Kerro meille kokemuksesi asiakasohjausryhmistä!
Helsingin Sanomat otsikoi lastensuojelussa kytevän kriisin. Lastensuojelun työntekijöiden mukaan lastensuojelussa tehdään päätöksiä perheiden kohtalosta ilman tarkkaa tietoa heidän tilanteestaan.
Jutussa sanotaan: ”Sosiaalityöntekijä tekee esityksen, mutta päätöksen tekee asiakasohjausryhmä. Lasta ryhmä ei tapaa."
Mutta mitä ovat asiakasohjausryhmät eli ASO-tiimit, jotka päättävät lasten koko elämään vaikuttavista asioista – lasta tapaamatta? Keitä ryhmiin kuuluu? Mitä ryhmissä tapahtuu?
Ja ennen kaikkea: miten lastensuojelulaki määrittelee ne?
Ei mitenkään. ASO-ryhmät ovat sosiaalitoimistojen omaa sisäistä käytäntöä.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sananmukaisesti vastaa lapsen asioista lapsen edun mukaisesti; päätöksistä ja toimenpiteistä. Sosiaalityöntekijän tulee kyetä itsenäisesti perustelemaan asiakkaan kohdalla tehdyt johtopäätökset esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvottelussa tai hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä. Vastuuta johtopäätöksistä ei voi siirtää ulkopuoliselle toimijalle.
Kuitenkin HS:n jutusta käy ilmi: "Välillä tehdään päätöksiä, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia", eräs työntekijä sanoo.
Työntekijöitä huolettaa, että vastuun päätöksistä kantaa sosiaalityöntekijä, vaikkei olisi niitä tehnytkään. Jos huostaanotto on vastentahtoinen, voi vastuuta joutua kantamaan oikeudessa.
"Vastuusosiaalityöntekijä päätyy oikeuteen kertomaan, miksi juuri tämä paikka on tämän lapsen edun mukainen, vaikka hän tietää itse, ettei se ole. Muuten koko huostaanotto vaarantuu", eräs sosiaalityöntekijä sanoo.”
Lukija ihmettelee, valehdellaan hallinto-oikeudessa lapsen edun vastaisesti siksi, ettei kollegoiden tekemä päätös vaarannu?
Entä millä perusteella sijoituspaikkavalintoja tehdään, jos ei lapsen edulla?
HS:n artikkeli nostaa osaltaan esiin sen, että Suomessa ei voida varmuudella turvata lapsen etua. Monissa puheenvuoroissa on jo todettu vuosien ajan, että väärien päätösten ja lain noudattamatta jättämisten seuraukset jättävät perheisiin elinikäiset arvet, mutta virkamieskunnalle niistä ei käytännössä seuraa mitään. Asiakas voi toki turvautua valituskanaviin, mutta päätösten odottaminen vie vuosia. Vaikka asiakas voittaisikin kantelun, eivät viranomaiset saa sanktioita vääristä päätöksistään.
Sosiaalityöntekijä pohtii jutussa: "Vastuu on hervoton: lapsen tulevaisuus. Joskus yöllä herää miettimään, että pilasinko sen."
Kysymys on aiheellinen ja ymmärrettävä. Lokakuun liike pyytääkin lukijoilta kommenttejanne asiakasohjausryhmistä. Voit kirjoittaa ne suoraan kommenttiketjuun tai lähettää osoitteeseen:
[email protected]
- Millaisia kokemuksia sinulla on asiakasohjausryhmistä?
- Onko mielestäsi asiakasohjausryhmän toimenkuva määritelty selkeästi?
- Oletko saanut ASO-tiimiltä kirjaukset asioistanne? Miten kirjaukset on laadittu? Oletko saanut oikeuden tarkastaa perheestänne kirjattuja tietoja ja tarvittaessa lisätä niihin oman kantasi?
- Miten eri tietojärjestelmiin tehdyt kirjaukset ovat vaikuttaneet lapsenne sijoituspäätökseen?
- Jos sinulla on myönteisiä kokemuksia ASO-työstä, kuvaile kokemuksiasi. Millaista on ollut saamasi hyvä asiakaspalvelu?
- Jos sinulla on kielteisiä kokemuksia ASO-työstä, kerro niistä. Onko perheesi suljettu ulos omaa elämäänne koskevista asioista? Onko ASO-ryhmä ollut perheesi kohdalla ”huostaanoton eteinen"?
Vastauksistanne kiittäen!
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kerro-meille-kokemuksesi-asiakasohjausryhmista
Helsingin Sanomat otsikoi lastensuojelussa kytevän kriisin. Lastensuojelun työntekijöiden mukaan lastensuojelussa tehdään päätöksiä perheiden kohtalosta ilman tarkkaa tietoa heidän tilanteestaan.
Jutussa sanotaan: ”Sosiaalityöntekijä tekee esityksen, mutta päätöksen tekee asiakasohjausryhmä. Lasta ryhmä ei tapaa."
Mutta mitä ovat asiakasohjausryhmät eli ASO-tiimit, jotka päättävät lasten koko elämään vaikuttavista asioista – lasta tapaamatta? Keitä ryhmiin kuuluu? Mitä ryhmissä tapahtuu?
Ja ennen kaikkea: miten lastensuojelulaki määrittelee ne?
Ei mitenkään. ASO-ryhmät ovat sosiaalitoimistojen omaa sisäistä käytäntöä.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sananmukaisesti vastaa lapsen asioista lapsen edun mukaisesti; päätöksistä ja toimenpiteistä. Sosiaalityöntekijän tulee kyetä itsenäisesti perustelemaan asiakkaan kohdalla tehdyt johtopäätökset esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvottelussa tai hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä. Vastuuta johtopäätöksistä ei voi siirtää ulkopuoliselle toimijalle.
Kuitenkin HS:n jutusta käy ilmi: "Välillä tehdään päätöksiä, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia", eräs työntekijä sanoo.
Työntekijöitä huolettaa, että vastuun päätöksistä kantaa sosiaalityöntekijä, vaikkei olisi niitä tehnytkään. Jos huostaanotto on vastentahtoinen, voi vastuuta joutua kantamaan oikeudessa.
"Vastuusosiaalityöntekijä päätyy oikeuteen kertomaan, miksi juuri tämä paikka on tämän lapsen edun mukainen, vaikka hän tietää itse, ettei se ole. Muuten koko huostaanotto vaarantuu", eräs sosiaalityöntekijä sanoo.”
Lukija ihmettelee, valehdellaan hallinto-oikeudessa lapsen edun vastaisesti siksi, ettei kollegoiden tekemä päätös vaarannu?
Entä millä perusteella sijoituspaikkavalintoja tehdään, jos ei lapsen edulla?
HS:n artikkeli nostaa osaltaan esiin sen, että Suomessa ei voida varmuudella turvata lapsen etua. Monissa puheenvuoroissa on jo todettu vuosien ajan, että väärien päätösten ja lain noudattamatta jättämisten seuraukset jättävät perheisiin elinikäiset arvet, mutta virkamieskunnalle niistä ei käytännössä seuraa mitään. Asiakas voi toki turvautua valituskanaviin, mutta päätösten odottaminen vie vuosia. Vaikka asiakas voittaisikin kantelun, eivät viranomaiset saa sanktioita vääristä päätöksistään.
Sosiaalityöntekijä pohtii jutussa: "Vastuu on hervoton: lapsen tulevaisuus. Joskus yöllä herää miettimään, että pilasinko sen."
Kysymys on aiheellinen ja ymmärrettävä. Lokakuun liike pyytääkin lukijoilta kommenttejanne asiakasohjausryhmistä. Voit kirjoittaa ne suoraan kommenttiketjuun tai lähettää osoitteeseen:
[email protected]
- Millaisia kokemuksia sinulla on asiakasohjausryhmistä?
- Onko mielestäsi asiakasohjausryhmän toimenkuva määritelty selkeästi?
- Oletko saanut ASO-tiimiltä kirjaukset asioistanne? Miten kirjaukset on laadittu? Oletko saanut oikeuden tarkastaa perheestänne kirjattuja tietoja ja tarvittaessa lisätä niihin oman kantasi?
- Miten eri tietojärjestelmiin tehdyt kirjaukset ovat vaikuttaneet lapsenne sijoituspäätökseen?
- Jos sinulla on myönteisiä kokemuksia ASO-työstä, kuvaile kokemuksiasi. Millaista on ollut saamasi hyvä asiakaspalvelu?
- Jos sinulla on kielteisiä kokemuksia ASO-työstä, kerro niistä. Onko perheesi suljettu ulos omaa elämäänne koskevista asioista? Onko ASO-ryhmä ollut perheesi kohdalla ”huostaanoton eteinen"?
Vastauksistanne kiittäen!
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kerro-meille-kokemuksesi-asiakasohjausryhmista
Vastaukset 8
Vanhimmat
""Vastuusosiaalityöntekijä päätyy oikeuteen kertomaan, miksi juuri tämä paikka on tämän lapsen edun mukainen, vaikka hän tietää itse, ettei se ole. Muuten koko huostaanotto vaarantuu", eräs sosiaalityöntekijä sanoo.”
Lukija ihmettelee, valehdellaan hallinto-oikeudessa lapsen edun vastaisesti siksi, ettei kollegoiden tekemä päätös vaarannu?
Entä millä perusteella sijoituspaikkavalintoja tehdään, jos ei lapsen edulla?"
Hallinto-oikeudet ovat yhtä tyhjän kanssa, suotta sossut niitä pelkäävät.
Sossuilla ei ole syytä pelätä kuin ulkopuolisen tutkijaryhmän tekemää selvittelyä lapselle tehdyistä päätöksistä ja se on haave vielä Suomessa. Lapsen pitää kuolla viranomaisten virkarikosten takia, ennen kuin ulkopuolista tutkijaryhmää saadaan liikkeelle tai poliisitutkintaa lapsen asioihin.
Ja lapsi jää henkiin, niin lapsen edun vastaisilla päätöksillä voidaan sotkea hänen elämäänsä vuosiksi eteenpäin, ehkä lopullisestikin ja viranomaiset pääsevät kaikesta kuin koira veräjästä.
Minulla ei ole mitään innostusta suotta syyttää viranomaisia, mutta sattuu just olemaan päivänpolttava aihe perheessamme tällä hetkellä. Eli miten koota tuhkasta uutta, kun väärillä päätöksillä on kaikki ensin revitty raunioiksi.
Nämä asiakasohjausryhmät toimivat täysin itsevaltaisesti, asianosaisia kuulematta. Ne ovat uhka myös perheen kanssa yhteistyöhön kykeneville sossuille, jotka valittavat, etteivät ASO- ryhmät kuuntele heitäkään.
Minkä ihmeen takia tuollaiset asiakasohjausryhmät ovat yleensä olemassa, jos ne touhuavat vain omiaan eli eivät kuuntele vanhempia, sossuja, eikä ketään muitakaan?
Ilmeisesti sen takia, että saadaan sanoa niiden olevan olemassa.
ASO- ryhmille työnnetään entistä enemmän valvomatonta valtaa. Ja nämä lynkkaajat pitävät kutsua ryhmään vieläpä kunniana.
ASO- ryhmille sataa nyt kovaa kritiikkiä niin lapsilta, vanhemmilta, sosiaalityöntekijöiltä kuin oikeusoppineilta. Nyt olisi kunnallisen vaikuttamisen paikka. Kertokaa kansalaiset poliitikoille ja painostakaa kuntapäättäjiä. Kaikki ASO- ryhmien huostapäätökset, joissa perheitä ei ole kuultu tulee selvittää uudelleen.
Onko tämä nykyisin Lokakuun liikkeen tytärsivusto?
Kuka muuten päättää ASO- ryhmien kokoonpanon ja millä kriteereillä jäsenet valitaan? Kertokoon ken tietää!
ASO- ryhmistä voi keskustella myös huostaanotetut lainvastaisesti eli HOL ry:n facebooksivuilla.