Asuntomarkkinoiden vahva alueellinen eriytyminen nousi puheenaiheeksi viime viikolla. Syynä oli uutinen, jonka mukaan vanhan omakotitalon vakuusarvo voi joillakin alueilla olla lainanantajan silmissä pyöreä nolla.
Vakuusarvoon vaikuttaa pankin arvio siitä, voidaanko pantti muuttaa rahaksi. Jos arvio on kielteinen, omakotitaloa vastaan ei heru lainaa.
Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna puhuu asuntomarkkinoiden ”isojaosta”: kotitalouksia jaetaan asuntovarallisuuden mukaan voittajiin ja häviäjiin (Ilta-Sanomat 13.5.).
Suomi on kahteen kertaan rakennettu. Asutuksen painopisteen valuessa kohti suuria kaupunkiseutuja tyhjää asuntokantaa jää taantuville alueille, joilta saisi tilavan omistusasunnon halvalla.
Kauppoja kuitenkin syntyy vähän jos lainkaan, koska työpaikat ovat näillä alueilla vähissä. Jos kiinteistökauppaa tehtäisiin enemmän, hinnatkin nousisivat. Se on markkinoiden tapa reagoida.
Kaupunkiseutujen imun rinnalla vaikuttaa toinen muuttoliike, joka liikuttaa väkeä syrjäseutujen sisällä perukoilta taajamiin.
Jakojäännöksenä on tyhjenevä asuntokanta, jolle ei ole ottajia. Väljyys voisi houkutella, jos muuttovirtaa vastaan kulkeminen takaisi muut elämän edellytykset.
Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa paheksui viime perjantaina uutisoinnin sävyä. Lehden mukaan suomalaisia on ”kohujutuissa” peloteltu syrjäseuduilla sijaitsevien asuntojen ”lopullisella hintaromahduksella”.
Jotkin otsikot ovatkin olleet puhuttelevia, mutta niiden alla olevaa talousoppia ei voida kiistää.
Suomenmaa tulkitsi uutiset asuntomarkkinoiden eriytymisestä ”keskittämisen autuutta lietsovaksi hysteriaksi”. Siinä lehti oli oikeassa, etteivät kaikki 5,5 miljoonaa suomalaista mitenkään mahdu muutamaan kaupunkikeskukseen. Hallituksen ei kannata edes yrittää mahduttamista.
Joku ostaa asunnon puhtaasti mieltymyksensä pohjalta, kun taas laskelmoivampi tyyppi etsii arvonsa säilyttävää varallisuushyödykettä, jossa sitten asuu ikään kuin siinä sivussa.
Jälkimmäinen tyyppi ei katso syrjäseutujen omakotitaloihin päinkään, kun taas tunteella ostava voi hyvinkin tehdä vastustamattoman löydön. Kaikki arvo ei ole rahallista.
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288690626463.html
Vakuusarvoon vaikuttaa pankin arvio siitä, voidaanko pantti muuttaa rahaksi. Jos arvio on kielteinen, omakotitaloa vastaan ei heru lainaa.
Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna puhuu asuntomarkkinoiden ”isojaosta”: kotitalouksia jaetaan asuntovarallisuuden mukaan voittajiin ja häviäjiin (Ilta-Sanomat 13.5.).
Suomi on kahteen kertaan rakennettu. Asutuksen painopisteen valuessa kohti suuria kaupunkiseutuja tyhjää asuntokantaa jää taantuville alueille, joilta saisi tilavan omistusasunnon halvalla.
Kauppoja kuitenkin syntyy vähän jos lainkaan, koska työpaikat ovat näillä alueilla vähissä. Jos kiinteistökauppaa tehtäisiin enemmän, hinnatkin nousisivat. Se on markkinoiden tapa reagoida.
Kaupunkiseutujen imun rinnalla vaikuttaa toinen muuttoliike, joka liikuttaa väkeä syrjäseutujen sisällä perukoilta taajamiin.
Jakojäännöksenä on tyhjenevä asuntokanta, jolle ei ole ottajia. Väljyys voisi houkutella, jos muuttovirtaa vastaan kulkeminen takaisi muut elämän edellytykset.
Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa paheksui viime perjantaina uutisoinnin sävyä. Lehden mukaan suomalaisia on ”kohujutuissa” peloteltu syrjäseuduilla sijaitsevien asuntojen ”lopullisella hintaromahduksella”.
Jotkin otsikot ovatkin olleet puhuttelevia, mutta niiden alla olevaa talousoppia ei voida kiistää.
Suomenmaa tulkitsi uutiset asuntomarkkinoiden eriytymisestä ”keskittämisen autuutta lietsovaksi hysteriaksi”. Siinä lehti oli oikeassa, etteivät kaikki 5,5 miljoonaa suomalaista mitenkään mahdu muutamaan kaupunkikeskukseen. Hallituksen ei kannata edes yrittää mahduttamista.
Joku ostaa asunnon puhtaasti mieltymyksensä pohjalta, kun taas laskelmoivampi tyyppi etsii arvonsa säilyttävää varallisuushyödykettä, jossa sitten asuu ikään kuin siinä sivussa.
Jälkimmäinen tyyppi ei katso syrjäseutujen omakotitaloihin päinkään, kun taas tunteella ostava voi hyvinkin tehdä vastustamattoman löydön. Kaikki arvo ei ole rahallista.
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288690626463.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
Idiootit asuu ylihintaisissa kupla-asunnoissa kasvukeskusissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla.
Fiskuimmat ihmiset Suomessa asuvat isoissa, lähes ilmaisissa omakotitaloissa suuuurilla tonteilla maaseudulla raikkaan luonnonrauhan ympäröivänä.
Ei voi kun kysyä, miksi ihminen on niin tyhmä ???
NYT SATTUI JUHAA LEUKAAN !!
Arvostelet muita idiooteiksi, vaikka oikeinkirjoituksen alkeet puuttuvat?
Niin tai näin, minua ei pk-seudulle saa, syy ei ole asuntojen hinnoissa vaan muissa asioissa.
Voisin harkita syrjäseudun kartanoa, jos ei olisi työssäkäyntirasitetta.
Suosittelen eläkeläisille, esim. keskustakolmion hinnalla saa todella mukavaa asumismukavuutta ja vaikka syrjäseudulta on "pitkä" matka, niin eihän eläkeläisellä kiire ole.
Idiootit ovat rakentaneet/rakennuttaneet talon keskelle ei-mitään. Kun työpaikat automatkan päästäkin lähtevät romahtaa asuntojen hinnat.
paikalle tuleekin se FIKSU joka ostaa €urolla uudehkon omakotitalon maalta.
ps. maalla tehdään talot asumiseen, ei myyntiin !
Loordilla on talo "maalla", kaikki palvelut vieressä, ei centtiäkään velkaa, lisäksi sijoitusasunto, jossa asuu mittava vuokrajorma ja paljon muitakin sijoituksia.
Loordilla on lääkärin virka valtiolla ja johtava asema, meisseliä Loordi saa säännöllisesti sisäänsä, Loordin saunassa ovat Käyneet palstan arvosteuista Ok-ruhtinaista mm. Ok-Porho, Ok-pohatta, Ok-Keisari, Ok-Majuri, Ok-Paroni ym ym...
Loordilla on nykyään vakikaveri armeijan palveluksessa oleva nuori yliluutnantti, jolla 22 cm... tiedätte varmaan mitä tarkoitan..
Laupiainen tietää, että lerpalla ei Loordin saunaan tulla, eikä pärjätä.
Mitens Kassulla, Ördätään aaltpellinpalasen päällä ja junaa sovitellaan, AUTS: