E. Leino
Synnyin aikanaan mä vanhoilliseen kotiin
hiekkalaatikolla jouduin heti uskonsotiin
lapsille muille pontevasti tulimerta näytin
niin äidin sekä isän tahdon minä upeasti täytin.
Nortin polttamisen opettelin ennen peruskoulua
sikarin poltin minä lapsena kerran ennen joulua
kovasti se yskitti, sillä olinhan vasta ihan tenava
mutta silti tuntui kuin olisin mä ollut Veli Ponteva.
Äiti, isä, mummo sekä vaari kaikki kannustivat mua
kun olet Nortti huulessa, toiset lapset kadehtivat sua
laitoin aina palamaan, kun toiset pani suuhun tikkarin
suuri onni kohtasi, kun vaimoksi sain 16 v. sätkä-Marin.
Mari meille tuuppasi joka vuosi uuden pikku veijarin
kun niitä oli 12, otin käyttöön avuksi mä huumorin
minä Marille: ”Pidettäiskö veijareissa yksi vuosi taukoa”
tiesinhän mä toki silloin ry:n akat alkaa kovaa mulkoilla.
Ei siis mitään taukoa, vaan sitten koitti suuri hetki
täyttymyksen sai tämän pojan vaatimaton uskonretki
kun veljet tuli kylään joukolla ja pyysivät mua puhujaksi
enhän Raamattua tunne, ehkä puhujista tuntee yksi taikka kaksi.
Koitti päivä, jolloin polleana astuin mikrofonin ääreen
Mari oli kotiin varannut kylmän sekä kuuman kääreen
helppoa se oli, ladoin pöytään monen monet fraasit tutut
vuosien aikana olin kuunnellut monta kertaa ihan samat jutut.
Kerroin kuinka Paavalille Ananias synnit anteeks' antoi
ja siten miehen vl-taivastielle ohi Raamatun hän kantoi
kerran meinasin mä saada kotiin kahville oikein veli-Olavin
kovin oli kiireinen, olisinpa saanut meille tuon tosi konkarin.
Paljon olis muutakin – ymmärrätte varmaan - kerrottavaa mulla
vaan Mari makkarissa huutelee: ”Alahan jo ukkoriepu tulla”
maan täyttäminen on meiltä vielä kesken, siis mentävä on tästä
lämmin iho kun alla hyllyy, mitä muuta mies voi odottaa elämästä?
Synnyin aikanaan mä vanhoilliseen kotiin
hiekkalaatikolla jouduin heti uskonsotiin
lapsille muille pontevasti tulimerta näytin
niin äidin sekä isän tahdon minä upeasti täytin.
Nortin polttamisen opettelin ennen peruskoulua
sikarin poltin minä lapsena kerran ennen joulua
kovasti se yskitti, sillä olinhan vasta ihan tenava
mutta silti tuntui kuin olisin mä ollut Veli Ponteva.
Äiti, isä, mummo sekä vaari kaikki kannustivat mua
kun olet Nortti huulessa, toiset lapset kadehtivat sua
laitoin aina palamaan, kun toiset pani suuhun tikkarin
suuri onni kohtasi, kun vaimoksi sain 16 v. sätkä-Marin.
Mari meille tuuppasi joka vuosi uuden pikku veijarin
kun niitä oli 12, otin käyttöön avuksi mä huumorin
minä Marille: ”Pidettäiskö veijareissa yksi vuosi taukoa”
tiesinhän mä toki silloin ry:n akat alkaa kovaa mulkoilla.
Ei siis mitään taukoa, vaan sitten koitti suuri hetki
täyttymyksen sai tämän pojan vaatimaton uskonretki
kun veljet tuli kylään joukolla ja pyysivät mua puhujaksi
enhän Raamattua tunne, ehkä puhujista tuntee yksi taikka kaksi.
Koitti päivä, jolloin polleana astuin mikrofonin ääreen
Mari oli kotiin varannut kylmän sekä kuuman kääreen
helppoa se oli, ladoin pöytään monen monet fraasit tutut
vuosien aikana olin kuunnellut monta kertaa ihan samat jutut.
Kerroin kuinka Paavalille Ananias synnit anteeks' antoi
ja siten miehen vl-taivastielle ohi Raamatun hän kantoi
kerran meinasin mä saada kotiin kahville oikein veli-Olavin
kovin oli kiireinen, olisinpa saanut meille tuon tosi konkarin.
Paljon olis muutakin – ymmärrätte varmaan - kerrottavaa mulla
vaan Mari makkarissa huutelee: ”Alahan jo ukkoriepu tulla”
maan täyttäminen on meiltä vielä kesken, siis mentävä on tästä
lämmin iho kun alla hyllyy, mitä muuta mies voi odottaa elämästä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kolmas kerta samaa paskaa. Eikä siteeksikään E. Leinoa. Laita nyt itse vielä muutama "kaunis" kommentti. Vieläkö lisää väsäät tänne runosuolesti toimintaa?