http://keskustelu.suomi24.fi/node/12229636
tuolla otteita Aspergerinfon perustajan ajatuksista tutkimuksiinsa perustuen. Lisää löytyy mm. saksanpaimenkoirafoorumilta sekä osiosta henkinen hyvinvointi. Kyseinen nimimerkki hallitsee myös erittäin hyvin kasvatustieteellisiä sekä psykologisia aihealueita, minkä perusteella onkin onnistunut mm. lastenhoidollisissa tehtävissä erinomaisesti vuosien mittaan ilman virallista koulutusta alalle. Tsemppiä hänelle valitsemalleen uralle erityismielenkiinnonkohteidensa kanssa.
tuolla otteita Aspergerinfon perustajan ajatuksista tutkimuksiinsa perustuen. Lisää löytyy mm. saksanpaimenkoirafoorumilta sekä osiosta henkinen hyvinvointi. Kyseinen nimimerkki hallitsee myös erittäin hyvin kasvatustieteellisiä sekä psykologisia aihealueita, minkä perusteella onkin onnistunut mm. lastenhoidollisissa tehtävissä erinomaisesti vuosien mittaan ilman virallista koulutusta alalle. Tsemppiä hänelle valitsemalleen uralle erityismielenkiinnonkohteidensa kanssa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tänään tuli taas eteen käytännön tilanne, jossa 2-vuotias pikkupoika tuli kiipeilemään puuhun syödessäni puistossa eväitä, puuhun, mihin olin kytkenyt koirani tuossa lähipuistossa. Koirani makasi paikoillaan välittämättä lapsesta juurikaan mitään. Äiti ilmestyi hetken päästä paikanpäälle ja alkoi juttelemaan kanssani. Kerroin, että koirani ei KOSKAAN yli kymmenvuotisen elämänsä aikana ole osoittanut yhdellekään ihmiselle aggressiivisuutta. Äiti suhtautui todella positiivisesti minuun sekä koiraani, ja luottavaisin mielin hetken aikaa leikki siinä poikansa kanssa. Äiti toivotti vielä lopuksi poistuessaan poikansa kanssa hyvää jatkoa ja pyysi poikaa vilkuttamaan tädille ja koiralle. Sanoi palaavansa asiaan, koska poika tykkää tosi paljon eläimistä. Oli kuulemma nähnyt meidät monesti aiemminkin samassa puistossa.
Se siitä aspergerin vuorovaikutuskyvyttömyydestä ja lasten kohtaamisesta. Muutenkin yleensä kaikki lapset suorastaan rakastavat koiraani kun olen sen kanssa kävelyllä ja tulevat kysymään voiko silittää. Tottakai saavat ja sitten jutellaan siinä sivussa muustakin. Lopuksi mietitään josko voitaisiin taas lähiaikoina tavata uudelleen. Lasten kanssa on ihanaa vaihtaa ajatuksia, koska he ovat niin luonnollisia ja rehellisiä, samoin kuin aidot aspergeritkin. Juuri tämän vuoksi olisi mahtavaa, jos assit ja lapset voisivat olla enemmänkin toistensa kanssa tekemisissä juuri mm. päiväkodeissa tai lastentarhoissa, sillä kommunikaatio lasten kanssa onnistuu asseilta paremmin kuin keneltäkään tavikselta koskaan. Tästä olen täysin varma asiaa vuosikausia tutkittuani sekä omakohtaiseen kokemukseeni perustuen.Täysin perusteettomia ovat väittämät, joiden mukaan asperger-henkilö ei osaisi hoitaa lasta asianmukaisesti.
Akuuteissa tapauksissa voit ottaa yhteyttä
http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Toimipisteet ja yhteystiedot/Kaupunginsairaalan yhteystiedot/Haartmanin sairaala ja p_ivystys
ja kertoa asperger-henkilön kohtaamiseen liittyvistä seikoista.
Asperger-henkilöä tulisi kohdella yksilöllisesti sen mukaan kuinka hän milläkin hetlellä voi, jotta neurologiset ongelmat eivät aktivoituisi. Esim. suolistosairaudet tulisi ottaa huomioon henkilöä hoidettaessa eli vuodepaikka (jos sairaalaan joutuu) olisi järjestettävä siten, että tila missä nukutaan ja oleskellaan olisi mahdollisimman suojattu ja rajattu ulkopuolisilta. Myös peseytymistilojen sekä wc:n tulisi olla lähellä.
Kopio: Haartmanin sairaala
Mitä minä teen, kun Asperger-koirani mielummin tuijottaa jääkaapin ovea kun lähtee kanssani lenkille?
Annat tuijottaa niin kauan kuin tahtoo, jos kuuloaisti on tallella varmasti lähtee mukaasi ulos kun avaat ulko-oven. Toinen vaihtoehto on, että et ole ruokkinut sitä tarpeksi ja sillä on nälkä eli annat ensin ruokaa, minkä jälkeen lähdette vasta ulos. Sitten kun lähdette ulos, otat vettä mukaan jos ette pääse hetimiten rantaan joko meren, järven tai lammen rannalle uimaan.
Kävin tuolla kun linkitettiin. Ahaa siis aspergerinfo on jotain mistä saan parasta vertaistukea alkoholismiini. Kiitos!
Ei vaan se on vertaistukifoorumi autisminkirjolaisille ta masennuksesta kärsiville.
Kirjoittaako kuollut elävä tällaisia viestejä lääkärilleen:
"Sitten on käynyt myös mielessä sellainen, että tahtoisin jossain vaiheessa hankkia
lintuja ihan kotiini sekä kilpikonnan koiran lisäksi. Ne eivät ole kovin kalliita
ylläpitää. Parasta olisi jos saisi jonkun sellaisen isomman linnun, jota voisi pitää
ulkona mukana vaikka 5 metrin taluttimessa, jotta se voisi välillä lennellä.:) Yhtenä
päivänä muuten kun tulin kotiin, joku pikkulintu lenteli asunnossani mutta poistui kun huomasi minun tulleen koirani kanssa kotiin.
Tämä ehkä voi kuulostaa typerältä, mutta olen saanut viime aikoina
useita lähes kesyjä lintuja ystävikseni, sekä pikkulintuja että
variksia. Pikkulinnut tulevat aivan viereen vaikka olen koiran kanssa
ulkoilemassa ja varikset ymmärtävät mitä niille sanon. Tosi
mielenkiintoista. Uskoakseni samat linnut liikkuvat samoissa paikoissa
usein ja ne ovat juuri noita mitkä aina tulevat tervehtimään.
Löysin jonkin aikaa sitten uuden erityismielenkiinnonkohteen; linnut. Lainasin
kirjastosta useita lintukirjoja, mistä aion opetella tunnistamaan eri
lintulajeja. Yksi kirja löytyi myös susista; Susi luonnossa ja
kulttuureissa, mikä tuntui erittäin mielenkiintoiselta, olen jo
lapsuudesta lähtien ollut erittäin kiinnostunut susista, muttei
koskaan ole tullut luettua mitään asiapitoista tietokirjaa aiheesta.
Jos saan jossain vaiheessa raha-asiani kuntoon, aion hankkia Canonin
korkealaatuiseen digikameraani kunnon objektiivin, millä on
mahdollista saada otettua yksityiskohtaisia lähikuvia eläimistä."
Ja jos niin mitä lääkäri vastaa?
Miksi noista kuolleista elävistä ja muista nimimerkeistä pitää aina vouhkata?
Jooo, olen ihan pihalla näistä asperger-piireistä ja muista "kerhoista".