taivas vaalenee
vieden ohjakset
käsistäni
pilven hattaroiden
suojaan
nielemällä pimeyden
tuskan pienen
sydämen
sen jota
pidin kaulahuivissani
pienessä palaa
panssaria
kytkiessäni itseni
valkean unelman
tummaan maisemaan
sanahelinään
huijatessani elämää
katselemalla taivasta
lumousta,
jonka ääni
kalvava kaipaus
kosketti
ylitsepursuavalla
hellyydellä
mikään ei
ollut suunniteltua
harkittua
joku voima
tai
voimattomuus
talutti nuorassa
vehreillä niityillä,
vuorilla ja
laaksoissa
puhuen taivaasta
ja janoten
suudelmaa
kajoten muistoihini
sumuun ja
pohjaan uponneisiin
kiviin
leikkimällä vakavilla
asioilla,
anatomialla
viettelijän roolilla
houreen lähestyessä
loppuaan ja
edessä siinsi
karua autiomaata
tulevaisuudeton elämä
katsoi ihmistä
ja silmiin vilahtaa
kuvia ikkunoista
iskemällä
vieraan naisen,
rakastelemalla
selittelemällä väärinkäsitystä
ei nimeä
ei tunnetta
ei
ei mitään
oli vain vapaus,
joka tuntui
lyövän leimansa
mikä on tarkoitus
sinä elämän huora
täydellinen kopio
salaa ommellussa
ihmisessä
rakastaa koko
elämänsä
painolla
tuntematta kehon
painottomuutta
kuinka kaikki
olettamalla otettu
rakkaus
suistaa raitiovaunutkin
kiskoiltaan
saaden haasteen
ja arvottomuuden
syleilemään
anteliaassa
yltäkylläisyydessä
olin vain niin
yhtä
yhtä
halunnut
saamalla pelkkää
ristiriitaa
syyllistämistä
antautuen
seksuaalisuuteni
kannettavaksi
maanpinnalla kieppuva
ruumis omassa
kahleessaan
olisiko maailmassa
sittenkin
paikka, jossa ei tarvita
ruumista
yhtään epärehellistä
sanaa
vaan jotain muuta
tarkastellessaan
kauneutta
taivaan aukaisemaa
tähtien näyteikkunaa
saaden sydämen
eksymään tahdista
pudottamaan kierroksia
ja lopettamaa
mittaamasta aikaa
vastavirtaan
juoksevia vuosia
vastakohtana
keveydelle tai
kovanonnen yöperhosille
jotka todellinen
elämän puhuri
oli pyyhkäissyt
näkymättömiin
tuoden eteen
vielä
yhden ikkunan
kirjeet
joita olin
kirjoittanut
koko elämäni
rakastuneen naisen
sielun tuoksun
lyhdyn valon
luoman koskettimen
hiipiessä
hiljaisuuden halki
ihmisen silmiä
silittäen
tunnistaen elämää
painien levottomuudessa
enkelinsä kanssa
liikkeen suloudessa
siveässä rakkaudessa
ilmentäen
neitsyt Marian
valkeutta
pyhyyttä henkivää
vartaloa
jumalatarta
vai
huoraa
satoja naisia
yhdessä naisessa
kaikkien makujen
ja unelmien mukaisuutta
hengen ja
tapojen vapautta
hyväksyä luonnollisuus
ja paholainen
tyydyttämässä halujaan
muotokuva ei
ollut sivistynyt
paras mahdollinen
näköala
ne päivät ja yöt
tuijottamalla ruutuun
koskettamalla oudolla
voimallaan
naiseen etäiseen
sieluni huoneen
ikkunaan
tunteeseen, jota voisi verrata
suunpielen pihkaan
http://www.youtube.com/watch?v=LX6JiTHzqe8
vieden ohjakset
käsistäni
pilven hattaroiden
suojaan
nielemällä pimeyden
tuskan pienen
sydämen
sen jota
pidin kaulahuivissani
pienessä palaa
panssaria
kytkiessäni itseni
valkean unelman
tummaan maisemaan
sanahelinään
huijatessani elämää
katselemalla taivasta
lumousta,
jonka ääni
kalvava kaipaus
kosketti
ylitsepursuavalla
hellyydellä
mikään ei
ollut suunniteltua
harkittua
joku voima
tai
voimattomuus
talutti nuorassa
vehreillä niityillä,
vuorilla ja
laaksoissa
puhuen taivaasta
ja janoten
suudelmaa
kajoten muistoihini
sumuun ja
pohjaan uponneisiin
kiviin
leikkimällä vakavilla
asioilla,
anatomialla
viettelijän roolilla
houreen lähestyessä
loppuaan ja
edessä siinsi
karua autiomaata
tulevaisuudeton elämä
katsoi ihmistä
ja silmiin vilahtaa
kuvia ikkunoista
iskemällä
vieraan naisen,
rakastelemalla
selittelemällä väärinkäsitystä
ei nimeä
ei tunnetta
ei
ei mitään
oli vain vapaus,
joka tuntui
lyövän leimansa
mikä on tarkoitus
sinä elämän huora
täydellinen kopio
salaa ommellussa
ihmisessä
rakastaa koko
elämänsä
painolla
tuntematta kehon
painottomuutta
kuinka kaikki
olettamalla otettu
rakkaus
suistaa raitiovaunutkin
kiskoiltaan
saaden haasteen
ja arvottomuuden
syleilemään
anteliaassa
yltäkylläisyydessä
olin vain niin
yhtä
yhtä
halunnut
saamalla pelkkää
ristiriitaa
syyllistämistä
antautuen
seksuaalisuuteni
kannettavaksi
maanpinnalla kieppuva
ruumis omassa
kahleessaan
olisiko maailmassa
sittenkin
paikka, jossa ei tarvita
ruumista
yhtään epärehellistä
sanaa
vaan jotain muuta
tarkastellessaan
kauneutta
taivaan aukaisemaa
tähtien näyteikkunaa
saaden sydämen
eksymään tahdista
pudottamaan kierroksia
ja lopettamaa
mittaamasta aikaa
vastavirtaan
juoksevia vuosia
vastakohtana
keveydelle tai
kovanonnen yöperhosille
jotka todellinen
elämän puhuri
oli pyyhkäissyt
näkymättömiin
tuoden eteen
vielä
yhden ikkunan
kirjeet
joita olin
kirjoittanut
koko elämäni
rakastuneen naisen
sielun tuoksun
lyhdyn valon
luoman koskettimen
hiipiessä
hiljaisuuden halki
ihmisen silmiä
silittäen
tunnistaen elämää
painien levottomuudessa
enkelinsä kanssa
liikkeen suloudessa
siveässä rakkaudessa
ilmentäen
neitsyt Marian
valkeutta
pyhyyttä henkivää
vartaloa
jumalatarta
vai
huoraa
satoja naisia
yhdessä naisessa
kaikkien makujen
ja unelmien mukaisuutta
hengen ja
tapojen vapautta
hyväksyä luonnollisuus
ja paholainen
tyydyttämässä halujaan
muotokuva ei
ollut sivistynyt
paras mahdollinen
näköala
ne päivät ja yöt
tuijottamalla ruutuun
koskettamalla oudolla
voimallaan
naiseen etäiseen
sieluni huoneen
ikkunaan
tunteeseen, jota voisi verrata
suunpielen pihkaan
http://www.youtube.com/watch?v=LX6JiTHzqe8
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaksi sielua, jotka kuuluvat toisilleen. Joiden aika menee hukkaan toisiaan etsiessä. Kiertämässä ympyrää ja eksyessä sovinnaisuuden pyörteisiin. Uskaltamatta heittäytyä tunteeseen ja antaa mennä. Ajattelematta huomista, pohtimatta tulevaisuutta. Niin turhaa säästäväisyyttä, niin turhaa varovaisuutta. Kun olet valmis, on elämä jo eletty.
Kiitos runostasi!
Hyvää iltaa
Niin parhaan parin muodostanevat ne, jotka yhdistyvät sieluiltaan ja kehoiltaan. Kokonaisuuden puoliskoja, joissa rakkaus on tärkein elementti ja hiljainen onnen tunne kumpuaa rauhallisuudessa ja tasapainossa. Silloin ihminen ei hae ja etsi jatkuvasti mitään uutta mihin tarttua ja mitä himoita.
On aina muistettava, että rakkaus ei velvoita koskaan mihinkään. Suurimman ongelman tässä harmoniassa muodostaa, sekoittaessamme ihastumisen rakkauteen ja tulemalla näistä tunteista riippuvaisiksi.
Minun mielestäni rakkaus on sielussa ja sitä ei voi etsiä sängystä, vaikka seksi ihmisiä yhdistävä kaunis tekijä onkin. Kysymys on tyydytyksestä ja nautinnosta, jossa seksi on murunen, jos katsotaan kokonaisuutta. Kysymys ei ole koskaan asennosta tai kyvyn pituudesta, jos asiat muuten sujuvat.
Haluakaan ei voi pakotta ja kysymys lienee mitä suuremassa määrin halusta. Tahtoa ja päättäväisyyttä tarvitaan. On oltava intoa mikä pitää himoa yllään. Ja se pitää jännittävyyttä, uutuuden viehätystä ja ennalta arvaamattomuutta elämän liekissään.
Hyvä parisuhde ei tarkoita pelkästään, että voisi rakastaa ihmistä, joka on hyvä ja ihana. Tärkeämpää on voida antaa rakkautta, rakastaa toinen toistaan inhimillisinä ja epätäydellisinä ja kasvaa näin molemminpuolisen luottamuksen yhteyteen.
Kiitos sinulle Marian sisko.
”Tehtäväsi ei ole etsiä rakkautta, vaan etsiä ja löytää itsessäsi olevat esteet, jotka olet rakentanut sitä vastaan.”
- Rumi
http://www.youtube.com/watch?v=8OB28fTKSds&feature=kp
Hieno teksti,mutta vähän irrallinen rakenne.Ei ihan looginen,mutta kaunis.
Ei muuta sanottavaa.
Kiitos vierailustasi luumuviini!