Oli taas aika kerätä rabarberisato, vuoden ensimmäinen. Kun kiisselit on tehty, piirasta mietitään, niin mieli halajaa jotain muuta - löysin mehunteko-ohjeen vanhasta keittokirjasta.
Sitten tutkailin nettiä ja löysin myös siman ohjeen rabarberista mutta sitä teen vasta seuraavasta sadosta.
Kumpaa palstan lukijat tykkäävät mieluimmin tehdä, jos ylipäätään tekevät?
Minun löytämä mehuresepti oli tämmöinen:
1 litra rabarberin keitinlientä
6 dl sokeria (laitoin 3, loput korvasin nestemäisellä sakariinilla)
3 rkl sitruunahappoa
i sitruuna lohkoina
Liotetaan 2-3 pvää, siivilöidään ja pullotetaan.
Olin vähän hukassa että mitä mä sille keitetylle rabarberille teen ja keräsin sen kuitenkin talteen ja pistin siihen hieman sokeria, kardemummaa ja kanelia ja purkitin. Mihin suosittelisitte sen? Tuoksahti jotenkin jouluiselta?
Sitten tutkailin nettiä ja löysin myös siman ohjeen rabarberista mutta sitä teen vasta seuraavasta sadosta.
Kumpaa palstan lukijat tykkäävät mieluimmin tehdä, jos ylipäätään tekevät?
Minun löytämä mehuresepti oli tämmöinen:
1 litra rabarberin keitinlientä
6 dl sokeria (laitoin 3, loput korvasin nestemäisellä sakariinilla)
3 rkl sitruunahappoa
i sitruuna lohkoina
Liotetaan 2-3 pvää, siivilöidään ja pullotetaan.
Olin vähän hukassa että mitä mä sille keitetylle rabarberille teen ja keräsin sen kuitenkin talteen ja pistin siihen hieman sokeria, kardemummaa ja kanelia ja purkitin. Mihin suosittelisitte sen? Tuoksahti jotenkin jouluiselta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Raparperistä olen tehnyt Mehu-Maijalla mehua.
Eikös se raparperi ole myrkyllistä? Minä en ole koskaan tehnyt raparperistä mitään syötävää tai juotavaa. Ainakin olen kuullut jonkun vanhan neuvon että jos syö raparperiä pitää juoda myös maitoa päälle että se maito neutraloi myrkkyjä. Tiedä häntä varmaan jotain vanhoja luuloja ja uskomuksia...
Raparperissä on oksaalihappoa, joka suurina määrinä voi aiheuttaa luukatoa, haittaa myös kihtiä potevia.
Siksi äiti aina lapsena juotti kiisselin kanssa lasillisen maitoa.
Tuskinpa kukaan sitä jatkuvasti niin paljon syö tai juo, että haittaisi.
Ok. Vanhoja uskomuksia varmaan mulla toi raparperin välttely. Kerran meinasin tehdä jotain raparperistää, mutten tiennyt pitääkö ne kuoria. Yritin kuoria ja väkersin miistä pintaa pois ja tulin siihen tulokseen että liian vaikeaa hommaa tälle blondille.
Kun rabarberin poimii riittävän varhain ettei se ole liian korkeaksi ja paksuksi kasvanut varreltaan, niin ei tarvitse kuoria. Ne vanhat, paksut ja pitkät pitää kuoria kun niille käy kuten porkkanoillekin, eli kuoreen tulee karvasaineiden maku. Rabarber kuoritaan niin että napataan jommastakummasta leikatusta päästä veitsellä kuorta sen verran auki että saa vedettyä semmoisen nauhamaisen suikaleen pois. Sillai ne lähtee helpoiten.
Rabarberia löytyy nykyään jugurteista ja sekamehuistakin, veikkaanpa että on se nimimerkki Miljoonakin sitä syönyt/ juonut jossain vaiheessa elämäänsä.
Se on 10 min. keittämisen jälkeen jo valmis kiisseliksi ja voi sitä makeutettuna ja jäähdytettynä laittaa vaniljajäätelönkin kanssa, on oikein hyvä yhdistelmä!
Meillä syödään lättyjen ja kermavaahdon kanssa rababerisosetta huomenna :D
Kiitos ohjeista. Täytyypä kokeilla.
Täytyy lisätä tähän, että mulla runsas raparperin käyttö pienen ajan sisällä taisi osaltaan vaikuttaa virtsakiven liikkeelle lähtöön. Ikävä vaiva, siksi hiukan hillitsen nykyisin raparperi-innostustani.
Kohtuus kaikessa, niin hyviä kuin ne piiraat, kiisselit ja mehut onkin.
Meillä raparperit eivät ihan vielä ole poimintakunnossa, Suomi on pitkä maa.
En erityisemmin rakasta raparperin makua, mutta kun niitä nyt tuolla kasvimaan laitamilla pari puskaa kasvaa, niin onhan sato talteen kerättävä. Ensimmäisistä teen kiisseliä. Raparperi muuten vaatii vähän enemmän perunajauhoja suurustuakseen kunnolla, johtuukohan niitten happamuudesta. Parasat kylmänä maidon kanssa.
Raparperimehua keitän myös, ja sosetta. Pakastan ja niitä voi myöhemmin käyttää mehukeitoksi ja piirakan päälle.