Mitä siis tarkoittaa kiinteistörekisteritiedoissa, kun on tieoikeus: oikeutetut......
ja sit on että rasitettu...... Kysymyksessä on silta. Oikeutettu on naapurini ja minun tilani on rasitettu. Kumman silta on? Minun vai naapurini?
ja sit on että rasitettu...... Kysymyksessä on silta. Oikeutettu on naapurini ja minun tilani on rasitettu. Kumman silta on? Minun vai naapurini?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Se rasitetiehän on naapurin rakentama, joten on myös hänen omaisuuttaan. Sinä sitten puolestasi omistat sen tien alla olevan maapohjan (jota et tosin voi mitenkään hyödyntää).
Ei se naapuri mitään rasitetietä omista, sillä on vain ja ainoastaan käyttöoikeus tiehen, eli lupa käyttää tietä, joka on rakennettu toisen maalle. Rasitetta eli käyttöoikeutta ei voi kukaan ihminen omistaa, sillä se kohdistuu kiinteistöön ja siirtyy tarvittaessa kiinteistön mukana.
Vai ajattelitko, että naapuri rullaa tien kainaloonsa myydessään oman tonttinsa. Ei, kyllä se tie siihen jää, entiselle paikoilleen sellaisenaan. :D
Jos haluaa omistaa käyttämänsä tien, niin ostaa sitä maata sen verran lisää, jotta voi omalla maallaan kulkea! Muuten joutuu alistumaan siihen, että muiden omistamilla mailla joutuu kuleksimaan.
Onko sinulla pahakin lukihäiriö? Rasiteoikeuden omistava kiinteistö rakentaa sen tien, joten tie on rasiteoikeutetun kiinteistön omaisuutta. Jos siihen kuuluu silta, niin se on edelleenkin rasiteoikeuden omaavan kiinteistön omaisuutta, ei rasitetun kiinteistön.
Ja se rasiteoikeuden omaavan kiinteistön omistus on tasan tarkkaan se tien pinta ja siihen liittyvät rakennelmat, maapohjan omistaa tietenkin sen rasitetun kiinteistön omistaja.
Paitsi, jos silta on ollut jo ennen rasitetoimitusta. Silloin se kuuluu sille kiinteistölle, jolla se sijaitsee. Jos asia on näin, niin toimitusinsinööri on munannut, jos sillalle ei ole merkitty kokouksessa minkäänlaista taannehtivaa korvausta, koska siltoja pitää joskus uusiakin, eritavalla kuin tienpohjia.
Vastuukysymykset voi myös olla näissä melko vaikeita. Sillan omistaja ei voi kieltää rasiteoikeuden haltijaa käytöltä, mutta toisaalta jos silta on vaikkapa romahtamaisillaan, niin sen pitäisi kieltää käyttö. Toivottavasti rasiteoikeuden haltija on rakentanut sillan.
Kyllä maanomistajalla on oikeus kulkea rasitetiellä kuten muillakin omistamillaan alueilla maksaahan siitä kiinteistöveronkin.Perunoita sen sijaan ei hän voi siihen istuttaa
Tämä on tosi
Naapurillasi on rasiteoikeus siltaan. Hänellä on siis oikeus käyttää siltaa. Rasite kohdistuu tilaasi, koska silta sijaitsee maallasi. Sillan omistajuudella ei periaatteessa ole väliä, koska käyttöoikeus eli rasite on olemassa. Ratkaisevaa on, kuka joutuu huolehtimaan korjaus-, ym. kuluista. Nämä asiat pitäisi olla kirjattuna rasitustodistukseen.
Rasitustodistuksesta näkyy rasitukset, eivät rasitteet. Rasitteet on kirjattu kiinteistörekisteriotteessa ja tarkemmat tiedot rasitteesta löytyy maanmittaustoimistolta toimituspöytäkirjoista, joista kopiot pitäisi olla myös kiinteistöjen omistajilla.
Oleellista on missä se silta on. Jos sillan vaativa puro on tontin perällä, että vain tierasitteen haltija sitä ainostaan joutuu käyttämään, ei maan omistajan tarvitse olla sillan kustannuksista huolissaan.
Typerää sanoa, että rasitetien käyttäjä omistaa tien, vaikka hänellä on vain tie- eli kulkuoikeus toisen maalla olevalle tielle, sillä käyttöoikeus eli rasiteoikeus ei ole omistusoikeutta. Luulisi tämän "välittäjänkin" tietävän, jos on yhtään ymmärrystä päässään.
Omistussuhteet tonteilla vaihtuvat useinkin. Meidän maalla kulkee yhteinen rasitetie mökkiläisen kanssa. Tie on perustettu joskus noin 30 v. sitten, sen jälkeen tontin omistaja on vaihtunut eikä nykyinen rasitetien käyttäjä ole kunnostanut tietä kertakaan tuomalla siihen soraa tai muita päällysteitä eli euroakaan ei ole tien hoitoon laittanut. Hän vain käyttää tietä, jotka toiset ovat joskus toisen omistamalle maalle jonkunlaisen kärrypolun päälle tehneet. Tie ei edes aikoinaan täyttänyt autotien kriteereitä.
Joten minkähän osan tämä nykyinen mökkiläinen eli rasitetien käyttäjä tiestä siis omistaa, etenkin kun kaikki nykyiset pintarakenteet ovat meidän, kyseisen maan omistajien, siihen viimeisten kolmenkymmen vuoden aikana siihen tuomia.
Sanomattakin on selvää, että yhdellekään tyhjätaskumökkiläiselle en tonttia myy enkä rasitetietä tule maitteni kautta antamaan, ei niistä ole kuin riesaa.
MIksi rasiteteiden käyttäjiksi ilmaantuu usein tuollaista rahatonta pohjasakkaa, kuten edellinen kirjoittaja sanoi. Samat on kokemukset. Oman tienkään teko kun ei paljoa maksa, mutta siihen niillä luusereilla ei ole varaa, saati yhteisen tien hoitomaksuihin. Vastenmielistä sakkia.
Rasitetun ja rasiteoikeuden omaava kiinteistön pitäisi tehdä sopimus rasitteen perustamisesta jossa sovitaan kustannuksista yms.
Joskus tierasite voidaan myös pakolla perustaa kuulematta kiinteistön omistajia jos sen katsotaan olevan tarpeen eikä aiheuta tarpeetonta haittaa rasitetulle kiinteistölle. Näitä tosin asemakaava-alueella useimmiten.
Tehän nyt varsinaisia pölhöjä esitätte tässä ketjussa!
Tiehen perustetaan tiehoitokunta ja se tilaa tiehen sepelit, aurauksen ja muunkin korjauksen. Tiehoitokunta pitää kirjanpidon ja jokainen tienvarren asukas maksaa oman osansa laskusta pisteytyksen mukaan. Lasku on ulosottokelpoinen.
Monesti nämä rasitetien varrella asuvat haluaisivat, että mökkiläinen aina pukkaisi rahatukon pimeästä heidän taskuunsa, kun vain vihjaa hänelle asiasta.
Se maanomistaja käyttää sitä tietä monesti työssään ja pisteytyksessä otetaan huomioon jokaisen huushollin köyttömäärä.
Harvoin mökkiläisen tienkäytöstä tienpinta kärsii suuremmin mutta traktorin ja työkoneiden käyttö rikkoo ja sotkee pahasti.
Lopettakaa tuo mökkiläisten syyllistäminen ja katsokaa maailman väestötiheitä alueita, sielläkin pitää tulla toimeen vaikka naapuri metrin päässä.
Meillä pukkaa tuo metsäsuomalainen läpi, kun naapuri oli 10 kilsan päässä yläjuoksulla niin käytiin tappamassa se ja taas rauha maassa.
Sinähän nyt pölhöjä esität, jos joku tonttilainen saa tierasiteoikeuden omalle tontilleen toisen tontin läpi, ei siihen mitään tiehoitokuntaa perusteta. Ei ole mitään järkeä perustaa yhden osakkaan tiehoitokuntaa.
Nämä tieasiat ja oja-asiat on Suomessa niin "puhkiriirellyt" jutut, että ei niistä keksi paraskaan satusetä todellista uutta asiaa. Kunhan menee maamittarin puheille niin sieltä lyödään ihmiselle nokan eteen tarvittaessa iso nippu ratkaisuja asiasta.
Jopa ylimmän oikeusasteen mielipide on lähes jokaisesta riidan aiheesta haettu vuosien varrella.
Voiko riukuportin laittaa tien alkupäähän jossa kolme peräkkäistä metsäpalstaa,jota jokakerta pitää keskinmäisen suuremman metsän omistajan aamuin illoin tarktorista veivata kiinni ja auki
metsän raivaustöissä raivausahalla tuhatkin liikettä päivässä edes takaisin,ei viitsisi traktorista hyppiä edes takaisin,perimmäinen myös mökkiläinen laittaa kiinni vaikka näkee että ollaan töissä nenän edestä,tullut suusanallisia uhkauksia jos riuku jää auki,ei suostu laittaa oman metsä palstan rajalle jossa perillä mökki tie vanha karttatie ei ole erotettu,oman metsän kohdalle levensin parkkipaikkaa tuli sanomista että jäi jälkiä tiehen jotka olin tasoittanut lanalla.
homo
Siis edellinen