Maxi 999n peräsin pitäisi korjata ja avata(iso luukku jommalle kummalle sivulle, ei halkaista peräsintä). Kuka tietää kummalle puolelle peräsimen sivua on laminoitu poikittaisraudat kiinni?
Peräsimen korjaus
jopukka
393216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
En tiedä mitä aiot luukuttaa, mutta jos peräsin on vettynyt ja se pitää avata, niin aiut tapa on halkaista koko paska. Kuivaaminen on siltikin aikaa vievää ja vaikeaa hommaa. Maksaa muuten projektin myös yllättävän paljon, tein saman vuosi sitten.
Voi sen avata rakenteesta riippuen luukuilla toiselta tai molemmilta puolilta. Itsellä oli muotit molemmin puolin ja keskellä latat umpilaminoitu molempiin puoliskoihin että pitkittäislatta vielä akselin suuntaan. Halkaisu ei olisi onnistunut. Kuivaus pannuhuoneessa n.3kk. http://purjehdus.omasivu.fi/files/2013/01/Peräsimen-kuivaus.jpg
Ei se mitään ihmeitä maksa kun itse tekee ja kuivaa peräsintä pannuhuoneessa
Kyllä se avata kannattaa. Tein oman peräsinremontin Tob-boatissa Jollaksessa ja se kannatti koska sisältä löytyi yhtä ja toista korjattavaa.
Paljonko topboat veloitti peräsinrempasta?
Itsellä paloi 32ft purkkarin peräsinremonttiin 4 vkoa ja hinta oli kaikkine töineen ja osineen muistaakseni n 4500 EUR.
Ei heikkohermoisille.
Jefalta olisit saanut uuden laakereineen halvemmalla.
Ei sitä peräsintä kannata halkaisemaan ruveta, paljon helpompi tapa on aukaista rälläkällä luukku toiselle puolelle peräsintä ja vaihtaa täytteet sitä kautta.
Peräsinakseliin hitsatut lattaraudat löydät helposti rälläkällä :) Toinen tapa olisi varmaan porata pieniä reikiä peräsinakselin viereen; huomaat kyllä kun terä tyssää lattarautaan... En tiedä, voisiko sähköjohtojen etsintään seinän sisältä käytettävällä laitteella mitata, kummalla puolella lattaraudat ovat.
Tässä pari nettisivua, jossa tuo peräsinremontti on esitetty:
http://e-vene.blogspot.fi/2011/11/perasimen-avaus.html
http://e-vene.blogspot.fi/2012/01/perasin-vaahdotettu.html
http://e-vene.blogspot.fi/2012/01/perasin-laminoitu.html
Ei siitä kuivaa tule millään luukuilla. Et vain saa sitä kuivaksi. Oma peräsin oli halkaistuna lämpölamppujen alla useita viikkoja, siltikin otti koville kuivumisen kanssa.
Em linkit tarjoaa ihan hyvän ja kustannustehokkaan ensiavun, mutta siihen se jääkin.
Jos siis homma hyvin tehdään ja haluat välttyä uusilta remonteilta hetimiten, niin tee se kunnolla. Itsellä ei olisi varaa tehdä samaa hommaa montaa kertaa.
Eiköhän se tarkotus ole poistaa se vettynyt täyte sen luukun kautta ja laittaa uusi kuiva tilalle
Miksi peräsimessäsi pitää olla täytettä?
Oli peräsin uusi tai vanha, on se sisältä kesän jälkeen märkä. Reiät porataan talveksi ja vesi valutetaan pois. Kuivaksi se ei tule ikinä, mutta kestää märkänäkin ainakin 30 vuotta, kunhan vettä ei ole niin paljon, että se jäätyessään ei riko peräsintä liikaa. Täytteet voi vaihtaa luukun kautta, jos siltä tuntuu.
Idea on tuossa luukun tekemisessä se, että luukun kautta vettynyt täyte poistetaan ja korvataan uudella, vettä imemättömällä epoksivaahdolla. Siis sama temppu, kuin peräsimen halkaisun yhteydessä, mutta helpommalla toimenpiteellä.
Poraatko joka vuosi samat reiät auki? Epoksi-fillerillä kiinni sitten keväällä? Tarvitaanko ylös ilmareiät kanssa?
Ruuvit, jotka tiivistetään silikonilla. Yksi kuuden millin reikä ylös ja toinen mahdollisimman alas.
jos peräsin on sisältä ontto, niin toiminee. Mutta jos se on täytetty jollain vaahdolla, niin ei ikinä kuivu reijästä.
Jepu, taas jotain aivan uutta. Itselläni ollut sellainen pieni möhkö 23ft nyt kuutisen vuotta. Enpä ole tuohon peräsimen poraamiseen törmännyt tähän mennessä. Yli 30 vuotta vanha vene, joten täytynee miettiä remppaa tämän kesän jälkeen.
Mutta lyhyesti, miksi peräsimessä on täytettä? Kuten täällä muutkin kyselleet, asia kiinnostaa minuakin. Äkkiä ajateltuna sellainen täysin umpinainen kuullostaa huolettomammalta vaihtoehdolta. Tuskin olisi edes paljoa painavampi, kuin tuollainen vettynyt peräsin.
Valmistaja lienee laittanut sinne peräsimeen täytettä siksi, että rakenne on halvempi ja kerrosrakenteena kestävämpi. Huono puoli on sitten se, että täysin tiiviin peräsimen tekeminen on ainakin ollut vaikeaa; yleensähän vesi on päässyt peräsimen sisään akselin ja peräsimen liitoksesta. Uusilla epoksivaahdoilla tästä ei ole haittaa, sillä vaahto on vettä imemätöntä. Vanhoilla riski lienee se, että jäätyessään peräsin voi haljeta.
En usko, että missään veneessä on umpinaista lasikuituperäsintä, jos peräsinkaseli on peräsimen sisällä. Tällöin peräsin on 5-10 cm paksu, mikä olisi aivan tolkuton paksuus umpilaminaatille.
Sen sijaan sisältä tyhjiä peräsimiä on olemassa, mutta valtaosassa on sisällä vaahtoa. Peräsintä on akselin takia hyvin vaikea tehdä absoluuttisen vesitiiviiksi. Jos ei ole vaahtoa, sisään voi menneä litrakaupalla vettä, joka varmasti aiheuttaa vaurioita jäätyessään. Vettä imemättömällä vaahdolla peräsimeen ei mahdu paljoa vettä.
Ookoo. Eli syksyllä poraamaan ja katsotaan mitä sieltä tulee ulos. Tällä palstalla riittää mielipiteitä, mutta kysyn nyt silti... Tuossa aiemmin mainittiin, että jos poraa reiän ylös ja reiän alas, niin se vesi saattaisi soljua sieltä ulos. Mutta olisiko se alaporaus suoraan alhaalta vai kannattaako porata sivusta esim. 1/4 matkaa alareunasta? Suoraan ylhäältä ei pääsekään poraamaan, ellei irroita peräsintä.
Ilmeisesti olisi hyvä repiä vanhat täytteet ulos, mutta lasikuidun korjaamisesta ei ole niin minkäänlaista kokemusta.
Rudderille tiedoksi, jos siellä on vanhanaikaista vaahtoa sisällä niin reikien poraaminen ei toimita mitään. Vettä kyllä tulee ulos jonkin verran, mutta se vaahto ei päästä mitään ulos sisältään - on nähty ja koettu.
Syksyllä ota peräsin irti veneestä, joko kaivat metrin syvyisen kuopan tai noston yhteydessä pudotat pois (siis jos akseli on rungon läpi). Kysy venemestarilta aukaisuohjeet ja tilaa aika kevääksi täyttöä ja laminointia varten jos et itse rohkene sitä tekemään. Tärkeintä on saada märät sisukset pois, jotta rakenne ennättää kuivaa seuraavaan kauteen mennessä.
Peräsimiä ei saada koskaan vesitiiviksi, mutta asianmukaisella (nykyaikaisella vaahdolla) täytöllä vesi ei jää sisuksiin seisomaan eikä painoa keräämään.
Sitten on vielä rakokorroosio vaara kun suolavesi seisoo suljetussa tilassa. Kun runko on näkyvissä on syytä tarkastaa, että rakenne on myös kunnossa.
Joku saattaa kysyä, että miksi siellä sitten on sitä vaahtoa? Peräsinlavan jäykkyys saavutetaan vaahdon avulla halvalla eikä paino kasva suhteettomasti (vert. honeycomb)
Siihen korjattuun peräsinlapaan kannattaa sitten tehdä pohjaroppu jonka voi irrottaa telakoinnin ajaksi, jotta voi tarkkailla mahdollisiin ilmataskuihin kertyvää vettä ja siten estää pakkasvaurioita.
Miksi se olisi märkä jos se on kunnolla tehty?
On se mahdollista tehdä kuivaksi, mutta löytyykö markkinoilta sellaista? Kaikista peräsimistä, joihin olen poranut reiän, on tullut vettä ulos, myös vuoden vanhasta veneestä.
En ole perehtynyt asiaan, mutta onko kannattava investointi korjata vanha, vai järkevämpää hankkia uudempi, paremman profiilin omaava kevyempi peräsin saman tien? Jostain Jefalta tms?
Kokemus Lohi 450 merkkisen veneen uretaanitäytteiden kuivatuksesta. Porasin reikiä takasäiliöön ja jätin talveksi nurinpäin valumaan. Käväällä totesin veneen olevan yhtä painava kuin edellisenä syksynäkin eli vettä tuli hitaasti tippumalla niistä reijistä.
Sitten ajoin rälläkällä säiliöt auki. Sahasin ja veistelin täytteet pois - 4 jätesäkkiä yhteensä niistä tuli tavaraa ja vene keveni varmaan 300 kg. Otin pari palaa talteen ja laitoin sisälle portaiden alle kuivamaan. Vuoden kuluttua mittasin palan ja totesin n. 1 mm kuivaneen pinnasta, muuten ei palan paino muuttunut lainkaan.
Tosiasia on että 70-80 luvun täytevaahto ei kuivu edes vapaassa ilmassa puhumattakaan suljetussa tilassa tuli selväksi. Kannattaa aina aukaista rakenne ja kaivaa törky pois ja tehdä uusi täyttö nykyajan aineilla.
Tätä juuri tuossa aiemmin tarkoitin.
Kannattaa tehdä kunnolla tai jättää tekemättä. Kaiken maailman luukut kuulostaa jo ajatuksina ihan haistapaska-hommilta.
Jos peräsimen korjaus maksoi 32ft veneeseen 4500€ niin missä pihvi. Eikös olisi yksinkertaisempaa, nopeampaa ja halvempaa ostaa kokonaan uusi esim Jefalta.
Itse tein halkaisemalla. Nyt tekisin ison kylkiluukun avulla. Ja vahvistaisin vanhat saumat. Luukun avulla on huomattavasti helpompaa pitää peräsimen muoto. Sisään epoksivaahtoa joka ei ime vettä.
Vanhassa kisaveneblogissa (www.valpuri.org) on myös mielenkiintoisia peräsin juttuja. Ensimmäiset on maaliskuussa 2007 ja seuraavat huhti/toukokuussa 2011.
Itse korjasin halkaisemalla. Helpompaa olisi ollut tehdä iso luukku toiselle kyljelle, ja kaapia märkä uretaanivaahto pois, mutten tiennyt kumpaan puoleen akselista lähtevät jäykisteet/tuet oli laminoitu. Muodon säilyttäminen näin helpompaa.
Rälläkällä halki, uretaanit ja kitit pois, kuivaus autotallissa talven yli. Kallista epoksivaahtoa sisään, reikiä kylkeen, puristimilla kiinni, laminointia, hiomista,laminointia, hiomista, hiomista,kittaamista,hiomista,hiomista...... Epoksimaalia, monta kerrosta, myrkkyä.
ei paljon pölyä........;)
Jaahas, 36 vuotiaan veneeni peräsin on vetinen. Keväällä juuri ennen laskua havaitsin sitä myrkkymaalatessani, että peräsimen pohjasta lohkesi iso "pakkeli"-alue, joka oli siis laitettu alapintaan gelkkarin päälle. Tämän jälkeen alkoi peräsimen alapinnasta tiputtaa vettä... great, kaksi päivää laskuun aikaa.
Quick and Dirty korjaus oli: kahden reiän poraus kohtiin, josta vesi tiputti, kaksi päivää kuivatusta (varmaankin kuivui...), jonka jälkeen puutapit reikiin ja epoksikittiä koko alapinta paklaten.
Nyt vene on taas ylhäällä, ja siinä on muutama pikku rakkula. Puhkaistuna tuoksuu etikalle, eli ruttoa pukkaa. Rakkuloita on ehkä sen 5 kappaletta.
Eli, nyt pitää funtsia, mitä tehdä. Tehdäkö kevytkorjaus = rakkulat auki, pohjan poraukset auki, ja keväällä epoksipakkelilla paikat kiinni, vai tehdäkö kunnonkorjaus = peräsin irti, halki, kuivatus, uudet purut sisään ja kiinnilaminointi, uusi epoksipinta päälle.
Aikomus on pitää venettä seuraavat 50 vuotta, tai niin kauan, kun jaksaa. Taisin itse vastata kysymykseeni...
Onko ylläesitettyjä viestejä tulkittava siten, että luukun tekoa pidetään parempana metodina kuin halkaisua?
Vai poraisiko vain reiät pohjaan ja valuttelisi vedet pois...
Reikä pohjaan ja vedet pois. Kesäksi reikä tukkoon pultilla ja kitillä, että saa taas syksyllä vedet pois.
Mitä haittaa kosteudesta on peräsimen sisällä eihän se pakkasella halkea, vaikka täyte on kostea. Kyllä siellä on tilaa laajeta pakkasellakin.
Tilanne on tietysti toinen, jos peräsin on jo halki.
No, osmoosipakkuloita pukkaa, muutamia.
Haittoja: sisukset vettyneet > kerroslevyrakenne pilalla. Taivutusjäykyys ja -lujuus pilalla.
märkä peräsin ja ruostumaton teräs, huono yhdistelmä:
"http://www.morganscloud.com/2008/05/01/spade-rudders/
Web of Trust
Tässä kerrotaan tapauksesta, jossa peräsinakseli katkesi kuusi tuumaa rungon alapuolelta peräsinlavan sisäpuolelta. Vakuutus ei korvannut, koska akselin katkeamisen todettiin johtuneen rakokorroosiosta hitsaussaumassa. Metallin väsyminen korroosiovaurion takia oli syy vakuutuskorvauksen eväämiseen. Märkä peräsin aiheuttaa hapettoman ympäristön, jossa ruostumattoman teräsken rakokorroosio käynnistyy."
Oliko peräsinakselissa jatkos? Yleensä akseli on täyttä kankea, johon on hitsattu poikkilevyt. Jos hitsaukseen on käytetty vääränlaista puikkoa tai poikkilevyjen teräs on eri kuin tangon, saattaa syöpymistä tapahtua. Akseli alkaa tällöin pyöriä tyhjää. Tanko ei kuitenkaan syövy niin, että se katkeaa yllättäen.
Mistä muuten tietää, että peräsin on täytteellinen? MIssä vaiheessa nuo uretaanivaahdotetut mallit tuli Suomalaiseen veneenrakennukseen? Oliko jo 70-luvun kosntruktioissa? Oma vastaavan ikäinen ainakin kopisee onttouttaan, ja olen siitä laskeskellut vedet tyynesti ulos joka syksy. Pitäisikö huolestua.
Update, vaikka asiasta ei tunnu mitään keskustelua aikaan saatavankaan. Tein parit koekairaukset eri puolille peräsintä. Löydökset olivat seuraavia:
- vettä tuli tipoittain kahdesta pohjaan poratusta reiästä, tippoja oli kymmenittäin, mutta ei valunut norona
- kylkeen ylös porattu reikä ei aiheuttanut isompaa vuotoa pohjan reijistä
- missään kohtaa pora ei tuonut ulos mitään täytettä ulos
- reikiin rautalangalla tunnustellen peräsimessä ei ole täytettä, mutta ontot osastot joihin koputteluluotauksen perusteella osuin, ovat melko pieniä, rautalanka ei suostunut menemään kuin alle 10 cm ennen kuin stoppasi johonkin
- laminaatti on erittäin paksua, arviolta 8 - 10 mm reikien reunoista mitattuna
Lopputulemat:
- peräsimessä ei ole vaahtotäytettä, joka olisi vettynyt. Vettä on sisällä hiukan, mutta ei paljoa.
- Peräsimen taivutusjäykkyys tai lujuus ei perustu vaahtoon ja kerroslevyrakenteeseen, jota ei siis ole, vaan laminaatin paksuuteen sekä sisäiseen rakenteeseen. Tämä tuskin on paljoa kärsinyt pienestä kosteudesta.
- ulos tullut vesi on kirkasta, ei sisällä ruostetta. Sisällä on tuskin hapettomat olosuhteet, jolloin rosteriakselin korroosio saattaisi alkaa.
- ilmeisesti ulkopinnan muutama osmoosirakkula viittaa siihen, että peräsintä ei ole primeroitu kovin hyvin, eli ovat syntyneet ulkoa tulevasta kosteudesta.
Taidan pakkeloida keväällä reijät kiinni, ja siirtää peräsimenpurkuprojektia ainakin vuodella...
Kaverillani on Maxi 999 ja olen kerran hoitanut em veneen syystoimet hänen ohjeiden mukaan kaverin ollessa ulkomaankomennuksella. Minulle jäi sellainen käsitys, että peräsin on ilman väliainetta. Siinä on peräsimen pohjassa kittitulppa, mikä piti avata ja valuttaa vedet pois. Vettä on aika runsaasti siellä eli jos siellä olisi väliaine ei sinne litrakaupalla vettä mahtuisi. Tosin, jos tuon jättää tekemättä, niin peräsin jäätyy ja vaurioituu. En tiedä onko tehdas kuvitellut, että tuo reikä olisi aina auki? Jokatapauksessa reikä pitää rassata auki, vaikka sitä ei olisi kitattu. Keväällä tuo tulppa on tuossa veneessä taas laitettu. Näin tuon peräsimen kanssa on toimittu jo kymmeniä vuosia ja tietääkseni se on edelleen täysin kunnossa. Veneellä on myös kilpailtu ahkerasti eli uskoisin jotain oireita ilmenneen, jos vaurioita olisi syntynyt. Eli koitappa löytää valmistajan ohjeistus tuohon asiaan.