yleensä aina ihastun/rakastun niihin miehiin jotka syystä tai toisesta ovat saavuttamattomissa, siis kokonaan.Ja sitten ne jotka minuun ihastuu niin...en syty yhtään heistä.No joo, ehkä ongelma monella muullakin mutta omalla kohdallani tuntuu olevan sääntö enemmän kuin poikkeus.
Miksi???
(n)
2333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juuri näinhän se oinailla on. Oinas haluaa sen mikä on tavoittamattomissa vaikka lähipiirissä olisi mitä! Oinaalla pitää olla unnelmoitavaa ja haaveiltavaa. Mutta usko tai älä useinmiten kun/jos oinas on sen haaveidensa kohteen saanut niin ei mene kauaa kun on uusi tavoittamaton unelma jo kiikarissa. Toki jos toinen osaa täyttää oinaan seikkailunhaluiset ja kiihkeät tarpeet eikä antaudu oinaalle kokonaan voi olla että oinaan kiinnostus ei niin nopeasti lopahda ;)
Minulla oli teinivuosinani samanlainen syndrooma, ihastuksen kohteen tuli olla joku tosi komea ja paljon vanhempi itsevarma adonis, ja sitten ne minuun ihastujat olivat ihan nössöjä pullapoikia.
Sitten päätin antaa näille pullapojillekin mahdollisuuden ja aloin seurustelemaan minusta kiinnostuneitten kanssa ja koittaa kurkata hieman pintaa syvemmälle josko rytkyjen alta löytyisi kiiltävä haarniska....
Haarniskaa ei ihan löytynyt, mutta opin kunnioittamaan näitä ennen luusereina pitämiäni ihmisiä, jolloin sain itsekin uskoa siihen, että jos nämä pojat saivat mitä tavoittelivat: minut, minäkin voisin saada unelmieni prinssin. Ja nyt olen saanut miehen suoraan päiväunistani á la täydellinen parisuhde!