Huoltoyhtiön mies tuli juuri kun Nina ja Eerika oli ehtineet sammuttaa savukkeensa, Jokipihan ja Harjun katsellessa vierestä.
Selina asunto oli tyypillinen yksiö, tavaraa ei liikoja juurikaan ollut. Ja ne jotka oli, edustivat hyvää makua. Nina kuljeskeli keskittyneesti paikasta toiseen, silmäilen tavaroita kiinnittämättä kuitenkaan sen enempää huomiota varsinaisesti mihinkään. Eerika tarkkaili Nina käytöstä hieman sivummalta. Ottaen samalla kuvia seiniltä, kirjahyllystä, kaapeista kaikkialta.
Nina pysähtyi hetkeksi kirjahyllyn luokse silmäillen, erityyppisiä teoksia, jotka oli
nätisti hyllyllä rivissä. Teoksista päätellen asukas oli ollut kiinnostunut, aforismeista, mietelauseista sekä arvoituksista.
Hyllystä löytyi myös journalismiin liittyviä teoksia. Eräs seikka jonka Nina huomasi aivan ensimmäisenä oli itämainen tunnelma ja kungfutsen mietelauseet.
Eerikan teki mieli kysyä jotain, mutta katsoi parhaaksi olla täysin hiljaa. Pöydällä
oleva kannettava tietokone ei tehnyt mitään vaikutusta Ninan olemukseen, eikä
herättänyt tässä mitään intoa ryhtyä tutkimaan kyseistä tietokonetta sen enempää.
Eerika tiesi että yleensä tämmöisessä tilanteessa pengottaisiin kaikki kaapit ja hyllyt läpi suurennuslasin kanssa melkein. Nina ei kuitenkaan toiminut noin, se ei kuulunut hänen tapoihin.
Oikeastaan ulkopuolisin silmin näytti aivan siltä kuin he ei olisi mitään tutkimusta tekemässäkään. Nina pysähtyi suurehkon peilin eteen katsellen itseään peilistä. Kuin huomaamatta hän huomasi takanaan kaksi seinätaulua. Nina kääntyi hitaasti kohti tauluja jotka olivat seinällä. Tauluissa oli latinaksi jotain. Eerika tuli Nina viereen katsellen myös tauluja.
—Mitä noissa tauluissa oli niin ihmeellistä?
—Latinaa. Longe minus videt, prope videre.
—Mitä se taas tarkoittaa?
—”Longe minus videt, prope videre”.
—Tarkoittaa. —Vain lähelle nähnyt näkee kauas.
—Ei sano yhtään mitään.
—Päinvastoin, kertoo paljonkin.
—Entä tuo toinen?
”Numguid redditur malum est, bonum bonum”
—Paha palkittava oikeudella, hyvä hyvällä.
Selina asunto oli tyypillinen yksiö, tavaraa ei liikoja juurikaan ollut. Ja ne jotka oli, edustivat hyvää makua. Nina kuljeskeli keskittyneesti paikasta toiseen, silmäilen tavaroita kiinnittämättä kuitenkaan sen enempää huomiota varsinaisesti mihinkään. Eerika tarkkaili Nina käytöstä hieman sivummalta. Ottaen samalla kuvia seiniltä, kirjahyllystä, kaapeista kaikkialta.
Nina pysähtyi hetkeksi kirjahyllyn luokse silmäillen, erityyppisiä teoksia, jotka oli
nätisti hyllyllä rivissä. Teoksista päätellen asukas oli ollut kiinnostunut, aforismeista, mietelauseista sekä arvoituksista.
Hyllystä löytyi myös journalismiin liittyviä teoksia. Eräs seikka jonka Nina huomasi aivan ensimmäisenä oli itämainen tunnelma ja kungfutsen mietelauseet.
Eerikan teki mieli kysyä jotain, mutta katsoi parhaaksi olla täysin hiljaa. Pöydällä
oleva kannettava tietokone ei tehnyt mitään vaikutusta Ninan olemukseen, eikä
herättänyt tässä mitään intoa ryhtyä tutkimaan kyseistä tietokonetta sen enempää.
Eerika tiesi että yleensä tämmöisessä tilanteessa pengottaisiin kaikki kaapit ja hyllyt läpi suurennuslasin kanssa melkein. Nina ei kuitenkaan toiminut noin, se ei kuulunut hänen tapoihin.
Oikeastaan ulkopuolisin silmin näytti aivan siltä kuin he ei olisi mitään tutkimusta tekemässäkään. Nina pysähtyi suurehkon peilin eteen katsellen itseään peilistä. Kuin huomaamatta hän huomasi takanaan kaksi seinätaulua. Nina kääntyi hitaasti kohti tauluja jotka olivat seinällä. Tauluissa oli latinaksi jotain. Eerika tuli Nina viereen katsellen myös tauluja.
—Mitä noissa tauluissa oli niin ihmeellistä?
—Latinaa. Longe minus videt, prope videre.
—Mitä se taas tarkoittaa?
—”Longe minus videt, prope videre”.
—Tarkoittaa. —Vain lähelle nähnyt näkee kauas.
—Ei sano yhtään mitään.
—Päinvastoin, kertoo paljonkin.
—Entä tuo toinen?
”Numguid redditur malum est, bonum bonum”
—Paha palkittava oikeudella, hyvä hyvällä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.