Kuinka paljon neliötehoa suorassa sähkölämmityksessä betonilaattaan on syytä asentaa? Entä varaavassa?
Käytännössä tuo neliötehohaarukka on aikamoisen leveä; arvoja väliltä 30 - 180 kW/m2 on tullut vastaan.
Käytännössä tuo neliötehohaarukka on aikamoisen leveä; arvoja väliltä 30 - 180 kW/m2 on tullut vastaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei tule kunnollista lämmitystä neliö- eikä kuutiomitoituksella. Huoneittain hajonta on todellakin tuota luokkaa. Sen huomaa kun mitoittaa lämpöhäviöillä.
Kaapelilla on oltava ylitehoa 30-50% tavallisilla laatan paksuuksilla (80-120mm), jos haluaa, että pakkasen nopeasti kiristyessä lämmitys seuraa mukana. 30% on hiukan alakantissa, jos kiristyy esimerkiksi +2 asteesta -25 asteeseen 8 tunnissa. Meikäläisessä ilmastossa tuo kiristyminen on mahdollista.
Aika paljon noita näkee ylimitoitettavan. Johtuu kai siittä että DEVIN/ENSTON ohjearvot niin ohjaavat. Miksiköhän he sitä tekevät :-)
No menee kaapelia kaupaksi, ja parketit saadaan paistettua turhan nopeilla lämpötilan muutoksilla.
Se että ulkolämpötila muuttuu, nopeasti ei tarkoita että Talon Massiiviset rakenteet jäähtyisivät samassa tahdissa. Säätö on suht hidasta. Vieläkun systeemissä on ulkolämpötilaa mittaava termostaatti (Devi) joka ennakoi rakenteen lämpötilamuutosta niin homma toimii oikein.
Keskimäärin Asumistiloissa neliötehoa tarvitaan jotaini 60 w/neliö.
Älä nyt sentää kilowatteja laita, saattaa parketit hieman kupruilla...
Kuten jo sanottiin niin pelkillä neliöillä tulee todella suurpiirteinen mitoitus. Neliötehossa on todella suuri ero jos lämmitetään olohuonetta jossa on vain yksi ulkoseinä tai jos lämmitetään tuulikaappierkkeriä, jossa on kolmeulkoseinää ja ovi. Eli kannattaa laskea huolellisesti tilojen maksimikulutukset ja laittaa lämmitystehot sen mukaan.
...noilla tehoilla - etten sanoisi. Siis watei per neliö oli kyseessä.
Lähinnä ihmettelen millä satunnaislukugeneraattorilla sähkösuunnittelijat noita tehoja arpovat.
Olisko ne ihan kunnolla lasekettu rakenteiden u-arvoista? Kysy siltä joka ne tehot on "arponut".
Onko niin, että sinulle on tullut laskelma, jossa tehoja on noin laajalla vaihtelualueella? Jos pienin teho neliölle on eteisessä a suurin jossain ulkonurkassa niin siinähän on suunnittelija tosiaan laskenut tehohäviöt sitten. Missä mättää? Haluaisitko neliömitoituksen?
Vastauksia suunnittelijoilta mitoitusperusteista:
"Katoin enston taulukosta"
"Näin oon aina laittanu, on aiina riittäny"
"Kolome kertaa 60, eiks se tee 180 varaavalle"
"No ku en tiänny millane pinta, onks puuta vai jotain"
"Se kun riippuu laatan paksuudesta, jne"
"Ai, oliks siinä rossipohja"
"Mut siinähän on takka!"
Olet siis tehnyt kalluppia. Noinhan ne tekevät. Suuri osa "asiantuntijoista". Tiedätkö, että perustelematon ylimitoitus on myös suunnitteluvirhe. Siinä tuhlataan jonkun rahoja ja taitava asiakas ottaa omansa pois sopivassa raossa. Jos ylimitoitus johtaa pääsulakkeen kasvamiseen perusteettomasti on sekin laskun paikka. Eli ylisuuri liittymismaksu ja ylimääräiset kaapelikulut asennuskuluineen maksuun vaan. Maksaja tiedetään.
vielä 15-20 vuotta sitten suunnittelijana toimiessani kiinnitin huomiota sähkölämmitteisten ok-talojen ylen suureen installoituun lämmitystehoon konservatiiviseen vesikeskuslämmitykseen verrattuna. Kysyessäni mitoitusperusteita oli vastaus usein "kallupin" mukainen.
Näyttää viime vuosien oto kvv-tj kokemukseni valossa siltä, että sä-lämmityksen ylimitoitus on edelleen yleistä ja valitettavan sattumanvaraista. Ja eikös vain sä-lämmityksen on suunnitellut urakoitsija tai muu sä-mies.
Seurauksena on mainitsemasi liittymätehon nousu pykälällä ja/tai lämmitysten risteilykytkennät, tehonrajoitukset, varaavassa yöajan viivetoiminnot ja ajastukset, jne.
Onhan se helpompaa, kun lätkäistään sellaiset tehot että varmasti riittää, ei tule suunnittelukuluja ja tilaajahan ne tarvikkeet maksaa. Ymmärrän kyllä että, suunnittelu voi olla vaikeaa siinä vaiheessa, kun rakentaja ei ole vielä yhtään varma että tuleeko lattiaan linkkeriä vai lankkua.
Kunnolla suunniteltua lämmitystä voisi markkinoida lämmityksen optimointina :)