Stadin rantoja.
Moottori olisi pitänyt huoltaa.
Ainakin laittaa paikka pako-putkeen.
Mutta hei-aller...ii, hei tui-aller...ii, tui, tui me tytöille heilutettii.
H.
Tottahan toki pitää välillä kehaista itseään, tai ei ainakaan vähätellä. Ja omista resursseista se on hauskuus revittävä ja omilla avuilla myös pidettävä itsestä huoli, joskus muistakin...
Voin kuvitella tyttöjen ilmeet ;-D)))
Pitääkö tuntea suurtakin huonommuudentunnetta, kun en ole hönkinyt?
Ei edes aikoinaan koko asia kiinnostanut, en tuntenut ainuttakaan hönkijää.
En kuulunut piireihin.
Yhden ikäiseni miehen tiedän, jonka sanotaan merillä sekoittaneen nuppinsa eri aineilla.
En tiedä millä aineilla.
Eipä onneksi tullut kokeiltua, en tiedä olisiko jäänyt kokeiluasteellekaan, ainakin tupakkiin jäin melko nopeasti "kiikkiin", tosin lopetin käryttelyn aikuiseksi tultuani eli jotain 84 vuonna, tyhmä kun aloitin.
Narkkarin elämä on sitä surkeinta elämää.
Myönnän kokeilleeni ja ihan nikilläni. On kokeiltu hassikset kuin marit ja jopa piriäkin, mutta eivät olleet mun juttuja. Käyttäkööt ne joille se tuo nautintoa, mulle ei. Viina kelpaa mulle toistaiseksi nautintoaineena ja ainoana huumeena.
Vettä olen vetäissyt henkeeni, etenkin kun opettelin uimaan.
Huumemömmöjä en ole koskaan kokeillut, ei ole tullut pieneen mieleenikään.
Olenkohan jollakin tavalla "jälkeenjäänyt", "vanhoillinen" tai muuten vaan "maalainen".
Ei se ole ollut trendikästä kun minä olin nuori. Siitä ei oltu meidän peräpökölässä
edes kuultu, onneksi. Ne jotka käyttivät alkoholia olivat pahiksia, yleensä
miehet, naiset ei ollenkaan. Vasta kun olin yli kolmenkympin alettiin työporukoiden kanssa istuskelemaan iltoja ravitsemusliikkeissä. On sitä ehtinyt vaikka myöhään aloitin. Järkeä on ollut senverran etten ole älyttömyyksiin sortunut.
Jotenkin hurjalta tuntuu kun niin nuorena nykyään aloittavat, ei pitäisi.