Onko LCD-televioissa enää palovaaraa, kuten aikanaan putkitöllöissä? Niissähän liikkui isot jännitteet ja lisäksi keräsivät pölyä, joka syttyi herkästi.
Onko LCD-televioissa enää palovaaraa?
------------------
19187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Yleisesti ottaen ei, jos tehdas tai korjaaja ei ole tunaroinut. Ja lämpötehotkin vikatilanteessa jää niin pieneksi, ettei syttymistä tapahdu. Ja kotelon muovit on seostettu palonestoaineilla. En kuitenkaan pitäisi sitä aivan mahdottomana.
Tuuletusaukkoja ei saa peittää sen enempää kuin ennenkään. Litteässä TV:ssä on se hyvä puoli, ettei sen päälle voi laittaa tavaraa. Tyhmimmät saattoi aiemmin laittaa siihen puisen kotelon päälle mm. palavia kynttilöitä. Isoa TV:tä ei myöskään voi upottaa ahtaaseen kirjahyllyyn, jossa ilma ei kierrä.
Aloittajan viestissä on kaksi virhettä:
1. Jännite ei kulje mihinkään, vaan virta.
2. Pöly ei syty, taikka pala herkästi, kuten usein väitetään. Tv-paloissa syttymisen syyt yleisimmin; huono kontakti, josta seurasi valokaari, taikka steariinia koneessa.
"2. Pöly ei syty"
Riippuu pölyn laadusta. Tekstiilipöly ja "villakoirat", jota kotipöly yleisimmin on, syttyy helposti. Myös puupöly. Kokonainen tehdasrakennus voi räjähtää ilmaan puupölyn takia. Vain kivi-/ maaperäinen pöly ei syty.
" 1. Jännite ei kulje mihinkään, vaan virta. "
Tehdäänpä pieni koe: Otetaan esim. 10 m pitkä johdin jonka toisen pään liität sormeesi ja minä työnnän toisen pään pistorasiaan, huomaat kuinka nopeasti se jännite kulkee...
Havainnollisempaa on ottaa johto, jonka kiertää vajaa 8 kertaa maapallon ympäri ja sitten tökkää toisen pään pistorasiaan. Jos ei sekunnin päästä tunnu toisessa päässä missään, niin täytyy vaan hankkia paksumpaa johtoa ja toistaa koe.
Kestääkö nykytelkkarit niinkauan, että ne olisivat ehtineet kerätä pölyä sisäänsä.
Kuinkas kauan kestää pölykerroksen kertyminen kirjahyllyyn?
Omana kokemuksena 3v vanha lattu on sisältä siistimmän näköinen kuin 4kk koskematon kirjahylly. Taustavaloyksiköstä meni käämipoikki (ei palanut). Hankala korjata eikä uutta osaa korjaamot toimita kuin takuu koneisiin.
Olisko todennäköisyys samaa luokkaa, kuin että pöytätietsikka syttyisi..tosin en ole sellaistakaan kuullut.
Kaksi kertaa olen nähnyt tietokoneen littunäytön päästävän toimintasavut ulos. Nopea töpselin irrotus niin ei ehtinyt ainakaan ilmiliekkiin syttyä.
Oli muuten pahan hajuista se toimintasavu...
tukes.fi "Käytännössä kaikissa
televisiopaloissa oli syynä tekninen vika laitteessa, useim-
miten piirilevyllä olleen juotoksen vikaan-
tuminen"
tukes.fi "Käytännössä kaikissa
televisiopaloissa oli syynä tekninen vika laitteessa, useim-
miten piirilevyllä olleen juotoksen vikaan-
tuminen" Josta seurauksena valokaari joka sytyttänyt laitteen sisällä olleen pölyn...
Kannattaa laittaa koko juttu eikä vain osaa...
teksti on kokonaisuudessaan
http://www.tukes.fi/sahkopalot/pdf/esitteetjajulkaisut/sahkopalot_suomessa.pdf
sivun 2 lopussa
EI OLE
suurin syy oli kai jokin OSA joka oli viallinen,
mutta muitakin syitä oli, esim, koneen takana oli pitkä piirilevy jolla osia ja piirilevy oli kannatuksella vain päistä.
meillä alkoi käryämään 2 tv ja kun ajatelimem, ne olivat matkustaneet useassa kodissa eli oli tärinää. olivat vain 2 v vanhoja, meidän muut noin 6 olivat 3-12 v vanhoja eikä vikaa.
kun savusi, sammutettiin heti, avasin takakannen ja laitoin virrat, piirilevyllä muodostui savua, kun oli johdotus poikki.
Et sitten osannut lukea edes jutun otsikkoa jossa aivan selvästi mainitaan että on TIIVISTELMÄ...
Kun käyt lukemassa sieltä alkuperäisiltä sivuilta niin löytyy nuo että vikaantunut (löystynyt / kylmä tms.) juotos aiheuttanut ylimenovastuksen suurenemisen, kuumentumista, kipinöintiä, valokaaaren yms.
"Pöly ei syty herkästi, eikä pala hyvin"
Kun kirjoitin tuon tekstin viestiketjun alkupäässä, tarkoitin tietysti tv:n sisälle kertyvää pölyä, enkä esim puupölyä tms. Olin mukana testaamassa joskus 70-luvulla televisioitten palamista ja silloin emme saaneet sisälle kertynyttä pölyä palamaan kunnolla, vaikka kaasutoholla yritettiin. Se hiiltyi hiljalleen, mutta sammui välittömästi, kun ulkopuolinen lämpö loppui.
Eikä tosiaan jännite kulje mihinkään, vaan virta. Jännite on se voima, joka saa virran kulkemaan ja ihmisen läpi kulkeva virta on se, joka tekee vaurioita.
" Eikä tosiaan jännite kulje mihinkään, vaan virta. Jännite on se voima, joka saa virran kulkemaan ja ihmisen läpi kulkeva virta on se, joka tekee vaurioita. "
Olisitko tyytyväinen jos sanottaisiin sen jännitteen _siirtyvän_ sinne johdon toiseen päähän.
Tasajännitteellä voisi sanoa, että jännite "venyy" niin kauaksi kuin pääsee.
Venyminen pysähtyy johtimen päässä, tai kun vastaan tulee korkeampi jännite.