Ihmettelen terapeutin palveluja. Haluaisin juoruilla, mutta hän antaa vaan rakentavia kommentteja, kuten ai olet täysin yksin ja yksinäinen, ai että sukulaisetkaan eivät välitä sinusta. AI voi kuinka kurjaa. Tällaista kun jatkuu kerrasta toiseen niin alkaa pudota pohja koko palvelulta. En jaksa myötäillä, kuten aikuiset ja olla rakentava ja uskoa tulevaisuuteen, kun olen juurikin mennyt hänen luokseen, että voisin tulittaa auki kaikki sukulaisiani koskevat asiat ja pohtia sitä, miksi olen musta lammas, josta kukaan ei välitä. Eikä minun tarvitse hyväksyä sitä koskaan. Kuulitteko, helvettiin tollaset muka terapeutit, joidenka mielestä kaikki elämää kohtaavat ristiriidat tulee hyväksyä. Että se kun kuulemma auttaa ja helpottaa oloa. Paska, terapeutin työtä se vaan helpottaa, kun on helppoja asiakkaita. Eikö kukaan muu näe tässä ongelmaa asiakkaan kannalta???
kysyn vaan
terapeuttista
352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En tiiä, mistä toi sun musta lammas -leima on tullu, mut olipa siihen yhtään aihetta ei, niin toki sä saat purkaa kaikki tuntees terapiassa. Mut terapeuti luultavasti siks antaa vaan näitä rakentavia kommentteja, että hän koittaa antaa sulle uusia ajatusmalleja. Miten hänen pitäis sun mielestä toimia näis tilanteis?
Elämässä on paljon pahaa ja vääryyttä, mutta myös sun kannalta ois helpompaa, jos pystyisit olemaan katkeroitumatta. Itselleni toi on kyl äärimmäisen vaikeeta myös ja sisällä kantamani vihat purkautuu millon itsensä viiltelynä, millon katkerina haavekuvina tiettyjen ihmisten tappamisesta. Mut mennytttä ei saa muutettuu, vaikka päällään seisois, asennetta sen sijaan ehkä voi saada.
Tsemppii sulle ja toivottavasti saisit oikeesti apua terapiasta. Sun ei tarvii hyväksyy sitä väärää käytöstä sua kohtaan, mutta koita antaa anteeks, jos voit ja myös suoraan sanoa epäkohdista ihmisille itelleen mahdollisimman rakentavasti, jos et oo jo sitä tehny. Ja sit on kans sellasia ihmisiä toki aina, joitten päähän ei millään uppoo, mikä on oikeudenmukaista toisten kohtelua :/
eipä mua paljon auta, jos terapeutti jakaa noita ratkaisuja, kun sydämessään sukulaiset vihaa mua ja näyttää sen kaikissa sukujuhlissa aina. No sitten kun päästään facebookkiin, niin sieltä on sitten kiva deletoida koko sukulaissuhde pois, kun se on niin helppoa tänä päivänä toi sukulaissuhteen lopettaminen. Että mikä se sun ongelma oli tätä myöden ympäri ja pois sitten niin.
Kun itse kerroin terapeutille asioistani, hän totesi usein, että kannattaako noin ajatella. No ei hemmetti vieköön varmaan kannata, mutta ne ovat minun elämäni faktoja. Minusta ihmisellä on päässä vikaa, jos hän pystyy sulkemaan silmänsä ilmeisiltä tosiasioilta. Eikö hän silloin ole harhainen?
Tajusin terapiassa, että kestääkseen tätä maailmaa, on tosiaan kyettävä sulkemaan silmänsä monilta tosiasioilta. Oivalsin myös, että minusta ei siihen koskaan ole enkä siksi koskaan tule "toipumaan masennuksesta".