Mietisskelin tässä, että kun johtimessa jossa kulkee vaihtovirta ympärille kietoo kelaksi johdinta niin tähän toiseen johtimeen indusoituu sähkövaraus jonka vois hyödyntää vaikka ledi kytkennöissä.
Eli toimiiko tämä jos esim 5m jatkojohdon pääeristeen irrottaa ja kietoo johdon vaihejohtimen ympärille, koska jos sen käämis suoraan jatkojohdon päälle niin vaihe ja nollajohtimien vastakkaiset virrat kumoaisivat toistensa magneettikentän.
Eli toimiiko tämä jos esim 5m jatkojohdon pääeristeen irrottaa ja kietoo johdon vaihejohtimen ympärille, koska jos sen käämis suoraan jatkojohdon päälle niin vaihe ja nollajohtimien vastakkaiset virrat kumoaisivat toistensa magneettikentän.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Joo voit käämiä nollan ja vaiheen omille keloilleen, tai samalle kelalle kunhan virran kulkusuunta samalla käämillä ei muutu, mutta tosiaan jos suoraan jatkojohdon käämit niin silloin toisessa johtimessa kulkee virta väärään suuntaan ja kumoaa.
Toinen asia sitten on että tuo ei ole ilmaista tehoa vaan se mitä saat kelalta otetaan suoraan sähköverkosta.
onko sillä vaihejohtimen läpi menevällä virralla väliä vai riittääkö että vaiheen ja nollan välille laittais jonkin tosi pienen kuorman about >1W
Ei vaikuta yhtään mitään sähköjohtimen ympärille käämitty lanka, sillä siihen ei indusoidu mitään jännitettä.
Korjaus tasajäniitteen ollessa kyseessä silloin johtimeen ei indusoidu jännitettä
Niin siis haluat käämiä lankaa suoraan johtimen ympärille? Epäilen että silloin siihen ei indusoidu juuri mitään koska magneettikenttä muodostuu väärässä suunnassa johdinta kohden.
Jos olet kopioinut tämän idean jostain polttomoottorin käyttötuntimittarista niin siinä kyseessä on kasittääkseni antenni johonka vaikuttaa sähkökenttä tulpan johtimessa vaikuttavan korkean jännitteen vuoksi.
Jos haluat indusoida toiseen johtimeen, sen pitäisi kulkea saman suuntaisesti kun virrallinen johdin, eli nippusiteillä vaan samaan nippuun tai sitten otat kaksi erillistä parikaapelia ja käytät molemmista parikaapeleista toisen kaapelin niille ledivirityksille ja toisissa kulkee päävirtapiiri.
Muutenkin rautasydäntä käyttämällä saat muistaakseni about 1000-5000 kertaa enemmän tehoa siiretyksi kuin pelkällä ilmasydämellä.
Eli sinun kannattaisi ottaa vaikka M24 prikka, ja kiedot jatkoroikastasi johtoa muutaman kierroksen prikan ympärille ja toiselle puolelle prikkaa kiedot ohuempaa lankaa ja enemmän kierroksia, ja pistät siihen sen ledin, (tosin silloin ledi palaa vain joka toisella puolijaksolla jos et tasasuuntaa)
Tuo prikkaviritys tunnetaan myös nimellä "virtamuuntaja" näin on helppo mitata isoja virrallisia kaapeleita olemattoman pienellä volttimittarilla kun prikan toisiolle laitetaan sopiva vastus.
Korjatkaahan kokeneemmat jos meni väärin, eikö puolan johtimessa vaikuta sähkökenttä jännitten seurauksena, ei magneettikenttä, kun ei sielä virtaa juuri kulje???
Ihan vain pientä tarkennusta virtamuuntajasta. Siihen prikkaan yhtä johdinta jatkoroikasta. jos kiertää "jatkoroikkaa" silloin tulee paluujohto mukaan joka kumoaa vaikutuksen
Juu siis toki. tätä pyrin selittämään jo ketjun ensimäisessä vastauksessa mutta jäi nyt hieman epäselväksi.
Aloittaja lienee mahdollisesti kopioinut idean polttomoottorin käyttötuntimittarista joka toimii juuri kuten on kuvannut. Mutta olenko oikeassa että siinä käytössä johtimeen ei indusoidu mitään vaan johdin tunnistaa sähkökentän joka muodostuu korkeasta jännitteestä?
Ei vaan ajatus lähti siitä että virrallinen johdin synnyttää aina magneettikentän jota voisi hyödyntää
Otsikossa oli: hukkaenergian hyödynnys .
Jos puhutaan sähköjohtimen tuottamasta/siihen jäävästä hukkaenergiasta, niin ainoa "ilmainen" muoto on johdon ohmiseen vastukseen jäävä "lämmitysteho".
Se kuluu/tuotetaan joka tapauksessa.
Kun virtaa kulkee, johto lämpenee, ja lämmittää ympäristöäänkin.
Kelalle kierretty roikka saattavat lämmitä liikaakin, ellei sitä vedetä kelallta ulos.
Aloittja on hieman jäljillä. Johtimeen jossa on vaihtovirtaa synnyttää aina ympärilleen muuttuvan magneettikentän joka taas muodostaa sähkökenttää jne. Ongelman tekee yleisesti käytössäolevat taajuudet 50Hz ja 60Hz. Näillä allonmitta on 6000km ja 5000km. Kunnollisen säteilyn aikaansaamiseksi tarvittaisiin neljännesaallonmittainen johdin. Tehonkeräämiseen samanlainen. Sähköyhtiöt ovat vain sen verran kyöniä kun ne ovat laittaneet siirtolinjoihin vaihejohtimet rinnakkain ja niihen yhteenlaskettu virta on nolla eikä tästäsyystä muodosta sellaista hyödynnettävissä olevaa sähkömagneettista kentää. Junien ajolangat olisivat jotekin hyödynnettävissä, mutta niidenkin tapauksessa silmukkavälit ovat niin lyhyitä etteivät nekään ole riittävän tehokkaita. Saatava teho mitä todennäköisesti hukkuu hyötylenkin häviöihin.
Yksityistalouksia ei laskuteta loistehosta. Kuulin luotettavasta lähteestä (luin jostain netistä), että olisi aika helppoakin tehdä muunnin, joka muuntaa loistehon pätötehoksi tekemällä elektronin tasolla toimivan siivilän, joka päästää loistehon asiakkaalle päin, muttei takaisin verkkoon.
Kahden eri vaiheen loisteho summataan, niin siitä tulee pätötehoa, koska -1*-1= 1.
Niin, tarkalleen ottaen kaava on siis:
-1*-1*0.95
Kun ottaa korjauskertoimen huomioon. Sähkössä melkein joka kaavassa pitää olla korjauskerroin, joka ei varsinaisesti tule mistään. On se sähkö vaan niin perseestä.
Itse asiassa sähkö on suuri huijaus. Oikeasti laitteet toimivat savulla. Kun laitteesta lähtee savut pihalle, se ei enää toimi. Mutta savuahan ei voisi myydä, kun sitä jokainen voi valmistaa itse. Siksi sähköyhtiöt on keksineet sähkön. Vetäneet maisemat täyteen johtimia ja väittäneet että sieltä tulee sähköä jolla laitteet toimii. Eikä toimi.
Elektronin tasolla oleva "siivilä" on kylläkin diodi. Mutta loistehon muuntaminen pätötehoksi ei vain onnistu sitten millään. Se on vain asiaan huonosti perehtyneitten ihmisten hourailua. Ei toimi myöskään kahden tai kolmen vaiheen loistehon summaaminen.
Lois- eli näennäistehon muuttaminen pätötehoksi olisi sama asia, kuin jonkun ikiliikkujan keksiminen.
Näennäisteho S (VA) ei ole sama asia kun loisteho, näennäisteho on U*I joka sisältää loistehoa jos kuorma on reaktiivinen, resistiivisellä kuormalla näennäisteho on pätötehon kanssa sama.
Loisteho Q (var) on U*I*sin(fii) ja edustaa työtätekemätöntä tehoa jolta liikutellaan kelan ja siirtoverkon tai kelan ja kondensaattorin tai kondensaattorin ja siirtoverkon välillä.