Muu osa Pyhtäätä köyhään Kotkaan ???
Valtiovarainministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään liitoshaluja Lapinjärven ja Loviisan kanssa. Kunnat ovat tyrmäämässä kuntarakenneselvitykset.
Mistä on kyse?
Kouvola ja Pyhtää eivät halua liittyä yhteen Itä-Uudenmaan kuntien kanssa
Ministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat selvittää keskinäistä kuntaliitosta
Kouvola ja Pyhtää aikovat tyrmätä kuntaliitosselvitykset Itä-Uudenmaan kuntien kanssa.
Valtiovarainministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa.
Molemmissa kunnissa nähdään, ettei kuntarakenneselvitykseen Loviisan ja Lapinjärven kanssa ole syytä lähteä, sillä ne eivät ole Kouvolan ja Pyhtään luonnollisia työssäkäynti- ja asiointialuetta. Pyhtää on lisäksi jo mukana kuntarakenneselvityksessä muiden Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa.
Asiaa käsitellään Pyhtään kunnan- ja Kouvolan kaupunginhallituksessa maanantaina.
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat yhteen
Loviisa ja Lapinjärvi eivät nekään ole innostuneita maakuntarajat ylittävästä kuntaliitosta. Ne haluavat selvittää kahdenkeskeistä kuntaliitosta vaihtoehtona kuuden Itä-Uudenmaan kunnan liitosselvitykselle.
Kaksikko muodostaa reilun 18 000 asukkaan kunnan, mikä jää vajaaksi valtion asettamasta minimistä 20 000:sta.
– Uskon, että Loviisan ja Lapinjärven kaksinkeskeinen kuntaliitos olisi riittävän suuri, kertoo Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva.
Loviisan kaupunki päättää liitoksista ensi vuonna. Vaihtoehtoina on joko pysyä itsenäisenä, liittyä Lapinjärven kanssa tai tehdä kuuden kunnan Itä-Uudenmaan kuntaliitos.
Valtiovarainministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään liitoshaluja Lapinjärven ja Loviisan kanssa. Kunnat ovat tyrmäämässä kuntarakenneselvitykset.
Mistä on kyse?
Kouvola ja Pyhtää eivät halua liittyä yhteen Itä-Uudenmaan kuntien kanssa
Ministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat selvittää keskinäistä kuntaliitosta
Kouvola ja Pyhtää aikovat tyrmätä kuntaliitosselvitykset Itä-Uudenmaan kuntien kanssa.
Valtiovarainministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa.
Molemmissa kunnissa nähdään, ettei kuntarakenneselvitykseen Loviisan ja Lapinjärven kanssa ole syytä lähteä, sillä ne eivät ole Kouvolan ja Pyhtään luonnollisia työssäkäynti- ja asiointialuetta. Pyhtää on lisäksi jo mukana kuntarakenneselvityksessä muiden Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa.
Asiaa käsitellään Pyhtään kunnan- ja Kouvolan kaupunginhallituksessa maanantaina.
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat yhteen
Loviisa ja Lapinjärvi eivät nekään ole innostuneita maakuntarajat ylittävästä kuntaliitosta. Ne haluavat selvittää kahdenkeskeistä kuntaliitosta vaihtoehtona kuuden Itä-Uudenmaan kunnan liitosselvitykselle.
Kaksikko muodostaa reilun 18 000 asukkaan kunnan, mikä jää vajaaksi valtion asettamasta minimistä 20 000:sta.
– Uskon, että Loviisan ja Lapinjärven kaksinkeskeinen kuntaliitos olisi riittävän suuri, kertoo Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva.
Loviisan kaupunki päättää liitoksista ensi vuonna. Vaihtoehtoina on joko pysyä itsenäisenä, liittyä Lapinjärven kanssa tai tehdä kuuden kunnan Itä-Uudenmaan kuntaliitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Nyt kannattaisi Pyhtään neuvotella molempien kanssa,,,kummalta saa paremmat ehdot.... Ruotsinpyhtääkin sai neuvoteltua järkevän sopimuksen....
Jos ei muu auta niin Hurumycket osa Loviisaan ja muu osa Pyhtäätä Suur-Kotkaan....
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Hallituksen suunnitelmien mukaan Kotkan kaupungin on selvitettävä yhdistymistä Haminan ja Pyhtään kanssa. Kotka ja Hamina ovat yksikielisiä, suomenkielisiä kuntia. Kotkan vajaasta 55 000 asukkaasta on ruotsinkielisiä n. 600 (1%). Haminan n. 21 000 asukkaasta ruotsinkielisiä on 0,3%.
Pyhtäällä (Pyttis) on n. 5300 asukasta. Kunta on 8,4% ruotsinkielisellä vähemmistöllään niukin naukin kaksikielinen. Ruotsinkielisten määrä on kutistunut jokaisessa kymmenvuotistarkastelussa, ja on todennäköistä, että nykyisillä kriteereillä se muutettaisiin lähitulevaisuudessa valtioneuvoston asetuksella yksikieliseksi.
Jos Kotka, Hamina ja Pyhtää kuntarakennelain myötä yhdistetään, tuloksena on yli 81 tuhannen asukkaan uusi kunta, jonka asukkaista hiukan yli tuhat, reilu prosentti, puhuu äidinkielenään ruotsia. Kielilain pääsäännön mukaan uusi kunta olisi yksikielinen, mutta kielilain muutoksen myötä juuri ja juuri kaksikielisyyden kriteerit täyttävä Pyhtää tekeekin koko kunnasta kaksikielisen. Ja mikä parasta, kielilain 5 §:n uuden 3. momentin mukaan sitä ei voida muuttaa normaalilla asetusmenettelyllä yksikieliseksi, vaikka ruotsinkielinen vähemmistö katoaisi kokonaan.
Kuntarakenneuudistusta siis käytetään kaksikielisyyden sementoimiseksi Pyhtään kaltaisissa, kohti yksikielisyyttä kulkevissa kunnissa, mutta lisäksi sillä levitetään virallista kaksikielisyyttä puhtaasti suomenkielisille alueille.
Mitä "kaksikielisyys" merkitsee uudelle Kotkalle?
Kesäkuussa hyväksytyn kielilain muutoksen mukaan viranomaisten kilvet ja opasteet on muutettava koko uuden kaksikielisen kunnan alueella kaksikieliseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua kuntaliitoksesta ja liikennemerkkien ja ohjauslaitteiden tekstit viiden vuoden sisällä. Kaikki kunnalliset viranomaispalvelut muuttuvat kaksikielisiksi, mikä merkitsee paitsi kaiken yleisölle tarjottavan materiaalin kääntämistä ruotsiksi myös sitä, että kunnan viranhaltijoilta edellytetään kykyä palvella asiakkaita ruotsiksi. Tämä kunnassa, jonka asukkaista runsas prosentti on ruotsinkielisiä.
Valtuuston kokouskutsut ja pöytäkirjat on laadittava kahdella kielellä. Kotkan, Haminan ja Pyhtään 121 yhteenlasketusta valtuutetusta yhteensä neljä edustaa RKP:tä.
Ruukista voi edelleen käydä kotkan sairaalassa tai Kotkan seudun ammattikouluissa,,,,ja töissäkin voi edelleen Kotkassa käydä....
Mikä hurumycket osa?
Historia
Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa Suomen rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.
Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.
Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.
Väestö
Pyhtää on kaksikielinen, 89,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 8,4 prosenttia ruotsia] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voimakkaimmin suomenkielisiä. Väestön suurimmat keskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².
Maailman parhaiten menestyvät maat sijaitsevat Ruotsin kielialueella.
Maailman johtavia talousmaita ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Näissä ei ruotsinkielellä pärjää. Ruotsinkielellä ei pärjää myöskään pohjoismaista Tanskassa, Islannissa eikä Norjassa. Kouluruotsilla en nykyään pärjää edes Ruotsissa.
Maailman diplomaattikieli on ranska ja maailman puhutuin kieli on espanja.
Suurin BKT/asukas on Monacossa, Luxemburgissa ja lichtensteinissa. En ole pärjännyt siellä kouluruotsilla.
En käsittele tätä asiaa ollenkaan kielikysymyksenä vaan puhtaasti taloudellisen asiana,,,,,mitä hallintokratian ylläpito maksaa minulle ??
Pysyäkä itsenäisen ja köyhänä,,,,,liittyäkö velkaiseen Kotkaan vai ollako Loviisan takapiha ?? Harmi, että sellainen vaihtoehto kuin Pyhtään, Elimäen , Ruotsinpyhtään ja Anjalan yhteinen kunta unohdettiin....
Anjalasta ei ole vuoden 1975 jälkeen jäljellä kuin kirkonkylä.
Taitaa nuo muut G20 maat rynnä jo ohi jenkkien ja ryssien... G8 on jo ohi.
Niimpä. Prosentuaalisesti Pyhtäällä on enemmän ruotsinkielisiä, kuin Kotkassa Haminassa, mutta kappas, määrällisesti vähemmän? Eiköhän tolla laskentatavalla vois pistää kaksikieliseksi kunnaksi niin, että venäjä ois toinen kieli..lienee suurempi määrällisesti molemmissa?
Jos venäläisten muuttaminen ja kiinteistöjen hankinta Suomessa sallitaan, tulee Pyhtäästäkin yksikielinen kunta.
Jees Kotkassa on kohta enemmän venäläisiä kuin ruåttalaisia Loviisassa.....