Suomessa toteutettu hirvipolitiikka
Suomessa MMM:n jäjempänä mainitut virkamiehet ( ministeri, Hentunen, Havu) ja riistanhoitopiirit riistapäälliköiden ja puheenjohtajien johtamina ovat halun-neet ja päätäneet hirvien talvikannaksi jätettävän 5-8 eläintä / 1000 ha eli yhteensä reilusti yli 100.000 yksilöä. Peuroja jätetään sen lisäksi suuri määrä. Metsästyksessä ohjeistuksella pyritään aina sellaiseen verotukseen, että vasatuotto säilyisi korkeana. Tällainen politiikka onkin toiminut hyvin lisääntymisen kannalta ja siksi nykyään hirvikanta onkin suurempi kuin kertaakaan ennen Suomen tunnetussa historiassa. (Vuoden 2002 suurempien kaatomäärien ei ole osoitettu merkitsevän hirvikannan pienenemistä)
Myös hirvieläintuhot ja vahingot ovat suuremmat kuin koskaan. Vuosittain n. 10 ihmistä kuolee liikenteessä n. 5000 hirvieläinkolarissa ja noin 400 vam-mautuu. Rahalliset todelliset kustannukset liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa ovat satoja miljoonia euroja. Valtion korvaukset kattavat tunnetusti vain osan todellisista kustannuksista. Muita kuin em. vahinkolajeja ei korvata ollenkaan.
Me vahingon kärsijät ajamme sellaista politiikkaa, että kaikki todelliset kulut korvataan ja että hirvieläinten määrä pudotetaan sellaiselle tasolle (esim 1.5-2 hirveä/1000 ha), että niiden haittavaikutus vähenee tuntuvasti. Ei ole oikein, että hyödynsaajat (metsästäjät) maksavat vain osan haitoista lupamaksuina ja loput valtio panee sivullisten vastuulle. Myös suuri osa metsästäjistä vastustaa nykyisiä suuria hirvieläintiheyksiä.
Suomessa MMM:n jäjempänä mainitut virkamiehet ( ministeri, Hentunen, Havu) ja riistanhoitopiirit riistapäälliköiden ja puheenjohtajien johtamina ovat halun-neet ja päätäneet hirvien talvikannaksi jätettävän 5-8 eläintä / 1000 ha eli yhteensä reilusti yli 100.000 yksilöä. Peuroja jätetään sen lisäksi suuri määrä. Metsästyksessä ohjeistuksella pyritään aina sellaiseen verotukseen, että vasatuotto säilyisi korkeana. Tällainen politiikka onkin toiminut hyvin lisääntymisen kannalta ja siksi nykyään hirvikanta onkin suurempi kuin kertaakaan ennen Suomen tunnetussa historiassa. (Vuoden 2002 suurempien kaatomäärien ei ole osoitettu merkitsevän hirvikannan pienenemistä)
Myös hirvieläintuhot ja vahingot ovat suuremmat kuin koskaan. Vuosittain n. 10 ihmistä kuolee liikenteessä n. 5000 hirvieläinkolarissa ja noin 400 vam-mautuu. Rahalliset todelliset kustannukset liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa ovat satoja miljoonia euroja. Valtion korvaukset kattavat tunnetusti vain osan todellisista kustannuksista. Muita kuin em. vahinkolajeja ei korvata ollenkaan.
Me vahingon kärsijät ajamme sellaista politiikkaa, että kaikki todelliset kulut korvataan ja että hirvieläinten määrä pudotetaan sellaiselle tasolle (esim 1.5-2 hirveä/1000 ha), että niiden haittavaikutus vähenee tuntuvasti. Ei ole oikein, että hyödynsaajat (metsästäjät) maksavat vain osan haitoista lupamaksuina ja loput valtio panee sivullisten vastuulle. Myös suuri osa metsästäjistä vastustaa nykyisiä suuria hirvieläintiheyksiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.