Kaipaan välillä yhtä miestä ja välillä taas toista, aina vuorotellen. Toinen entinen miesystävä ja toinen nykyinen. Miten voi edes olla mahdollista tällainen?
Olenko outo?
Outo olen
5100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että niillä on niin pitkä sen entisen kanssa että siitä on vaikee uskaltaa päästää irti, varsinkin jos sillä naisella ei oo ketään muuta jonka kanssa Se olis jakanu elämänsä, jos sen välit sukulaisiin on vaikka jotenkin etäiset
ei oo yhtään varma sen uuden tunteista ja eikä siitä että, onko Se ite Sellanen ihminenn, joka voi tuntee mitään höpö höpö rakkautta
ymmärrä miten joku voi erota. Aivan moraalitonta. Jättää joku mies, joka on rakentanut sun kanssa kodin ja antanut puoli elämää. Kyllä ihminen voi opetella rakastamaan, tai elää täyttä elämää ilmankin.
Miesystävistä minä kirjoitin en puolisoista. Nuo ei ole olleet mun puolisoita.
Kiinnostava näkökulma. Puoliso on tietysti puoliso, johon sitoudutaan. Tosi rakkaus toiseen muuttaa kaiken, tiedän sen. Olen joutunut kamppailemaan asian kanssa jo vuosikausia. Minullakin on ihana puoliso ja rakkauden lapsi hänen kanssaan. Silti olen rakastunut, erääseen toiseen ihanaan ja upeaan naiseen. Omat tunteeni ovat Rakkautta, voisin jakaa elämäni hänen kanssaan. Hän on naimisissa ja lapsia, vaikea yhtälö. Tunnen vajavaiseksi tunnetasolla ilman häntä. Täydennämme toisiamme henkisesti/hengellisesti ja miksei fyysisestikkin. Olemme kuin toisillemme luodut. Miksi kohtalo on niin julma, ettei meistä ole tullut paria. Vaikka kuulumme yhteen. Ei epäilystäkään.