Jos testamentilla rajaan pois lasteni puolisoiden avio-oikeuden perintööni, niin kenelle jättämäni perintö menee siinä tapauksessa, että lapseni kuolee ennen minua?
Meneekö perintöni hänen lapsilleen? Entä jos ovat vielä ala-ikäisiä?
Mikähän olisi sopiva sanamuoto testamenttiin tapauksessa, että en missään tapauksessa halua omaisuuteni (perintöni) menevän puolisoille, vaan lapsilleni ja lapsenlasilleni?
Laatisin testamentin itse.
Meneekö perintöni hänen lapsilleen? Entä jos ovat vielä ala-ikäisiä?
Mikähän olisi sopiva sanamuoto testamenttiin tapauksessa, että en missään tapauksessa halua omaisuuteni (perintöni) menevän puolisoille, vaan lapsilleni ja lapsenlasilleni?
Laatisin testamentin itse.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ala-ikäisyys ei vaikuta perintösaannon saamiseen mitenkään.
Jos lapsesi on kuollut ennen sinua, hänen lapsensa ovat rintaperillisiä hänen sijastaan. Tällä (perimyksen alkeisiin kuuluvalla) seikalla ei ole mitään tekemistä puolison avio-oikeuden kanssa, vaan kyseessä on täysin eri asia.
Jos lapsesi kuolee sinun jälkeesi, eikä hänellä ole rintaperilisiä tai testamenttia, niin puolisonsa perii hänet avio-oikeuden poissulkevasta määräyksestä huolimatta myös sinulta saadun omaisuuden osalta.
Jos perintösi meni lapsenlapselle, ja hän kuolee rintaperillisettä ja testamentitta, niin silloin hänen elossaoleva vanhempansa (jos sellainen on) perii hänet.
Mikäli haluat varmistaa, ettei kumpikaan edellä mainittu skenaario toteudu, testamentissasi tulee olla toissijaismääräys siitä, kenelle omaisuus menee lapsesikin kuollessa rintaperillisettä. En hirveästi suosittele kovin monimutkaisia ehtoja tälläiseen, enkä ala sanamuotoja riimittelemään, sillä liian monimutkaisella testamentilla voi saada pahoja ongelmia aikaan jos ihmiset nyt sattuvatkin kuolemaan "väärässä" järjestyksessä tai tulee muita ennakoimattomia ongelmia.
Kiitos hyvästä ja selkiyttävästä vastauksesta.
Tarkoitukseni olisikin yksinkertaisella testamentilla rajata nuo aviopuolisot pois niin pitkälle kuin mahdollista. Jos nyt näin voi sanoa :o)
Toinen lapsistani onkin jo avioliitossa ja hänellä on kaksi rintaperillistä.
Asia on tältä osin selvä.
Mutta jos oletetaan, että toinen lapsistani ei avioidu, eikä häneltä jää rintaperillisiä, kuka hänet perii minun kuoltuani?
Toinen sisarus? Ei kai elossa oleva isä (josta olen eronnut)?
Totta kai isä perii, haloo.
Perintökaari 2 LUKU
"Sukulaisten perintöoikeudesta
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.
Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön."
Kiitos vastauksesta :o)
Sinulle näyttää tulleen yllätyksenä, että vanhempi perii rintaperillisittä ja puolisotta kuolleen lapsen. Erikoista.
Vielä suurempi yllätys on elossa olevalle vanhemmalle, ettei hän saakaan yksin hummeerata sinkkulapsensa perintöä.
Elossa oleva hulttio isä/äiti perii puolet ja toisen puolen jakavat kuolleen isän/äidin lapset pääluvun mukaan, sisko ja sen veli ja ylläri siskopuoikaskin ovat saman arvoiset.
No niinpä tietenkin, sitä kauhulla ajattelinkin. No ei välttämättä koskaan tule niin tapahtumaan käytännössä.
Kiitos vastauksesta :o)
Ehkä tosiaan pienoinen ylläri, mutta eri asia on, tuleeko niin koskaan käymään.
Kun olen vainaa, en ole seuraamassa, minne jättämäni perintö aikanaan joutuu.
Kannattaako noita asioita sitten niin etukäteen surrakaan, kun en voi niihin etukäteenkään kamalasti vaikuttaa.
Kyllä voi vaikuttaa, lapseton ja naimaton/eronnut voi tehdä sellaisen testamentin kuin haluaa.
Niin tosiaan :o) Itselläni olisi kyllä tarkoitus laatia yksinkertainen testamentti, jolla rajaisin lasteni puolisoiden avio-oikeuden perintööni.
Joka tuolla ylempänä vastasi, että kovin monimutkaisella testamentilla voin saada aikaan vahinkoa.
Lapseni voivat toki tehdä testamenttinsa sitten itse, jos haluavat.
Aina kannattaa laitta tuo avio-oikeuden poissulkeva pykälä testamenttiin, lahjoihin ja ennakkoperintöihin, sillä itsellä on juuri tilanne, jossa se kelle on lahjoitettu on toinen vanhempani, joka taas on uusissa naimissa. Uusi puoliso ei halua nähdäkään minua mustasukkaisuussyistä ja on käytännössä katsoen vienyt minulta tämän toisen vanhempani, joka on tossukka, eikä uskalla sanoa vastaan.
Ajatuskin, että hän saisi vanhempani omaisuudesta puolet on kuvottava, mutta ei onneksi toteudu, koska isovanhempani nimenomaan rajasi avio-oikeuden pois antamiinsa lahjoihin. Isovanhempani on yhä elossa, ja surullisena katsoo tilannetta. On itsekin hyvillään, että ymmärsi aikoinaan rajata näin.