Mitä oikein on tapahtunut? Olen kertonut jo aiemmin, että pidän taukoa kirjoittamisesta ja luen klassikoita jne löytääkseni oman kirjoitustyylini, mutta nyt en olekaan varma siitä, onko kaikki edennyt sillä tavalla miten pitäisi!
...Nimittäin aloin tuossa kirjoittamaan 16 klassikon lukemisen jälkeen (taukoa kirjoittamisesta oli n. 3 kuukautta) uutta teosta - käsikirjoitus Otavan Nuortenkirjakilpailua varten - mutta tajusin nyt, mitä on tapahtunut: kaikki kirjalliset kykyni ovat mystisesti kadonneet. Nyt, kun avaan tekstinkäsittelyohjelman ja alan tuottamaan tekstiä, tyssää kaikki muutamaan riviin. Jokainen virke, jokainen repliikki ja jopa jokainen sanavalinta ärsyttää minua suunnattomasti. Ikään kuin ajatukseni eivät asettuisi ollenkaan alkaessani kirjoittamaan.
Toivon, että tästä tekstistä saa selvää mutta fiktiivisen tekstin tuottaminen on eri asia. Juttu ei vain luista!!!!!!!!!!!
Onko kyseessä sittenkin se Writers block? Vai kertooko tämä sittenkin siitä, että olen hävittämässä teini-ja lapsuusiänaikaisen tyylini, hautaamassa sen, ja alkamassa tuottamaan sitä tekstiä jota oikeasti minun pitäisi luoda? Ovatko kirjalliset taitoni kypsymässä klassikoiden lukemisen jälkeen aikuisempaan suuntaan? Vai huijaanko sittenkin itseäni?
Mielipiteitä kaivataan kipeästi! Minun pitäisi nyt tehdä iso päätös nykyisen tekstini suhteen: alanko värkkäämään sitä, vaikkakin hammasta purren, vai jatkanko klassikoiden lukemista ja kirjoitusharjoitusten tekemistä? Edessä on muuten pitkä kesä...
Lyhyemmin: apua!
(kuulostaakohan tämä kaikki muuten vähän pissikseltä? Vakuutan edelleen, etten liioittele yhtään kun sanon, että en pysty enää kirjoittamaan yhtään hyvää lausetta.)
...Nimittäin aloin tuossa kirjoittamaan 16 klassikon lukemisen jälkeen (taukoa kirjoittamisesta oli n. 3 kuukautta) uutta teosta - käsikirjoitus Otavan Nuortenkirjakilpailua varten - mutta tajusin nyt, mitä on tapahtunut: kaikki kirjalliset kykyni ovat mystisesti kadonneet. Nyt, kun avaan tekstinkäsittelyohjelman ja alan tuottamaan tekstiä, tyssää kaikki muutamaan riviin. Jokainen virke, jokainen repliikki ja jopa jokainen sanavalinta ärsyttää minua suunnattomasti. Ikään kuin ajatukseni eivät asettuisi ollenkaan alkaessani kirjoittamaan.
Toivon, että tästä tekstistä saa selvää mutta fiktiivisen tekstin tuottaminen on eri asia. Juttu ei vain luista!!!!!!!!!!!
Onko kyseessä sittenkin se Writers block? Vai kertooko tämä sittenkin siitä, että olen hävittämässä teini-ja lapsuusiänaikaisen tyylini, hautaamassa sen, ja alkamassa tuottamaan sitä tekstiä jota oikeasti minun pitäisi luoda? Ovatko kirjalliset taitoni kypsymässä klassikoiden lukemisen jälkeen aikuisempaan suuntaan? Vai huijaanko sittenkin itseäni?
Mielipiteitä kaivataan kipeästi! Minun pitäisi nyt tehdä iso päätös nykyisen tekstini suhteen: alanko värkkäämään sitä, vaikkakin hammasta purren, vai jatkanko klassikoiden lukemista ja kirjoitusharjoitusten tekemistä? Edessä on muuten pitkä kesä...
Lyhyemmin: apua!
(kuulostaakohan tämä kaikki muuten vähän pissikseltä? Vakuutan edelleen, etten liioittele yhtään kun sanon, että en pysty enää kirjoittamaan yhtään hyvää lausetta.)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Terve
Sama voi tapahtua urheillessa, musiikissa, kaikessa luovassa tekemisessä. Kannattaisikohan ottaa välimatkaa koko kirjoittamiseen ja odottaa kipinää, kunnes se ilmoittaa itse itsestään?
Teen samoin itsekin, aloitin aivan muita projekteja koska kirjoittaminen ei luista. Tai koska pidän tekstejäni niin lapsellisina ja epäkypsinä. Aiemmin rakastin niitä.
Olet varmasti hyvä kirjoittaja, koska se on niin tärkeää sinulle. Mutta voihan olla niinkin, että nyt on paussin aika, väkisin ei synny mitään. Ei ainakaan hyvää jälkeä.
Jätä se kirjoittamisen himo kuin uhmaava lapsi omiin oloihinsa ja odota, kunnes se taas palaa itsekseen isän/äidin luo. Kyllä se taas palaa sinun syliisi. Kaikki lahjat ovat käytettävissä, niitä pitääkin käyttää. Toki voisit myös leikkiä välinpitämätöntä isää tai äitiä, antaa lapsesi kehittyä omaa vauhtiaan ja tehdä sillä aikaa jotakin muuta. Anna lahjallesi aikaa kypsyä ja tee sinä jotakin muuta sillä aikaa?
Katsotaan kumpi on vahvempi ;-)
Täytyy onnitella kommentistasi. Se oli täydellinen kaikkine puolineen!
Millainen välimatka olisi hyvä? Saako esimerkiksi lukea mitään?
Joo, itselläni on monta rautaa tulessa ja muut asiat eivät liity yhtään kirjoittamiseen. Olen huomannut myös, että kun tekee monia eri asioita niin ei pääse tylsistymään. Vaikka intohimoni on kirjoittaa en pysty tekemään sitä taukoamatta tai niin, että arki rakentuu sen ympärille.
Isukki rupeaakin tästä nyt leikkimään välinpitämätöntä... ;)
Olet ylikriittinen. Puske teksti ensin paperille ja viilaa vasta editoidessa lopulliseen muotoonsa. Et saa mitään aikaiseksi jos luulet saavasi heti mestariteoksen paperille.
Ja kyllä, tätä voi pitää blokin yhtenä muotona. Itselleen kannattaa olla armollisempi.
Muista myös, että klassikoiden tyyli voi olla jo vanhentunut ja tyystin epäsopiva nuorten kirjaan. Lukuprojekti voi siis vaikuttaa kirjoittamiseesi alitajuntaisesti luomalla tunteen, ettet kirjoita tarpeeksi hyvin (yhtä hyvin kuin klassikot?).
Kannattaa aina lukea kirjoittamaansa genreä, eikä missään nimessä vähätellä sitä tai verrata johonkin muuhun. Lanuakaan ei ihan kuka vaan kirjoita, vaan se syntyy yhtälailla rakkaudesta kirjoittamiseen.
Ylikriittinen, kyllä! Enkä tähtää klassikkomaiseen mestariteokseen vaan tekstiin, joka resonoi mieleni kanssa.
Ehkä tämä on blokki, koska muistaakseni ei koskaan ennen ole sattunut kohdalleni.
"Muista myös, että klassikoiden tyyli voi olla jo vanhentunut ja tyystin epäsopiva nuorten kirjaan. Lukuprojekti voi siis vaikuttaa kirjoittamiseesi alitajuntaisesti luomalla tunteen, ettet kirjoita tarpeeksi hyvin (yhtä hyvin kuin klassikot?)."
Tämäkin voi olla totta! Tiedostan toki klassikoiden vanhentumisen mutta vain kirjoitustyylistä, mutta yksinkertaisesti vain pidän enemmän fiksummasta tekstistä, jota ei nykyään niin usein kohtaa. Ehkä se on minun ongelmani. Toki Oksasta luettuani olen ruvennut pitämään myös ajankohtaisemmasta ilmaisusta.
Todella kinkkinen ongelma. Mutta toisaalta kuinka moni pystyy kerralla tuottamaan täydellistä tekstiä, hyviä sanoja ja lauseita. Minä ainakin joudun aika moneen kertaan katsomaan sanavalinnat ja lauserakenteet. Uudelleenkirjoittamista riittää, en tosin ole niin loistava kirjoittajakaan, kunhan huvikseni kirjoitan.
Ei minuakaan ole koskaan voinut loistavaksi kehua, mutta asiat joista kerron ovat se juttu, miksi ihmiset haluavat tekstinäytteitä...
Pitää vielä huomauttaa, että olen vasta 18 enkä ole löytänyt vielä omaa tyyliäni. Sitä etupäässä haluan kysellä, että tarkoittaako tämä blokki sitä, että JOTAIN on tapahtumassa?
Kyllä, nyt Se tapahtuu, aivan näillä hetkillä... KOHTA... Sulle kasvaa viikset. Ei mitään muuta.
Vai että viikset! Kiitos paljon varoituksesta, se pidetään mielessä varsinkin nyt kun viidennen tyttäreni ensimmäisellä pojalla on alkanut ilmetä myöhäiskuoleman oireita...
Näillä eväillä selvitään. Ei tarvitse kiitellä myöhemmin, sen joku tekee kuitenkin.
Sama koskee siis myös vatsakakkaroita. Kai sen tajusit etkä odottanut liian vähän aikaa?
........niinhähmitä?
klassikoita
tarttis lukea?
Suosittelisin, että luet klassikoiden sijaan sitä genreä jota haluat itse kirjoittaa. Olen itse kirjoittanut lanua ja kahlannut siinä sivussa läpi melkein kaikki suomeksi muutaman vuoden sisällä julkaistut kirjat, myös ne siirappiset Meyerit ja muut kohutut hitit.
En halua olla masentava, mutta itse koen oman ääneni löytyneen vasta lähempänä kolmea kuin kahtakymmentä. Eli yhtään olematta ikärasisti, väitän että luontevan tyylin ja tekstintuottamisen rytmin löytyminen voi viedä aikaa. Itselleni avaava kokemus oli se, kun ryhdyin kirjoittamaan sellaista, minkä tuottaminen oikeasti epäilytti minua. En puhu mistään pornosta tai sellaisesta, mutta tutkiskele millaisiin aiheisiin kajoaminen pelottaa sinua ja kävele mukavuusalueen ulkopuolelle.
Kilpailuun osallistuessa kannattaa miettiä kirjoitatko genre edellä, kohderyhmä, julkaisemista ja palkintoja ajatellen, vai mikä on motiivisi kirjoittaa kilpailuromaania? Onko sinulla tarpeeksi sanottavaa valitsemastasi aiheesta? Mitä haluat sanoa? Minkä takia ylipäätään haluat kirjoittaa ja julkaista?
Olen saanut kuulla tuosta mukavuusalueesta juttua viime aikoina, ja ehkäpä jutuissa on perää. Olen kirjoittanut vain asioista, joista pidän. Kiitos siis vinkistä!
Onneksi nämä oman tyylin löytöretket ovat tapauskohtaisia, mutta olen toki varautunut pidempäänkiin harjoitteluun. Silti, optimistisesti ajatellen toivon, että kahden vuoden sisällä olen päässyt jo huomattavan lähemmäksi oikeaa tietä.
Kirjoitan erityisesti fantasiaa, mutta koska teen niin, kuten moni haaveilee - suunnittelen eeppistä, isoa kirja-sarjaa - heittelevät aiheet vaikka missä. Joten minun siis pitäisi omassa tilanteessani lukea psykologiaa, korkeaa fantasiaa, sotakirjallisuutta, yhteiskuntafilosofiaa, romantiikkaa ja jotakin ihmisten käyttäytymiseen liittyvää? Myyttejä? Historiaa? Juuri edellä mainittuja asioita on tarinassani eniten näin nopeasti vilkaistuna.
Siinä on laaja valikoima. Pitäisiköhän minun mennä yliopistoon ja väitellä tohtoriksi? Tuo on muuten aikamoinen ehdotus, että lopetan klassikoiden lukemisen ja keskityn genreeni, koska Taru Sormusten Herrasta ei tietyllä tapaa kiinnosta, Twilight vielä vähemmän... Game of Thrones siinä määrin että haluan tietää, miksi se on niin suosittu. Klassikoita plärään siksi, että haluan myös kartuttaa yleissivistystä ja tutustua myös hyvin erilaisiin kirjoitustyyleihin ja genreihin. Enpä muuten olisi ikinä lukenut Tuntematonta Sotilasta!
Motiivini kirjoittaa sitä kilpailuromaania on yksinkertainen: haluan kertoa tarinan. Tietysti ajattelen myös palkintoja, mutta erityisesti ajattelisin että tarina on koukuttanut minut ja koen pakonomaiseksi saada kaiken ulos.
Ja yleisemmin mitä tulee haluuni kirjoittaa ja julkaista: haluan jakaa ajatuksiani, haluan saada ihmiset kokemaan tunteita lukiessaan tekstejäni. Ja tietysti, kirjoitan siksi että voisin joskus tulla toimeen pelkällä kirjoittamisella.
Heh, minä olen lukenut tosi vähän klassikoita, mutta olen siitä huolimatta saanut tekstin läpi. Eli yritän sanoa/väittää, että kirjallisuushistorian tunteminen ei välttämättä ole ainoa tie autuuteen :)
Ja tosiaan! Toivotaan, että sinulla oman tyylin löytyminen kestää vähän vähemmän aikaa kuin minulla!
Olet valinnut kyllä haastavan genren, koska kilpailua on paljon ja fantasiaa julkaistaan nihkeästi. Mutta paras olla tinkimätön ja tehdä sitä mitä tahtoo, luulen. Mutta kerro vielä: kirjoitat fantasiaa, mutta et ole kiinnostunut lukemaan sitä? Miksi? Ja toisaalta: miksi tahdot kirjoittaa juuri fantasiaa?
En tiedä itsekään miksi, mutta fantasiakirjallisuuden klassikko, Taru Sormusten Herrasta, näyttäytyy minulle niin nihkeänä! En vain osaa sanoa, miksi! Ehkä se johtuu ennakkoluuloista - tosin omat mieltymykseni fantasiakirjallisuuden suhteen ovat sellaisia, että kaiken pitää pohjautua todelliseen maailmaan. Suhdettani korkeaan fantasiaan voisi ajatella jopa vihaksi...
Luen toki Pottereita, mutta se ei olekaan niin korkeaa fantasiaa, vai mitä?
Tahdon kirjoittaa fantasiaa, koska se antaa mahdollisuuden käyttää mielikuvitusta niin lennokkaasti kuin mahdollista... mutta ei tarvitse hätäillä tulevaisuuteni suhteen tai tuomita: en kirjoita miekka ja magia -tyylistä tarinaa, en lähellekään Tolkienia vaan pikemminkin Potterin tyylistä: mukana on taikuutta, mutta kaikki tapahtuu etupäässä meidän maailmassamme ja hahmot ja heidän tekemisensä vetävät lukijaa eteenpäin. Olen keksinyt tarinan, joka minun on pakko kertoa. Sen kaiken voisi kertoa myös realistisesti, mutta kaikki on jotenkin vain kiehtovampaa kun mukana on jotakin, joka irrottaa lukijan arjesta... ja olen laiska! Jos muokkaisin kaiken realistiseksi, minun pitäisi suorittaa sellainen määrä taustatutkimuksia että saisitte odottaa kymmenisen vuotta...
Syitä on miljoonia. Mutta tahdon kirjoittaa myös oikean elämän tapahtumista, sillä mielestäni hyvä tarina rakentuu ihmisten varaan eikä niin, että hieno, mahtava ja keksitty monipuolinen maailma kannattelee kerrontaa... En pysty selittelemään enempää, menee muuten luentomaiseksi!
Aaa, kirjoitat siis ennemmin spekulatiivista fiktiota kuin eeppistä fantasiaa! Se kuulostaa hyvältä!
Paljon onnea sinulle tulevalle urallesi! Jos tietää mitä tahtoo, se on mahdollista saavuttaa :)
Loveatar puhuu jälleen kerran asiaa. Kirjoita vaan niitä huonoja lauseita ja taita raskasta matkaa vaikka väkisin. Laske sanoja. Korjaat sitten ne huonot lauseet timanteiksi myöhemmin. Pääasia on, että tarina etenee.
Täällä on jo mainittu ylikriittisyys itseäsi kohtaan voi olla yksi asia. Minulla alkoi vaikeutumaan kirjoittaminen, kun kilppariarvot alkoivat laskemaan. Nyt vaan odotellaan lääkityksen tehoavan ja kirjoittamisvireen palautuvan.:)