Oot niin ihana!

En oikeasti tiedä, onko tämä tunne ihastusta vai vaan äärimmäisen syvää ihailua ja kunnioitusta toista ihmistä kohtaan. Sen mä tiedän, että ikävöin silloin kun ei nähdä. Ikävöin niitä hölmöjä juttuja ja hänen seuraansa. Hän saa minussa aikaan tunteita, joita suurin osa ihmisistä ei ole koskaan onnistunut tuottamaan: minun on mukava olla hänen seurassaan, hänen lähellään ei ahdista, on helppoa olla oma itsensä.

Joskus tuntuu, että tämä helppous on molemminpuolista. Samoin vaikeus olla "normaalisti" kahden kesken. Haluaisin tietää, mitä hän ajattelee, mutta en kehtaa kysyä. Mitä jos minä olenkin tulkinnut väärin ja hän pitää minua täysin yhdentekevänä?
6354
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

otahan asiasta selvää .ei se muuten ratkea .pistä vaikka textarii,jos rohkeutta riittää niin soita .

Äänestä

Kyllä se on molemminpuolinen huumaava ja samalla rauhoittava.Kuin olis tuntenut aina paitsi että ei tiedä sinusta vielä niin paljoa.

Äänestä

Kyllähän tuo jonkinasteiselta ihastukselta kuulostaa..ihailu ja kunnoitus menettelee mutta ikävöinti kertoisi ihastumisesta. Vai oletteko kavereita, kyllähän kavereitakin voi ikävöidä.

Jos ette ole sillä asteella ettet tahdo enempää avautua tuntemuksistasi, niin ainahan voi sanoa toiselle ihan rennosti: olet kiva, tai tykkään susta, tai kiva jutella sun kanssa.

Äänestä

Voi ei ku oli just niinku mun kirjottama,aarg!Kysyttävä on et onko niinku n>n vai?Ihan sen takii kysyn et voiko olla niin samanlainen tilanne niinku itellä....

Äänestä
  • On, n -> n- tilanne :/ Ja sen lisäksi ympäristö, joka asettaa paineita käyttäytyä tietyllä tavalla korrektisti. Ei voi vaan mennä ja sanoa, että: "Hei, oot kiva ja tykkään sun seurasta." Siitä voisi saada äkkiä oudon ihmisen leiman otsaansa.

    Edelliselle kysyjälle: ei olla kavereita sanan varsinaisessa merkityksessä, enemmänkin tuttuja. Tiedetään kyllä toisistamme asioita, joita ei ihan kenelle tahansa puolitutulle kerrota. Mutta siis, asiallisissa väleissä ollaan tai ainakin yritetään olla :D

    Hitto. Kaikkeen sitä ihminen sotkeutuukin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei voi mitää(n) kirjoitti:

En oikeasti tiedä, onko tämä tunne ihastusta vai vaan äärimmäisen syvää ihailua ja kunnioitusta toista ihmistä kohtaan. Sen mä tiedän, että ikävöin silloin kun ei nähdä. Ikävöin niitä hölmöjä juttuja ja hänen seuraansa. Hän saa minussa aikaan tunteita, joita suurin osa ihmisistä ei ole koskaan onnistunut tuottamaan: minun on mukava olla hänen seurassaan, hänen lähellään ei ahdista, on helppoa olla oma itsensä.

Joskus tuntuu, että tämä helppous on molemminpuolista. Samoin vaikeus olla "normaalisti" kahden kesken. Haluaisin tietää, mitä hän ajattelee, mutta en kehtaa kysyä. Mitä jos minä olenkin tulkinnut väärin ja hän pitää minua täysin yhdentekevänä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu