Juuri nyt hän pusertaa
reuman jyrsimät sormensa
kävelykeppinsä kahvaan.
Pommitetun kotikaupungin
hyytävän kylmät tilapäismajoitukset,
jäätynyt vesi ämpärissä.
Tervaskannon sitkeys.
Ulkona polviin saakka lunta,
kaikkien aikojen pakkaset,
jalkoihin tallukkaat.
Perintötekijät elämälle.
Hengissä selviytymisen
tahto ja pakko.
Pärekorista
kaikkiin villaisiinsa kiedotun
isättömäksi räjäytetyn
nälkäisen kitinä.
Hän haparoi
esiliinansa taskusta
pitsireunaisen nenäliinan,
pyyhkäisee vedet
kaihensumeista silmistään.
Yrittää yhä
pientä askelta eteenpäin,
vaikka
umpisokea nykyaika
räikeine raunioineen
repii hänen sisuksiaan.
Juuri nyt hän
tietämättään voi -
lähteä suorilta jaloilta,
pysäyttää sydämensä.
Sata laudassa.
reuman jyrsimät sormensa
kävelykeppinsä kahvaan.
Pommitetun kotikaupungin
hyytävän kylmät tilapäismajoitukset,
jäätynyt vesi ämpärissä.
Tervaskannon sitkeys.
Ulkona polviin saakka lunta,
kaikkien aikojen pakkaset,
jalkoihin tallukkaat.
Perintötekijät elämälle.
Hengissä selviytymisen
tahto ja pakko.
Pärekorista
kaikkiin villaisiinsa kiedotun
isättömäksi räjäytetyn
nälkäisen kitinä.
Hän haparoi
esiliinansa taskusta
pitsireunaisen nenäliinan,
pyyhkäisee vedet
kaihensumeista silmistään.
Yrittää yhä
pientä askelta eteenpäin,
vaikka
umpisokea nykyaika
räikeine raunioineen
repii hänen sisuksiaan.
Juuri nyt hän
tietämättään voi -
lähteä suorilta jaloilta,
pysäyttää sydämensä.
Sata laudassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Raakile 2:
Juuri nyt hän pusertaa
reuman kaluamin sormin
kävelykeppinsä kahvaa.
Muistaa
pommitetun kotitienoonsa
hyytävän kylmät tilapäismajoitukset,
ämpäriin jäätyneen veden,
tervaskannon sitkeyden.
Hytisee
lumitähtiä kirskuneet pakkaset,
polviin saakka ulottuneet kinokset,
nilkkapituiset,
säkkipohjaiset tallukkaat.
Shaali putoaa
hänen harteiltaan.
Mieleen valahtavat
perintötekijät elämälle -
hengissä selviytymisen
tahto ja pakko ja
pärekorista
kaikkiin villaisiinsa kiedotun,
isättömäksi räjäytetyn
nälkäisen kitinä.
Juuri nyt hän haparoi
ruutuessunsa taskusta
pitsireunaisen nenäliinan,
pyyhkäisee
kuumat pisarat
kaihensumeista silmistään.
Yrittää yhä
pientä askelta eteenpäin,
vaikka
umpisokea nykyaika
räikeine raunioineen
repii hänen sisuksiaan.
Juuri nyt hän
tietämättään voi
pysäyttää sydämensä,
lähteä suorilta jaloilta,
sata laudassa.