Ahdistuneisuus/paniikkihäiriö???

Tuota noin; ahdistuneisuushäiriö on yleiskategoria ja paniikkihäiriö yksi sen alalaji.
Karkeasti ottaen mielenterveysongelmat jaetaan
mielialahäiriöihin (masennus eri muodoissaan, kaksisuuntainen mielialahäiriö), psykoottisiin häiriöihin (psykoosit=varsinaiset mielisairaudet), ahdistuneisuushäiriöihin, sopeutumishäiriöihin ja joihinkin muihin erityisryhmiin ja sen lisäksi on olemassa persoonallisuushäiriöt.

Ahdistuneísuushäiriöissä alaryhmiä ovat; 1) paniikkihäiriö, joko ilman tai kera tiettyjen ahdistavien tilanteiden välttelyä (agorafobia), 2) pakko-oireinen häiriö (pakkoajatukset ja/tai rituaalit), 3) traumaperäinen stressihäiriö, 4) agorafobia eli torikammo ilman paniikkihäiriötä, 5) sosiaalinen fobia (sosiaaliset pelot), 6) muut spesifit tilannekohtaiset pelot (hyönteiset, korkeat paikat,veren näkeminen, suljettujen paikkojen kammo, hissikammo jne.,7) yleistynyt ahdistuneisuus, joka on luoneeltaan jatkuvaa (yli 6 kk) eikä mihinkään tiettyyn tilanteeseen sitoutuvaa (viitttasitko kysymyksessäsi tähän?). 8) ahdistuneisuutena ilmenevä sopeutumishäiriö (reaktio ajankohtaiseen stressitekijään 9) tarkemmmin luokittelematon ahdistushäiriö.

Tässä karkea yleisluokittelu, eri diagnostiset järjestelmät (ICD-10 ja DSM-IV-R) poikkeavat hieman toisistaan.
Vielä pätkä aiempaa viestiäni samaan kysymykseen liittyen:
Laitan tähän pätkän vastauksestani toiseen kirjoitukseen tällä palstalla.

Paniikkihäirö-nimikettä käytetään aika suruttomasti kaikesta kohtauksittain ilmenevästä ahdistuksesta. Jos ollaan tarkkoja, paniikkihäirön kriteerit ovat seuraavat(DSM-IV):
1. toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia
(paniikkikohtausten on ilmettävä tilanteessa, jossa ei ole erityistä syytä olla hermostunut)
2. vähintään yksi kohtauksista on uusiutunut kuukauden sisällä ja siihen on liittynyt yksi (tai useampi seuraavista)
-jatkuva pelko kohtausten uusiutumisesta
-pelko syistä tai seurauksista (kontrollin menetys, sydänkohtaus, hulluksi tuleminen)
-merkittävä käyttäytymisen muutos kohtauksiin liittyen (turvakäyttäytyminen, välttäminen

3. Alkavat äkillisesti ja saavuttavat huippunsa 10 minuutin kuluessa

4. kohtauksen aikana vähintään neljä seuraavista:
-sydämen hakkaaminen
-hikoilu
-vapina tai tärinä
-hapenpuutteen tuntemuksia
-tukehtumisen tunnetta
-rintakipu tai painon tunne rinnassa
-pahoinvointi tai maha sekaisin
-huimaus ja pyörrytys
-derealisaatio (maailma epätodellinen) tai depersonalisaatio (oma olo epätodellinen)
-itsehallinnan tai hulluksi tulemisen pelko
-kuoleman pelko
-puutuminen tai tikkuilu (parestesiat)
-vilunväristys tai punastuminen
5 EI JOHDU:
-jonkin aineen suorasta vaikutuksesta (päihteet, lääkkeet)
-yleissairaudesta (kilpirauhashäiriöt, epilepsia, sydänsairaus esim.)

Kaikki ym, kriteerit tulisi täyttyä, että voidaan puhua paniikkihäiriöstä, eli pieni osa siitä mikä ihmisilla yleensä on, on puhtaita paniikkihäiriöitä.
Useimmiten alkavat noin, mutta kehityksen seurauksena mukaan tulee useille agorafobia (torikammo), eli pelokkuus tilanteissa, joissa voisi saada kohtauksen ja joista on vaikea päästä pois

psykologi kirjoitti:

Tuota noin; ahdistuneisuushäiriö on yleiskategoria ja paniikkihäiriö yksi sen alalaji.
Karkeasti ottaen mielenterveysongelmat jaetaan
mielialahäiriöihin (masennus eri muodoissaan, kaksisuuntainen mielialahäiriö), psykoottisiin häiriöihin (psykoosit=varsinaiset mielisairaudet), ahdistuneisuushäiriöihin, sopeutumishäiriöihin ja joihinkin muihin erityisryhmiin ja sen lisäksi on olemassa persoonallisuushäiriöt.

Ahdistuneísuushäiriöissä alaryhmiä ovat; 1) paniikkihäiriö, joko ilman tai kera tiettyjen ahdistavien tilanteiden välttelyä (agorafobia), 2) pakko-oireinen häiriö (pakkoajatukset ja/tai rituaalit), 3) traumaperäinen stressihäiriö, 4) agorafobia eli torikammo ilman paniikkihäiriötä, 5) sosiaalinen fobia (sosiaaliset pelot), 6) muut spesifit tilannekohtaiset pelot (hyönteiset, korkeat paikat,veren näkeminen, suljettujen paikkojen kammo, hissikammo jne.,7) yleistynyt ahdistuneisuus, joka on luoneeltaan jatkuvaa (yli 6 kk) eikä mihinkään tiettyyn tilanteeseen sitoutuvaa (viitttasitko kysymyksessäsi tähän?). 8) ahdistuneisuutena ilmenevä sopeutumishäiriö (reaktio ajankohtaiseen stressitekijään 9) tarkemmmin luokittelematon ahdistushäiriö.

Tässä karkea yleisluokittelu, eri diagnostiset järjestelmät (ICD-10 ja DSM-IV-R) poikkeavat hieman toisistaan.
Vielä pätkä aiempaa viestiäni samaan kysymykseen liittyen:
Laitan tähän pätkän vastauksestani toiseen kirjoitukseen tällä palstalla.

Paniikkihäirö-nimikettä käytetään aika suruttomasti kaikesta kohtauksittain ilmenevästä ahdistuksesta. Jos ollaan tarkkoja, paniikkihäirön kriteerit ovat seuraavat(DSM-IV):
1. toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia
(paniikkikohtausten on ilmettävä tilanteessa, jossa ei ole erityistä syytä olla hermostunut)
2. vähintään yksi kohtauksista on uusiutunut kuukauden sisällä ja siihen on liittynyt yksi (tai useampi seuraavista)
-jatkuva pelko kohtausten uusiutumisesta
-pelko syistä tai seurauksista (kontrollin menetys, sydänkohtaus, hulluksi tuleminen)
-merkittävä käyttäytymisen muutos kohtauksiin liittyen (turvakäyttäytyminen, välttäminen

3. Alkavat äkillisesti ja saavuttavat huippunsa 10 minuutin kuluessa

4. kohtauksen aikana vähintään neljä seuraavista:
-sydämen hakkaaminen
-hikoilu
-vapina tai tärinä
-hapenpuutteen tuntemuksia
-tukehtumisen tunnetta
-rintakipu tai painon tunne rinnassa
-pahoinvointi tai maha sekaisin
-huimaus ja pyörrytys
-derealisaatio (maailma epätodellinen) tai depersonalisaatio (oma olo epätodellinen)
-itsehallinnan tai hulluksi tulemisen pelko
-kuoleman pelko
-puutuminen tai tikkuilu (parestesiat)
-vilunväristys tai punastuminen
5 EI JOHDU:
-jonkin aineen suorasta vaikutuksesta (päihteet, lääkkeet)
-yleissairaudesta (kilpirauhashäiriöt, epilepsia, sydänsairaus esim.)

Kaikki ym, kriteerit tulisi täyttyä, että voidaan puhua paniikkihäiriöstä, eli pieni osa siitä mikä ihmisilla yleensä on, on puhtaita paniikkihäiriöitä.
Useimmiten alkavat noin, mutta kehityksen seurauksena mukaan tulee useille agorafobia (torikammo), eli pelokkuus tilanteissa, joissa voisi saada kohtauksen ja joista on vaikea päästä pois

Lue lisää

Käsitin että kysyjä tarkotti nimenomaan yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä eli GADia ja ainakin siihen minä viittasin vastauksessani.

psykologi kirjoitti:

Tuota noin; ahdistuneisuushäiriö on yleiskategoria ja paniikkihäiriö yksi sen alalaji.
Karkeasti ottaen mielenterveysongelmat jaetaan
mielialahäiriöihin (masennus eri muodoissaan, kaksisuuntainen mielialahäiriö), psykoottisiin häiriöihin (psykoosit=varsinaiset mielisairaudet), ahdistuneisuushäiriöihin, sopeutumishäiriöihin ja joihinkin muihin erityisryhmiin ja sen lisäksi on olemassa persoonallisuushäiriöt.

Ahdistuneísuushäiriöissä alaryhmiä ovat; 1) paniikkihäiriö, joko ilman tai kera tiettyjen ahdistavien tilanteiden välttelyä (agorafobia), 2) pakko-oireinen häiriö (pakkoajatukset ja/tai rituaalit), 3) traumaperäinen stressihäiriö, 4) agorafobia eli torikammo ilman paniikkihäiriötä, 5) sosiaalinen fobia (sosiaaliset pelot), 6) muut spesifit tilannekohtaiset pelot (hyönteiset, korkeat paikat,veren näkeminen, suljettujen paikkojen kammo, hissikammo jne.,7) yleistynyt ahdistuneisuus, joka on luoneeltaan jatkuvaa (yli 6 kk) eikä mihinkään tiettyyn tilanteeseen sitoutuvaa (viitttasitko kysymyksessäsi tähän?). 8) ahdistuneisuutena ilmenevä sopeutumishäiriö (reaktio ajankohtaiseen stressitekijään 9) tarkemmmin luokittelematon ahdistushäiriö.

Tässä karkea yleisluokittelu, eri diagnostiset järjestelmät (ICD-10 ja DSM-IV-R) poikkeavat hieman toisistaan.
Vielä pätkä aiempaa viestiäni samaan kysymykseen liittyen:
Laitan tähän pätkän vastauksestani toiseen kirjoitukseen tällä palstalla.

Paniikkihäirö-nimikettä käytetään aika suruttomasti kaikesta kohtauksittain ilmenevästä ahdistuksesta. Jos ollaan tarkkoja, paniikkihäirön kriteerit ovat seuraavat(DSM-IV):
1. toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia
(paniikkikohtausten on ilmettävä tilanteessa, jossa ei ole erityistä syytä olla hermostunut)
2. vähintään yksi kohtauksista on uusiutunut kuukauden sisällä ja siihen on liittynyt yksi (tai useampi seuraavista)
-jatkuva pelko kohtausten uusiutumisesta
-pelko syistä tai seurauksista (kontrollin menetys, sydänkohtaus, hulluksi tuleminen)
-merkittävä käyttäytymisen muutos kohtauksiin liittyen (turvakäyttäytyminen, välttäminen

3. Alkavat äkillisesti ja saavuttavat huippunsa 10 minuutin kuluessa

4. kohtauksen aikana vähintään neljä seuraavista:
-sydämen hakkaaminen
-hikoilu
-vapina tai tärinä
-hapenpuutteen tuntemuksia
-tukehtumisen tunnetta
-rintakipu tai painon tunne rinnassa
-pahoinvointi tai maha sekaisin
-huimaus ja pyörrytys
-derealisaatio (maailma epätodellinen) tai depersonalisaatio (oma olo epätodellinen)
-itsehallinnan tai hulluksi tulemisen pelko
-kuoleman pelko
-puutuminen tai tikkuilu (parestesiat)
-vilunväristys tai punastuminen
5 EI JOHDU:
-jonkin aineen suorasta vaikutuksesta (päihteet, lääkkeet)
-yleissairaudesta (kilpirauhashäiriöt, epilepsia, sydänsairaus esim.)

Kaikki ym, kriteerit tulisi täyttyä, että voidaan puhua paniikkihäiriöstä, eli pieni osa siitä mikä ihmisilla yleensä on, on puhtaita paniikkihäiriöitä.
Useimmiten alkavat noin, mutta kehityksen seurauksena mukaan tulee useille agorafobia (torikammo), eli pelokkuus tilanteissa, joissa voisi saada kohtauksen ja joista on vaikea päästä pois

Lue lisää

Kiitos siitä "vapaaehtoistyöstä" jota teet tällä palstalla. Uskon että siitä on ollut paljon apua muillekin kuin minulle.

Nämä asiat ovat niin kovin monimutkaisia - ja silloin kun sattuu pääsemään jonkinlaisen asiantuntijan luo, harvalla on malttia tai edes aikaa esittää kaikkia niitä tärkeitä kysymyksiä joita on mielessä.

psykologi kirjoitti:

Tuota noin; ahdistuneisuushäiriö on yleiskategoria ja paniikkihäiriö yksi sen alalaji.
Karkeasti ottaen mielenterveysongelmat jaetaan
mielialahäiriöihin (masennus eri muodoissaan, kaksisuuntainen mielialahäiriö), psykoottisiin häiriöihin (psykoosit=varsinaiset mielisairaudet), ahdistuneisuushäiriöihin, sopeutumishäiriöihin ja joihinkin muihin erityisryhmiin ja sen lisäksi on olemassa persoonallisuushäiriöt.

Ahdistuneísuushäiriöissä alaryhmiä ovat; 1) paniikkihäiriö, joko ilman tai kera tiettyjen ahdistavien tilanteiden välttelyä (agorafobia), 2) pakko-oireinen häiriö (pakkoajatukset ja/tai rituaalit), 3) traumaperäinen stressihäiriö, 4) agorafobia eli torikammo ilman paniikkihäiriötä, 5) sosiaalinen fobia (sosiaaliset pelot), 6) muut spesifit tilannekohtaiset pelot (hyönteiset, korkeat paikat,veren näkeminen, suljettujen paikkojen kammo, hissikammo jne.,7) yleistynyt ahdistuneisuus, joka on luoneeltaan jatkuvaa (yli 6 kk) eikä mihinkään tiettyyn tilanteeseen sitoutuvaa (viitttasitko kysymyksessäsi tähän?). 8) ahdistuneisuutena ilmenevä sopeutumishäiriö (reaktio ajankohtaiseen stressitekijään 9) tarkemmmin luokittelematon ahdistushäiriö.

Tässä karkea yleisluokittelu, eri diagnostiset järjestelmät (ICD-10 ja DSM-IV-R) poikkeavat hieman toisistaan.
Vielä pätkä aiempaa viestiäni samaan kysymykseen liittyen:
Laitan tähän pätkän vastauksestani toiseen kirjoitukseen tällä palstalla.

Paniikkihäirö-nimikettä käytetään aika suruttomasti kaikesta kohtauksittain ilmenevästä ahdistuksesta. Jos ollaan tarkkoja, paniikkihäirön kriteerit ovat seuraavat(DSM-IV):
1. toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia
(paniikkikohtausten on ilmettävä tilanteessa, jossa ei ole erityistä syytä olla hermostunut)
2. vähintään yksi kohtauksista on uusiutunut kuukauden sisällä ja siihen on liittynyt yksi (tai useampi seuraavista)
-jatkuva pelko kohtausten uusiutumisesta
-pelko syistä tai seurauksista (kontrollin menetys, sydänkohtaus, hulluksi tuleminen)
-merkittävä käyttäytymisen muutos kohtauksiin liittyen (turvakäyttäytyminen, välttäminen

3. Alkavat äkillisesti ja saavuttavat huippunsa 10 minuutin kuluessa

4. kohtauksen aikana vähintään neljä seuraavista:
-sydämen hakkaaminen
-hikoilu
-vapina tai tärinä
-hapenpuutteen tuntemuksia
-tukehtumisen tunnetta
-rintakipu tai painon tunne rinnassa
-pahoinvointi tai maha sekaisin
-huimaus ja pyörrytys
-derealisaatio (maailma epätodellinen) tai depersonalisaatio (oma olo epätodellinen)
-itsehallinnan tai hulluksi tulemisen pelko
-kuoleman pelko
-puutuminen tai tikkuilu (parestesiat)
-vilunväristys tai punastuminen
5 EI JOHDU:
-jonkin aineen suorasta vaikutuksesta (päihteet, lääkkeet)
-yleissairaudesta (kilpirauhashäiriöt, epilepsia, sydänsairaus esim.)

Kaikki ym, kriteerit tulisi täyttyä, että voidaan puhua paniikkihäiriöstä, eli pieni osa siitä mikä ihmisilla yleensä on, on puhtaita paniikkihäiriöitä.
Useimmiten alkavat noin, mutta kehityksen seurauksena mukaan tulee useille agorafobia (torikammo), eli pelokkuus tilanteissa, joissa voisi saada kohtauksen ja joista on vaikea päästä pois

Lue lisää

Tekstistä tosiaan on apua varmasti monellekin! Täälä yksi, jolla todettiin muutama päivä sitten paniikkihäiriö. Sain hoidoksi lääkkeitä, mutta ottaisin hyvin mielelläni myös jotain keskusteluhoitoa - sitä kun en saanut, toivomuksistani huolimatta...Onko tietoa, miten pääsisi esim. psykologin vastaanotolle? Vai onko maksettava hunajaa ja mentävä yksityiselle?

psykologi kirjoitti:

Tuota noin; ahdistuneisuushäiriö on yleiskategoria ja paniikkihäiriö yksi sen alalaji.
Karkeasti ottaen mielenterveysongelmat jaetaan
mielialahäiriöihin (masennus eri muodoissaan, kaksisuuntainen mielialahäiriö), psykoottisiin häiriöihin (psykoosit=varsinaiset mielisairaudet), ahdistuneisuushäiriöihin, sopeutumishäiriöihin ja joihinkin muihin erityisryhmiin ja sen lisäksi on olemassa persoonallisuushäiriöt.

Ahdistuneísuushäiriöissä alaryhmiä ovat; 1) paniikkihäiriö, joko ilman tai kera tiettyjen ahdistavien tilanteiden välttelyä (agorafobia), 2) pakko-oireinen häiriö (pakkoajatukset ja/tai rituaalit), 3) traumaperäinen stressihäiriö, 4) agorafobia eli torikammo ilman paniikkihäiriötä, 5) sosiaalinen fobia (sosiaaliset pelot), 6) muut spesifit tilannekohtaiset pelot (hyönteiset, korkeat paikat,veren näkeminen, suljettujen paikkojen kammo, hissikammo jne.,7) yleistynyt ahdistuneisuus, joka on luoneeltaan jatkuvaa (yli 6 kk) eikä mihinkään tiettyyn tilanteeseen sitoutuvaa (viitttasitko kysymyksessäsi tähän?). 8) ahdistuneisuutena ilmenevä sopeutumishäiriö (reaktio ajankohtaiseen stressitekijään 9) tarkemmmin luokittelematon ahdistushäiriö.

Tässä karkea yleisluokittelu, eri diagnostiset järjestelmät (ICD-10 ja DSM-IV-R) poikkeavat hieman toisistaan.
Vielä pätkä aiempaa viestiäni samaan kysymykseen liittyen:
Laitan tähän pätkän vastauksestani toiseen kirjoitukseen tällä palstalla.

Paniikkihäirö-nimikettä käytetään aika suruttomasti kaikesta kohtauksittain ilmenevästä ahdistuksesta. Jos ollaan tarkkoja, paniikkihäirön kriteerit ovat seuraavat(DSM-IV):
1. toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia
(paniikkikohtausten on ilmettävä tilanteessa, jossa ei ole erityistä syytä olla hermostunut)
2. vähintään yksi kohtauksista on uusiutunut kuukauden sisällä ja siihen on liittynyt yksi (tai useampi seuraavista)
-jatkuva pelko kohtausten uusiutumisesta
-pelko syistä tai seurauksista (kontrollin menetys, sydänkohtaus, hulluksi tuleminen)
-merkittävä käyttäytymisen muutos kohtauksiin liittyen (turvakäyttäytyminen, välttäminen

3. Alkavat äkillisesti ja saavuttavat huippunsa 10 minuutin kuluessa

4. kohtauksen aikana vähintään neljä seuraavista:
-sydämen hakkaaminen
-hikoilu
-vapina tai tärinä
-hapenpuutteen tuntemuksia
-tukehtumisen tunnetta
-rintakipu tai painon tunne rinnassa
-pahoinvointi tai maha sekaisin
-huimaus ja pyörrytys
-derealisaatio (maailma epätodellinen) tai depersonalisaatio (oma olo epätodellinen)
-itsehallinnan tai hulluksi tulemisen pelko
-kuoleman pelko
-puutuminen tai tikkuilu (parestesiat)
-vilunväristys tai punastuminen
5 EI JOHDU:
-jonkin aineen suorasta vaikutuksesta (päihteet, lääkkeet)
-yleissairaudesta (kilpirauhashäiriöt, epilepsia, sydänsairaus esim.)

Kaikki ym, kriteerit tulisi täyttyä, että voidaan puhua paniikkihäiriöstä, eli pieni osa siitä mikä ihmisilla yleensä on, on puhtaita paniikkihäiriöitä.
Useimmiten alkavat noin, mutta kehityksen seurauksena mukaan tulee useille agorafobia (torikammo), eli pelokkuus tilanteissa, joissa voisi saada kohtauksen ja joista on vaikea päästä pois

Lue lisää

...miten ne erottaa toisistaan, koska mulla on tämän sivun oireet.

http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Psykiatria.shtml/128967?Ahdistuneisuush*iri)

Kirjoituksessa sanotaan ahdistuneisuutta pahentavan kahvinjuonti. Huomasin kofeiininkäytön lopettamisen auttavan paniikkihäiriööni, mut nyt tuntuu et on palaamassa vaikka en käytä kofeiinia. Myös kirjoituksessa on manittu että "Potilaat kärsivät myös hyvin usein huonosta itsetunnosta, perusturvallisuuden tunteen puutteesta, eroahdistuksesta sekä riippuvuus- ja aggressio-ongelmista.", joka kuvaa minua hyvin. Lääkkeitä en ole koskaan käyttänyt, vaikka eka kerran paniikkihäiriön sain 7 vuotta sitten ja kesti puoli vuotta. Toisen kerran noin 4 vuotta sitten ja kesti vuoden. Ahdistuneisuushäiriön oireet kuulostavat tutummilta, koska oireet olivat jatkuvia ja todella rajuja. Tämän vuoden keväällä minulle suositeltiin psykoterapiaa ja haluaisinki alottaa sen, mutta en voi käydä jos joudun käymään töissä. Ehkä siinä joku toinen voisi löytää enemmän ahdistuksen syitä vaikka olenki syvästi pohdiskeleva ihminen. Tuntuu että jaksanko katsoa psykologia joka ihmettelee miten kestän kaiken sen taakan. Suositeltiinki miespuolista psykologia.

Anteeksi, tämä kirjoitus näyttää todella sekavalta kun äkkiä yritän kirjoittaa.