Hei,
Haluaisin kysyä teiltä, jotka on käynyt läpi leikkauksen. Minulla on siis leikkaus kahden viikon päästä. Lääkärit totesivat minulla oikean ohimolohkon epilepsian ja se leikataan. Tiedustelisin, että koska olen yksin asuva niin pärjääkö sen jälkeen yksin? Saako esimerkiksi kantaa kauppakasseja tai tehdä tuon tyyppisiä fyysisiä ponnisteluja?
Haluaisin kysyä teiltä, jotka on käynyt läpi leikkauksen. Minulla on siis leikkaus kahden viikon päästä. Lääkärit totesivat minulla oikean ohimolohkon epilepsian ja se leikataan. Tiedustelisin, että koska olen yksin asuva niin pärjääkö sen jälkeen yksin? Saako esimerkiksi kantaa kauppakasseja tai tehdä tuon tyyppisiä fyysisiä ponnisteluja?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä varmaan kovin yksilöllistä, joten älä nyt luota liiaksi vastaukseeni. Minut leikattiin elokuussa ja palautuminen oli todella nopeaa!
Asun yksin myös, tosin poikaystäväni tuli nopeasti käymään katsomaan kuntoni.
Olin fyysisesti huippukunnossa, jaksoin tehdä kotitöitä. Kirurgi sanoi, etten saisi harrastaa hikoiluttavaa liikuntaa sen 3kk sairausloman aikana.
ei painavia nostella
Alkuun: saat hyvät ohjeet sairaalan taholta ja toipuminenhan on aina yksilöllistä. Itsekin vietin useasti päivän yksin, eikä mitään huolta. Leikkauksen jälkeen haava parantui varsin nopeasti (aluksi kipeä, mutta hyvät lääkkeet) - siitä huolimatta liian painavien juttujen nostamista vältin. Tässä käsittääkseni taustalla leikkaushaava, joka ei saa kiristyä tai muutoin arpeutuminen hidastuu. Kuitenkaan en yksin elävältä kauppakassien kantoa usko kiellettävän.Tiedustele silti kaikkea mietityttävää lääkäriltä - se kannattaa. Äläkä leikkauksen jälkeen jää kotiin stressaamaan / murehtimaan mahdollista kohtausta, vaan siirry mahdollisimman pian aktiivisesti ihmisten ilmoille (muuten liian rankkaa henkisesti).Tsemppiä leikkaukseen! :)
Tähän yhdyn vielä :) Haavan kiristymisen takia tuo hikoiluttava liikunta tosiaan kiellettiin myös. Ja nimenomaan, elämää on hyvä elää. Kotisohvalla ei kannata istua ja miettiä, vaikka sairauslomalla hetken onkin. Minulla piristyi sosiaalinen elämä huomattavasti. Vaikka syksy on ankeaa aikaa, niin kehitin itselleni tekemistä ihmisten ilmoilla ja tarjosin apuani läheisille.
Tsemppiä toivotan myös!
Tsemppiä oikein paljon ja onnea! Itsekin toivoisin tuohon toimenpiteeseen pääseväni mutta ei pysty :(