On aika selviytyä ja selvitä voittajana eikä mikään matka ole ollut tähän asti niin pitkä ja kivinen,haastava sanoisin. Eikä surutta voi saavuttaa sitä mikä kasvattaa,mielessä kelaillut,sopinut ja ymmärtänyt vaikka hyvin vaikea on ollutkin sisäistää. Tämä on elämää sen on jo oppinut itseensä painaa,ollut vahva ja menettänyt ripauksen hillintääkin. Ehkä vihdoin voi hymyillä ja sanoa että se mikä saa painumaan maanrakoon ja pistää selviytymään siitä oppineena voi jälleen nousta vahvempana eikä enää hätkähdä pienestä ja tuskan tunteesta. Moneen kertaan yrittänyt rimpuilla tästä irti tuloksitta. Mutta nyt koen viimeisen päätöksen lopultakin saaneen sinetin jatkaen pois täältä ja siirtäen sivuun jonnekin vanhoihin muistoihin kaiken,tunteet,ikävän ja muistot.
Olipa kerran rakkaus,ihastuminen ja ikävä
Sen pituinen se
0136
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.