Miks kukaan ei kuuntele sua? Tuntuu kun kaikki kaartais sut kun kävelet kadulla ja kun tuut kouluun niin kaikki sanoo " ai sä tulit taas kouluun. olisit vaan jääny kotiin. " Mulla on yks kaveri jolla on niin paha olo että se raivoo koulussa. Mut mä ymmärrän sitä. Mä en tajuu niitäkään ihmisiä jotka haukkuu ylipainoisia läskeiks? Jollakin ylipainoisella voi olla sairaus, tosi vakava sairaus. Ja mun mielestä läski on maailman hirvein sana. Miksei voi sanoa muodokas? Miks pitää haukkua? Kiusaajat, hei. Ne ketä te kiusaatte, voi tappaa ittensä, viillellä joka päivä ja miettiä niitä kauheita sanoja joita sä oot sanonu sille. Kaikki on mun mielestä ainutlaatuisia. Omalla tavallaan. Ja tummaihoiset? Nekin on ihmisiä. Me kaikki ollaan ihmisiä. Eikö voitais kaikki yrittää lopettaa sellanen haukkuminen. On erilaisia hiuksia, kulmakarvoja, neniä, käsiä, hampaita ja korvia? ME EI VOIDA OLLA KAIKKI LAIHOJA JA TÄYDELLISIÄ. Kukaan ei ole täydellinen. Monet tulee kouluun ja joutuu olemaan yksin, koska häntä ei päästetä porukkaan kun hän on läski tai tällä on silmälasit. Mitä? Mä halusin tulla puhumaan tästä asiasta, koska tää on niin kauheeta. Mua on kiusattu varmaan 5 vuotta ja tää on ihan hirveetä.
Ja tässä viellä niille joita on kiusattu tai kiusataan tällä hetkellä:
Älä mieti mitä kiusaajat sanoo. Sä olet täydellinen. Omalla tavallas. Ja sun pitää puhua jollekkin ja saada se paha olo pois.
Ja tässä viellä niille joita on kiusattu tai kiusataan tällä hetkellä:
Älä mieti mitä kiusaajat sanoo. Sä olet täydellinen. Omalla tavallas. Ja sun pitää puhua jollekkin ja saada se paha olo pois.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niimpä! Hyvä että avauduit :)
Just noin. Mä olin itse aikoinani myös koulukiusattu ja voin sanoa että vaikka niistä ajoista on jo vuosia aikaa, niin silti aina joskus muistuu mieleen ne kiusaajien sanomat asiat ja se ettei kukaan pitänyt mun puoliani. Niistä ajoista en muista muuta kuin ne kiusaajien sanomiset ja teot, kaikki muu on unohtunut. En halua olla missään tekemisissä sen ajan luokkakavereiden kanssa, heistä muistuu mieleen vaan ne kauheimmat muistot. Yhtään hyvää muistoa ei noista kouluvuosista jäänyt. Se on kumma ettei vielä näinä päivinä pystytä puuttumaan koulukiusaamiseen. Vanhempien ja opettajien pitäisi opettaa että kiusaaminen ei ole oikein, siinä ei ole mitään hohdokasta, että porukalla käydään heikomman kimppuun. Itsellä ei ole ollut ikinä tarvetta kiusata ketään, en edes irvaillut yhdelle kiusaajaana olleelle tytölle siitä, kun satuin näkemään ikkunasta katsoessani sisään huoneeseen hänen itkevän siellä kun oli koulukuraattorin puhuttelussa. Hän näki myös mut, tuon tilanteen jälkeen hän ei enää mua kiusannut. Enkä maininnut kellekään, että olin nähnyt hänen itkevänä.
Jospa opettajat rupeaisivat pitämään kuria lapsille, pistäisivät rajoja häiriökäyttäytymiselle. Välitunneilla saisi olla useampikin opettaja valvomassa, ettei kiusaamista pääsisi tapahtumaan. Ehkä kiusaamisesta voisi puhua tunneilla useammin, ei siitä ainakaan haittaa olisi. Ehkä kouluissa on nykyään liian suuret luokat, jos olis vähempi lapsia luokkaa kohden, niin opettaja pystyisi valvomaan lapsia paremmin ja ehkä kiusaaminen vähentyisi.
Kiusatuiksi joutuneissa ei ole mitään vikaa, kiusaajat vaan haluavat suunnata toisten mielenkiinnon pois itsestään etteivät toiset huomaisi että hekään eivät ole täydellisiä. Kunpa olisi tarpeeksi rohkeita lapsia asettumaan kiusattujen puolelle, jotka sanoisivat kiusaajille että lopettakaa ja menisivät opettajille aina kertomaan, kun näkisivät jotakuta kiusattavan välitunneilla. Nykyään kiusaaminen on siirtynyt jopa nettiin, sieltä sitä on vaikeampi kitkeä pois.
Minuakin kiusattiin koulussa, varmaan olin vaan niin puolustuskyvytön ja herkkä, että kovikset huomas että tuota voi kohdella miten vaan
Sama vika mulla. Olin pentuna tosi ujo ja arka, en uskaltanut sanoa takaisin kiusaajille, enkä kertonut kiusaamisesta edes kotona, kun hävetti niin paljon kiusatuksi joutuminen. Liian kilttikin olen luonteeltani, en voi sanoa muille yhtä rankasti takaisin ja sen takia pidetään yksinkertaisena, kyllä mä ymmärrän milloin mulle vinoillaan, mutta en viitsi vinoilla takaisin, kuitenkin toinen vetäisisi herneet ja menisi välit poikki. Sen kumma muuten miten se loukkaaja itse loukkaantuu herkästi, jos hänelle sanoo samalla tavalla takaisin. Tuosta kiusattuna olemisesta jäi sellainen tapa että olen hiljainen oudossa seurassa ja jos joku sanoo jotain rumasti mulle, menen lukkoon ja vetäydyn kuoreeni ja olen hiljaa ettei kukaan ota mua porukan silmätikuksi ja vinoilujen kohteeksi. Kyllä mulla joskus käämi kärähtää ja saatan antaa aika rankasti takaisin, puolustaahan koirakin itseään jos sitä tarpeeksi rääkätään.