Heipsis!
Olen 18 vuotias nuori nainen ja mulla on semmonen ongelma, että mua ahdistaa puhua puhelimessa. En oikein tienny mihinkä tän olisin kirjottanu, mut laitoin sen nyt tänne.
Eli siis, jos joku soittaa, mitä vieraampi ihminen tai oudompi numero soittaa, niin sitä enemmän mua pelottaa vastata. Äsken soitti joku outo numero ja mietin hetken että uskallanko vastata ja sydän hakkas melkein kurkusta pihalle ja sit päätin että vastaan, et jos se on joku tärkeä puhelu. Vastasin edelleen sydän kurkussa ja sit sieltä kerrottiin et se oli joku ihme kysely juttu, ja olin sillein et joo en jaksa nyt vastailla mihinkään kyselyihin, ja sillein ja sit se puhelu päätty ja hirvee helpotus tuli sit kun se puhelu oli ohi.
Mun pitäs varata lääkäri aika, mutta mua pelottaa hirveesti soittaa mihinkään. Mää jännitän ihan hirveesti. Sen takia se ajan varaaminen on siirtyny hirveesti.
Joskus mua jännittää vastata joillekkin mun kavereillekkin vaikka tiedän tosiaankin et ei siinä oo mitään pelättävää.
Ahistavaa. Joskus jätän puhelimen tahalleen äänettömälle, että voin vedota siihen että muka unohin kännyn äänettömälle enkä huomannu, hups.. Mut ei silleinkää viittis aina tehä, jos oikeesti tulee joku tärkee puhelu.
Mut mitä voi tehä ku sydän oikeesti hyppii ulos rinnasta ja vaikee joskus hengittää. Sit sönkötän puhelimeen jotain ja sen puhelun jälkeen en enää muista mitä sanottiin jne. Iskee semmonen paniikki ku puhelin rupee soimaan. Josks on vaan jääny jokunen puhelu vastaamatta kun vaan tuijotan lamaantuneena soivaa puhelinta ja mietin että uskallanko vastata, joo uskallan, ei enpäs uskalla ja niin edelleen ja sit on jo myöhästä kun vihdoin muka rohkaistun vastaamaan.
Mua varmaan pelottaa se että en saa sanaa suusta ja sit se et mitä asiaa sillä soittajalla on tai sit muuten vaan möhlin jotain siinä. En tiedä, kasvotusten on helpompi keskustella, vaikkei sekään joissain tilanteissa oo mulle mitään lemppari touhua.
Onko tai onko ollu kellään muulla jotain tommosta ongelmaa? Jos on ni saa antaa neuvoja miten siitä pääsee eroon ku meinaa välillä mennä hermo.
Kerran koulussa mun puhelin soi ja jäin tuijottamaan vaan sitä puhelinta ni vieruskaveri sano et sun puhelin soi, ja ite vastasin et joo niin soi ja sydän hakkas, sit se ihmetteli että miks en vastaa ni tuli hiukan idiootti olo ja olin siinä silllein et öö joo meen vastaamaan ja menin nurkan taakse hetkeks, kokeilin kyllä oikeesti vastata mut en ehtiny. :D ni se oli vähä hölmö tilanne..
Kun se puhelin soi ni iskee semmonen ahdistus ja sit joskus jos en uskalla vastata ni sit se ahistus jää vähäks aikaa senkin jälkeen, mut sit jos vatsaa ni sit tulee semmonen helpotus sen puhelun jälkeen ku se on ohi.
En tiiä onko kellään muulla tämmöstä ollu..
Olen 18 vuotias nuori nainen ja mulla on semmonen ongelma, että mua ahdistaa puhua puhelimessa. En oikein tienny mihinkä tän olisin kirjottanu, mut laitoin sen nyt tänne.
Eli siis, jos joku soittaa, mitä vieraampi ihminen tai oudompi numero soittaa, niin sitä enemmän mua pelottaa vastata. Äsken soitti joku outo numero ja mietin hetken että uskallanko vastata ja sydän hakkas melkein kurkusta pihalle ja sit päätin että vastaan, et jos se on joku tärkeä puhelu. Vastasin edelleen sydän kurkussa ja sit sieltä kerrottiin et se oli joku ihme kysely juttu, ja olin sillein et joo en jaksa nyt vastailla mihinkään kyselyihin, ja sillein ja sit se puhelu päätty ja hirvee helpotus tuli sit kun se puhelu oli ohi.
Mun pitäs varata lääkäri aika, mutta mua pelottaa hirveesti soittaa mihinkään. Mää jännitän ihan hirveesti. Sen takia se ajan varaaminen on siirtyny hirveesti.
Joskus mua jännittää vastata joillekkin mun kavereillekkin vaikka tiedän tosiaankin et ei siinä oo mitään pelättävää.
Ahistavaa. Joskus jätän puhelimen tahalleen äänettömälle, että voin vedota siihen että muka unohin kännyn äänettömälle enkä huomannu, hups.. Mut ei silleinkää viittis aina tehä, jos oikeesti tulee joku tärkee puhelu.
Mut mitä voi tehä ku sydän oikeesti hyppii ulos rinnasta ja vaikee joskus hengittää. Sit sönkötän puhelimeen jotain ja sen puhelun jälkeen en enää muista mitä sanottiin jne. Iskee semmonen paniikki ku puhelin rupee soimaan. Josks on vaan jääny jokunen puhelu vastaamatta kun vaan tuijotan lamaantuneena soivaa puhelinta ja mietin että uskallanko vastata, joo uskallan, ei enpäs uskalla ja niin edelleen ja sit on jo myöhästä kun vihdoin muka rohkaistun vastaamaan.
Mua varmaan pelottaa se että en saa sanaa suusta ja sit se et mitä asiaa sillä soittajalla on tai sit muuten vaan möhlin jotain siinä. En tiedä, kasvotusten on helpompi keskustella, vaikkei sekään joissain tilanteissa oo mulle mitään lemppari touhua.
Onko tai onko ollu kellään muulla jotain tommosta ongelmaa? Jos on ni saa antaa neuvoja miten siitä pääsee eroon ku meinaa välillä mennä hermo.
Kerran koulussa mun puhelin soi ja jäin tuijottamaan vaan sitä puhelinta ni vieruskaveri sano et sun puhelin soi, ja ite vastasin et joo niin soi ja sydän hakkas, sit se ihmetteli että miks en vastaa ni tuli hiukan idiootti olo ja olin siinä silllein et öö joo meen vastaamaan ja menin nurkan taakse hetkeks, kokeilin kyllä oikeesti vastata mut en ehtiny. :D ni se oli vähä hölmö tilanne..
Kun se puhelin soi ni iskee semmonen ahdistus ja sit joskus jos en uskalla vastata ni sit se ahistus jää vähäks aikaa senkin jälkeen, mut sit jos vatsaa ni sit tulee semmonen helpotus sen puhelun jälkeen ku se on ohi.
En tiiä onko kellään muulla tämmöstä ollu..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla myös sama ongelma! En uskalla varata aikaa ees kampaajalle.. Oon myös tosi awkward puhelimes ihan tuttujenkin kanssa, punastelen jopa! Mut joskus on ollu ihan pakko varata aika niin yksinkertaisesti oon vaa kirjottanu paperille kaiken mitä aijon sanoa ja harjotellu monta krtaa ennen ku oon sit soittanu. On se vähän helpottanu (: