Otin sukunimekseni isoisoisäni sukunimen, joka on nykyisenä nimenä noin 300 suomalaisella. Yhteensä Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan sukunimi on ollut noin 700 suomalaisella. En juurikaan tunne suomalaisten nimien syntyperiä tai sitä, miten suomalaiset ovat "levittäytyneet" aikojen saatossa, joten pohdin, voisiko olla mahdollista, että kaikki tämän nimiset ovat polveutuneet samasta ns. kantasuvusta.
En pidä tätä todennäköisenä, koska nimi viittaa luontoon, enkä siis näe syytä, miksei useampi aivan eri puolella Suomea elellyt olisi ottanut vaikka sukunimipakon ohella k.o. nimeä itselleen. En myöskään jaksa uskoa suomalaisten olevan niin sisäsiittoisia, että 700 henkilöä olisi jollakin tavalla sukua toisilleen. En ole kuitenkaan koskaan henkilökohtaisesti tavannut ketään samannimistä sukuni ulkopuolella.
Aloin pohtia asiaa, koska viime aikoina julkisuudessa on käsitelty henkilöä, jolla on sama sukunimi kuin minulla, ja nimen harvinaisuuden vuoksi monet kysyvät, olemmeko sukua. Minä ja tämä henkilö olemme käsittääkseni kotoisin eri puolilta Suomea, mutta kaikkihan on mahdollista.
Nimeä en halua mainita, mutta minua kiinnostaakin lähinnä nimien leviäminen suomalaisessa väestössä. Nimi ei ole tietääkseni suojattu - eikä varmaan näinkin suurilla lukumäärillä tule olemaankaan - , joten kaipa kuka tahansa voisi ottaa nimen itselleen, jos vaan tykkäisi.
En pidä tätä todennäköisenä, koska nimi viittaa luontoon, enkä siis näe syytä, miksei useampi aivan eri puolella Suomea elellyt olisi ottanut vaikka sukunimipakon ohella k.o. nimeä itselleen. En myöskään jaksa uskoa suomalaisten olevan niin sisäsiittoisia, että 700 henkilöä olisi jollakin tavalla sukua toisilleen. En ole kuitenkaan koskaan henkilökohtaisesti tavannut ketään samannimistä sukuni ulkopuolella.
Aloin pohtia asiaa, koska viime aikoina julkisuudessa on käsitelty henkilöä, jolla on sama sukunimi kuin minulla, ja nimen harvinaisuuden vuoksi monet kysyvät, olemmeko sukua. Minä ja tämä henkilö olemme käsittääkseni kotoisin eri puolilta Suomea, mutta kaikkihan on mahdollista.
Nimeä en halua mainita, mutta minua kiinnostaakin lähinnä nimien leviäminen suomalaisessa väestössä. Nimi ei ole tietääkseni suojattu - eikä varmaan näinkin suurilla lukumäärillä tule olemaankaan - , joten kaipa kuka tahansa voisi ottaa nimen itselleen, jos vaan tykkäisi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Nimeä en halua mainita, mutta minua kiinnostaakin lähinnä nimien leviäminen suomalaisessa väestössä. Nimi ei ole tietääkseni suojattu - eikä varmaan näinkin suurilla lukumäärillä tule olemaankaan - , joten kaipa kuka tahansa voisi ottaa nimen itselleen, jos vaan tykkäisi. "
Nykyään kaikki sukunimet ovat suojattu!
Voi olla, että ovatkin samaa lähtöä. Voi olla, että eivät ole. Voi olla, että nimen alkuperä on sama, mutta suvut ovat ottaneet ne "itsenäisesti" (näitä on esim. luonnosta, etunimestä tai ammatista johdetut nimet). Voi olla, että nimi on kopioitu (esim. pappien ja muiden merkkihenkilöiden sukunimiä "lainattiin" yleisesti). Voi olla, että kyseessä on sotilasnimi tai muu vastaava "ylhäältä päin" annettu nimi, joita käytettiin yleisesti eri puolilla maata. Voi olla, että nimi on valittu jostain "mahdollisten sukunimien" luettelosta tai sanomalehden nimenmuutospalstalta 1900-luvun alussa....
Eli toisin sanoen, mahdollisuuksia on lukuisia, ja ko nimeä tietämättä on mahdotonta sanoa aiheesta yhtään mitään tarkempaa. Ihmiset ovat kyllä liikkuneet kautta aikain, joten nimen kulkeminen jonkun henkilön mukana maan toiselle laidalle on ihan mahdollista. Mutta toki jos kyseessä on selkeästi 1800-1900 taitteessa otettu nimi, on todennäköisempää että suvut eivät liity toisiinsa.
Näitä luonnonnimiä (Virtanen, Mäkinen, Heinänen jne.) otettiin valtavia määriä sukunimiksi 1800-luvun lopulta alkaen eikä voi olettaakaan, että yleisimpien nimien kantajat olisivat läheskään kaikki toisilleen sukua.
Esimerkiksi ei niin yleistä Ohra-ahoa on otettu käyttöön monissa paikoissa eri puolilla Suomea. Torpannimet olivat usein luontonimiä ja päätyivät helposti sukunimiksi. Samannimisiä torppia saattoi Suomessa olla satoja...
Erään tietämäni sukunimen käyttäjiä on noin sata. Sukuhaaroja on vain kaksi, Etelä- ja Pohjois-Suomessa, eivätkä näiden niiden edustajat ole mitään sukua toisilleen.
Jotkin vanhatkin suvut voivat olla pieniä.
Äitini suku tuli suomeen Kustaa I Wasan käskystä ja nyt n. 450 v. myöhemmin suomaliastuneen nimen kantajia on alle kolme tusinaa. Jostakin syystä se suku ei ole lisääntynyt normaalisti.
Niin, me olemme olemassa siksi, että esi-isissämme on jokaisessa sukupolvessa ainakin yksi elänyt riittävän pitkään saadakseen jälkeläisiä....
Mullakin on näitä luonnonnimiä (Virtanen, Mäkinen, Heinänen jne.). Ei kuiteskaan ihan tavallinen, 1601 kpl elossa, ja keskittyneet muutamalle paikkakunnalle.
Naapurustossa Helsingissä pörrää yks samanniminen ja tutkin hänen sukunsa. Selvis et esivanhempia löytyi samasta maalaispitäjästä ja ollaan serkuksia niin että 1850 tienoilla syntyneet siskokset on meitin esiäitejä.
Yhteinen nimi oli kuitenkin otettu 1900-luvun alussa täysin sattumalta sama, ehkä isoisät tunsivat toisensa kun olivat samasta pitäjästä mut tuskin tiesivät että olivat keskenään sukua avioliiton kautta.
Oman sukuni vanha vuodesta 1804 käytössä ollut napakka sotilasnimi vaihtui neljäksi erilaiseksi. Löysin 1900 alun lehdestä uutisjutun jossa kerrottiin että veljekset Kalle Virtanen ja Ville Mäkinen olivat olleet kalassa ja löytäneet vedestä ruumiin. On jäänyt tunnelma et kun nimiä alettiin ottaa niin oli aivan tavalista että veljekset jokainen saattoi ottaa eri nimen.
Taidan ottaa vanhan sotilasnimen takaisin. Kerkeshän sekin oleen käytössä yli sata vuotta, tää nykyinen tais just täyttää 100 v.