Lääkäri lykkäsi otsikon mukaisen diagnoosin minulle tapaamatta edes minua.
Olen tässä ihmetellyt, että olenko tosiaan narsisti. En oikein tunnista itseäni diagnoosin määritelmästä.
Takana on pitkä parisuhde (13 vuotta), hyvä ura useammassa yrityksessä missä olen aina saanut kehuja työstäni ja ihmissuhden taidoistani.
Empatian puutteesta en myöskään oikein tunnista itseäni, kun tuntuu että empatiaa on liikaakin kaiken maailman asioille. Ahdistun uutisistakin, kun tulee uutisia katastrofeista ja muista.
En myöskään tunnista itseäni siitä, että tavoittelisin etuoikeuksia ym. Olen enemmänkin harmaa hiiri, joka mukautuu muiden tahtoon eikä vaadi mitään.
Suurista suunnitelmista ja haaveista kyllä tunnistan itseni, mutta ne eivät ole mitään kuvitelmia vaan olen pystynyt toteuttamaan suuret suunnitelmat ym.
Kommentteja? Onko muita jotka olisivat saaneet kyseisen diagnoosin?
Olen tässä ihmetellyt, että olenko tosiaan narsisti. En oikein tunnista itseäni diagnoosin määritelmästä.
Takana on pitkä parisuhde (13 vuotta), hyvä ura useammassa yrityksessä missä olen aina saanut kehuja työstäni ja ihmissuhden taidoistani.
Empatian puutteesta en myöskään oikein tunnista itseäni, kun tuntuu että empatiaa on liikaakin kaiken maailman asioille. Ahdistun uutisistakin, kun tulee uutisia katastrofeista ja muista.
En myöskään tunnista itseäni siitä, että tavoittelisin etuoikeuksia ym. Olen enemmänkin harmaa hiiri, joka mukautuu muiden tahtoon eikä vaadi mitään.
Suurista suunnitelmista ja haaveista kyllä tunnistan itseni, mutta ne eivät ole mitään kuvitelmia vaan olen pystynyt toteuttamaan suuret suunnitelmat ym.
Kommentteja? Onko muita jotka olisivat saaneet kyseisen diagnoosin?
Vastaukset 11
Vanhimmat
missä yhteydessä ko.diagnoosi tuli? jonkun vaatimuksesta?
Diagnoosi tuli osastolla ollessani. Toinen diagnoosi oli vaikea masennus.
Minulla kyllä tuppaa olemaan noita psyk. diagnooseja vaikka muille jaettavaksi. Pääsääntöisesti ongelmani on dissosiaatio ja siihen liittyvä itsensä vahingoittaminen. Voi tietysti olla, että osastolla ovat katsoneet minun olevan vaativa ihminen, kun en suostunut aivan kaikkeen osastolla.
Tosin en ole edes varma onko tuo F60.8 narsistinen persoonallisuushäiriö vai merkitseekö se jotain muuta. Siitä löytyy vähän ristiriitaista tietoa netistä.
Enemmänkin tuntuu, että laittoivat persoonallisuushäiriön diagnoosiksi jotta pääsevät eroon ja ei tarvitse enää osastolle ottaa, kun persoonallisuushäiriöisiä ei voida osasto olosuhteissa hyvin hoitaa. Noin lääkäri minulle sanoi.
Lääkäri on todennäköisemmin oikeassa kuin nettitohtori.
Sehän tässä on vaikeaa, että narsisti nimenmaan ei koe olevansa luonnevikainen.
Työelämässä menstyminen pikemminkin viittaa narsismiin kuin sulkee sitä pois. Useat menestyvät liikemiehet ovat narisisteja. Sinun ei auta kuin ottaa selvää narsismista. Ilmiö on sinällään koko ajan yleistymässä. Vähintään 1 - 2 % väestöstä on narsisteja.
Mutta täältä et tuomiota saa. Emme voi tietää. Narsisti voi olla myös mitä miellyttävin kameleontti.
Ei se diagnoosi minua toisaalta häiritse, mutta kun en vaan millään tunnista itseäni tämänkin palstan hurjista jutuista. En vaikka miten kriittisesti itseäni katselisin. Ihmisten hyväksikäyttäminen, kontrollointi ja alistaminen on aika kaukana minusta.
Miellyttävä kameleontti kyllä olen. Mukaudun useasti siihen mitä vastapuoli odottaa tai mitä luulen heidän odottavan.
Sosiaalisesti taas olen yksinäinen. Ei yhtä ainutta ystävää.
Olet tainnut nauttia hiukan liikaa saamistasi kehuista
Ei kyllä osastolla kehuttu mistään. Aika kaukana se paikka minkäänlaisesta kehusta.
Noh, sopivasti tuli postissa tänään loppulausunto jossa ei ollut mainintaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä vaan passivis-agresiivisuudesta ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä.
Ei tartte enää ihmitellä, että miten minusta saa narsistisen...
Ihana olet!
Älä jauha paskaa !
Paras tapa todistaa ettei ole narsisti on se että narsisti ei MILLOINKAAN vitsaile itsestään. Narsisti ottaa aina itsensä kuoleman vakavasti.