hei kysyn nyt teiltä vinkkiä!
poikaystävälläni on ollut masennusta ennenkin, joka lähti kuuden vuoden pelaamisen jälkeen. Noin viikko sitten hän totesi minulle että on taas vakavasti masentunut. Olen yrittänyt ehdottaa hänelle kaikkea mikä voisi piristää häntä tai mistä hän tykkää. Vaikeaa tästä tekeen sen että asun 300km päässä hänestä ja näemme viikonloppuisin paitsi nyt kun kesälomani alkoi niin useammin. Kaukosuhteessa kaipaa toiselta huomiota, mutta enää hän ei ole yhtään positiivinen kaikki viestit ovat tympeitä ja mitään vastakaikua ei enää saa. Ennen hän laittoi joka viestiin hymiöitä mutta nyt niitä ei enää ole. Kaipaan itsekin huomiota enkä jaksa enää yrittää olla iloinen ja positiivinen sillä omatkin voimat ovat ihan lopussa johtuen huomion puutteesta ja pelkistä tylyistä viesteistä. Viestit ovat myös vähentyneet eikä puheluitakaan tule kun vaan illalla 2min ajan. Olen väsynyt ja pyydän teiltä jotain neuvoja.
poikaystävälläni on ollut masennusta ennenkin, joka lähti kuuden vuoden pelaamisen jälkeen. Noin viikko sitten hän totesi minulle että on taas vakavasti masentunut. Olen yrittänyt ehdottaa hänelle kaikkea mikä voisi piristää häntä tai mistä hän tykkää. Vaikeaa tästä tekeen sen että asun 300km päässä hänestä ja näemme viikonloppuisin paitsi nyt kun kesälomani alkoi niin useammin. Kaukosuhteessa kaipaa toiselta huomiota, mutta enää hän ei ole yhtään positiivinen kaikki viestit ovat tympeitä ja mitään vastakaikua ei enää saa. Ennen hän laittoi joka viestiin hymiöitä mutta nyt niitä ei enää ole. Kaipaan itsekin huomiota enkä jaksa enää yrittää olla iloinen ja positiivinen sillä omatkin voimat ovat ihan lopussa johtuen huomion puutteesta ja pelkistä tylyistä viesteistä. Viestit ovat myös vähentyneet eikä puheluitakaan tule kun vaan illalla 2min ajan. Olen väsynyt ja pyydän teiltä jotain neuvoja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei,
onko poikaystäväsi hakenut ammattiapua masennukseensa? Läheisen masennus on raskasta myös niille kaikkein lähimmille ihmisille, ja tilanne vaatii sinulta nyt jaksamista ja ymmärrystä. Syyllistää ei kannata, se voi vain pahentaa tilannetta. Kun tapaatte, voisitteko yrittää tehdä sellaisia asioita, joista poikaystäväsi on ennen saanut mielihyvää ja joita hän jaksaisi nytkin kokeilla. Myös yhdessäolo ja tavallinen arki ovat tärkeitä. Voit myös kannustaa poikaystävääsi avun hakemiseen, ja voitte vaikka yhdessä kartoittaa tähän eri vaihtoehtoja. Jaksamista molemmille! T: Johanna/PsykologiAuttaa
Mutta siis eikö aloittaja tarvitse muka mitään??
Ja liika yritys piristää ja huolehtiminen voivat ahdistaa masentunutta. Toinen kokee riittämättömyyttä ja syyllisyyttä tilanteestaan.
Itselläni on sama ongelma kuin ketjun aloittajalla, mutta kohteena on perheenjäsen. Hänellä on huono itsetunto, mikään piristäminen ei tunnu auttavan. Itse hän ei näe tilanteessaan mitään ongelmaa, olen huomannut pahoja itsetuhoisuuden merkkejä - ja puheitakin.
Itsellänikin on omia isoja terveysongelmia parhaillaan eikä energiaa oikein enää riittäisi toisen auttamiseen, varsinkaan kun hän ei koe apua tarvitsevansa, vaikka ilmiselvästi kärsii loppuunpalamisesta, masennuksesta, itsetuhoisuudesta ja huonosta itsetunnosta. Mutta monestihan varmaan on niin että siinä suossa ei itse näe että missä itse on, varsinkin kun tilanne on mennyt vuosien mittaan salakavalasti siihen...
Ei kai auta kuin ottaa askel taaksepäin koska itseltäni on keinot ja voimat asian suhteen vähissä :(