Voi se olla mahdollista, jos molemmat tunteen samoin. Vaikka onhan tämä erikoinen tilanne...se että tunnen sinua kohtaan näin. En vain osaa kuvitella elämää ilman sinua. Tunteistasi en tiedä, mutta jossittelen hetken. Jos tuntisit samoin, niin varmaan yrität järkisyistä taistella sitä tunnetta vastaan. Minäkin yritin...en vain pysty. Tunteet ovat aina hallinneet elämääni voimakkaasti, voimakkaamin kuin järki, ja tunteitani en pysty kieltämään. Sinua kohtaan tunnen liian vahvasti. Olen miettinyt usein miten reagoisit, jos toisin tuntemuksiani jollain tavalla esille. Aina on mahdollisuus ettet tunne mitään, tiedän sen. Ajatus siitä mahdollisuudesta, että saattaisit tuntea edes neljäsosan siitä mitä minä tunnen, kiehtoo. Silti minua pelottaa suunnattomasti. Minua pelottaa, että jos kertoisinkin jotain ja jos tuntisitkin jotain, sinä silti et haluaisi mitään syvempää. Että epäilisit minua, sitä että minä oikeasti voisin olla ja olisinkin vakavissani. Että saattaisin haluta seurustella, seistä vierelläsi loppuun saakka. Tuo kaikki pelottaa, sillä minulla on vahva tuntemus siitä, että jos saisin mahdollisuuden tutustua sinuun, rakastuisin. Voisitko sinä uskoa sitä? Voisitko uskoa sitä, että haluaisin olla vain sinun? Voisitko joku päivä kulkea kadulla minä rinnallasi ja olla ylpeä siitä, että minä olen siinä sinun kanssasi? Minusta tuntuu, että tämä kaikki olisi vaikeampaa sinulle. Tästä kaikesta huolimatta mietin, entä jos tuntisit samoin...entä jos sinäkin voisit uskoa, että se voisi olla mahdollista. Olet minulle jo nyt erityinen ihminen, sillä olet ensimmäinen tuntematon, jonka seurassa tunnen olevani vapaasti oma itseni. Kaikesta jännityksestä huolimatta tosin, mutta sehän kuuluu asiaan. Haluaisin tutustua sinuun. Tunnen, että saatat ymmärtää minua. On meissä jotain samaa... Silti epäilen, voisitko sinä...
Taistelua
--ei vuodetkaan--
431411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
jos nämä merkitsevät jotain:
rappuset, yllätys, kahvinkeittäminen, kyyti, sähköp. tekstiviesti, karsiminen, vihreä auto
No joka tapauksessa samoja ajatuksia miettii kuka tahansa, kun on ihastunut, rakastunut tai tuntee voimakaasti toista ihmsitä kohtaan...
samat epälyt ja epävarmuudet...
Kirkkaan vihreä autoko? Ja kämppäs kierrerappuset?
Ei sorry
Ei hyvänen aika mikä teksti aloittajalla! Kuvastaa hyvin vahvoja tunteita, joihin liittyy myös epävarmuus. Sopisi hyvin omiin tunteisiini erään miehen kanssa. Onnellinen se, jota kohtaan tunnet noin!
jotenkin jakaa näitä tuntoja...koita kestää, jaksaa jaksaa...
Voisin.
Ja ylpeä olisin sinä vierelläni. Olisin!
Aihetta antaisin, että sinäkin voisit minusta edes hieman ylpeyttä tuntea, kun vierelläsi olisin.
Hyvää yötä.
Taistelua
... myös minulla. Onko, niin, että olen sinun kirjoituksen kohde.
Vaikuttaa aivan, ettäolisi meidän orastavata suhteesta kyse ?
- Jos, on niin toivon, että sinä kertoa se minulle suorasti jollakin tavoi,
Mitä kirjoittaisin, että sinä tunnistaa minut.. Laitan ... 134, sinä tietää, mistä
on kyse, jos se "meidän jutusta" kyse.
Hugs.
Luku tuo....on osuva.
mikä kansallisuus, kielestä päätellen et ole suomalainen?
osuva?
pelleilyksi myös aiemman stoorin. vai että oiken osuva luku. heh.
134. yhteinen lukumme. Minä tietää.
hoono soomi.
Hyvää yötä. Toivottavasti onni on myötä.
Ota riski ja tutustu :)
http://youtu.be/m_Jqz231cYY
Etkö siis tunne henkilöä, josta kirjoitat? Kuitenkin kirjoitat kuin tuntisitte...
Vai ymmärsinkö nyt ihan väärin jotain.
Kauniisti kuitenkin kirjoitat :)
Tuttua, niin tuttua, voisi olla oma kirjoitukseni. Ja plussista päätellen meitä on useampia. No, turhapa tänne enempää on sitten rustailla.
Pysähdyttävä kirjoitus täynnä aitoa tunnetta.
Saman suuntaisia ajatuksia olen minäkin miettinyt. Milloin tiiviimmin ja välillä yrittäen työntää tuntemuksia taka-alalle, onnistumatta.
En omaa selvää reittiä eteenpäin, mutta haparoiden ajattelen, että isot ja vaikeatkin asiat selviävät, kun ne uskaltaa kasvokkain kohdata.
Toisaalta mitä siinä on pelättävää? Ei koskaan voi täysin tietää tilannetta vuosia eteenpäin - elämä on arvaamaton. Jos molemmilla on yhteinen halu kunnioittaa toista ja rakastaa, niin siinä on kaikki tarvittava, mitä tällä hetkellä tarvitsee tietää ja tuntea. Lienenkö ymmärtänyt oikein?
Jotain tuollaista kai...tämä kirjoitukseni on vain ihastuneen nuoren naisen monologi, ajatukseni ovat sekaisin. Mutta en tosiaan en tiedä, onko toinen kiinnostunut tai omaako tunteita. Asiasta selvyyden ottaminen ja oman kiinnostuksen esille tuominen pelottaa. Olen kai liikaa miettinyt etukäteen, mutta tilanne mielestäni vaatii sitä.
Toisin sanoen, mulla on Avain!?
Avain kuulostaa tutulta, muu ei.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12279590
En halua edes kantaa avainta
No mä olinkin vaan tällänen ketjuun sekaantuja.
Moikka!
hetkinen avainko?
Avain.
onko kaipaamasi sinulle edelleen tuntematon? Mistä toisen tiedät -tai olet kohdannut, että häntä ajattelet ja täällä kaipaat?
Jotain hänestä tiedät? Ilmeisesti ennestään tuntematon...
Toivon sinulle onnea ja rohkeutta selvittää asia, ettei se jää sinua mietityttämään (nämä voi olla niitä, mitä tekemättömyyksiä joskus harmittelee...) Ole rohkea!
Kauniisti ajteltua.Jotenkin haluaisin käsitellä tuollaisia asioita oikeesti kasvotusten erään mielessä olevan tumman naisen kanssa.Samanlaisia epävarmuuden tuntemuksia ollut itselläkin,vaikka kiinnostus ja syvä vetovoima lähelle onkin olemassa.
Aika harvakseltaan ollaan tavattu ja ei oikeesti ole pystynyt juttelemaan kauheesti asioista olosuhteista johtuen,jotain arkista kylläkin.On vaan tunne ja katseet ja sekavat ajatukset.
Mitään pidemmälle tehtyjä ajatuksia en ole uskaltanut vielä edes ajatella,kunhan saisi edes tutustua kunnolla.
Tää kaikki aloituksesta edelliseen on mulle vain kuolemaksi.
Mun heikko pää on jo muutenkin sekaisin ollut hyvän aikaa, epätoivoinen, oman ihastuksen ja torjutuksi tulemisen vuoksi.
Juuri kun oletin yhmmärtäneeni syyt, nyt luen edellistä viestiä ja tipahdan taas....
Miksi niin monella tuntemukset ja kokemukset on niin samanlaisia
Miksi tyhmän ihmisen pitää ottaa ne itselleen?
Mistäpäin suunnalla olet ?
Etelä, no ihan helsinki, mitä mä sitä tässä pihtaan.
Kuka sä oot?
En ainakaan sitten naapuri.keskeltä suomea.
Ehkä hyvä näin.
Mukavaa kesää sullekkin
Mukavaa kesää sinullekin.
Ps.en ollut muuten tuo arkisin tavattu henkilö jos sitä ajattelit.
Kirjoitat kuin suoraan mieleni sopukoista. Uskomatonta. Pelottavaa lukea omia ajatuksia toisen kirjoittamana. Ja kuitenkin niin rauhoittavaa. En ole yksin ajatuksineni. En ole ainoa..
Kiitos kirjoituksesta, se avarsi näkymää toisen taistelijan tuntoihin. Käsittämätöntä miten voikin olla niin vaikeaa itsensä ja tunteidensa kanssa. Järkeni on jo väsähtänyt, luovuttanut eikä yritä pyristellä tunteista eroon. Hyväksyn etten voi ymmärtää kaikkea enkä varsinkaan tällaista ihmeellistä asetelmaa.
Kyllä...kaunis kirjoitus Aloittajalla.
Toivon, että asiat selviää.
Mene edes likelle hieman vakoilemaan.
(O^_^O)
Nuori nainen, ikää ei kai saisi naiselta kysyä mutta saako edes jonkinlaista osviittaa, meneekö 20 - 25 yhtään lähelle?
Tuttua ja tunnistettavaa, mutta uskoisin ettei hän täällä enää käy.
Ehkä kiusallaan saattaa käydä.
Itsekin silloin tällöin vaan käväsen.
Hyvää kesää.
Ap sitten vaan pistää parastaan ja ottaa yhteyttä ja kertoo tuntemuksistaan, pelko on maailman turhin asia.. Ei vastaavat tuntemukset ja tilanteet selviä kuin selvittämällä.
tässä aplle vähän mielen kirkastusta.
http://www.youtube.com/watch?v=Js-VUC2Wan4
Todella hienosti kirjoitettu. Kaksi kysymystä heräsi: viittaako nimimerkkisi ikäeroon ja oletko horoskooppimerkiltäsi jousimies / lohikäärme ?
Veikkaan että vaaka on.. Ihan vain tekstistä päätellen :) Ja veikkaan myös nimimerkin "ei vuodetkaan" tarkoittavan sitä että tämä vaaka on tasapainoillut saman kysymyksen kanssa jo useita vuosia.. Veikkaan että n. 3 vuotta. :) AP voi sitten korjata jos olen