Suomen esseestä täydet pisteet yo-kirjoituksissa!

Mitä ennakkoluuloja?

Mitä haittaa?

Onpahan yksi hyvä osoitus siitä, että maahanmuuttajatkin käyvät koulua, vieläpä hyvin tuloksin.
Pitäisikö aina olla vain negatiivista?

Mitä haittaa sinua?

+++ kirjoitti:

Mitä haittaa?

Onpahan yksi hyvä osoitus siitä, että maahanmuuttajatkin käyvät koulua, vieläpä hyvin tuloksin.
Pitäisikö aina olla vain negatiivista?

Mitä haittaa sinua?

Lue lisää

Häh? No sitä se vielä puuttuis, etteivät kävisi koulua.

no mitä ne tekis? kirjoitti:

Häh? No sitä se vielä puuttuis, etteivät kävisi koulua.

Minnoomuustahuolissain, kuin siitä että maahanmuuttaja perheiden äidit harvoin ja vähän oppivat suomen kieltä.

+++ kirjoitti:

Minnoomuustahuolissain, kuin siitä että maahanmuuttaja perheiden äidit harvoin ja vähän oppivat suomen kieltä.

Anteeksi oikeinkirjoitusvirheeni.

+++ kirjoitti:

Minnoomuustahuolissain, kuin siitä että maahanmuuttaja perheiden äidit harvoin ja vähän oppivat suomen kieltä.

Se on aika vaikea kieli opetella aikuisena, mutta lapset oppivat nopeasti kielen kuin kielen, mitä ympäristössä puhutaan.

Toisaalta, tiedän montakin ruotsalaista, jotka ovat suomalaisen kanssa naimisissa ja ovat oppineet suomenkielen vaikka asuvat Ruotsissa. Ei niin täysin kieliopillisesti oikein, mutta hyvin saa selvän mitä he sanovat ja heidän kanssaan pystyy kommunikoimaan suomeksi aivan sujuvasti. Tarvitsee siihen kielen opettelemiseen tietysti kiinnostustakin.

On myös sellaisia suomalaisia Ruotsissa, jotka ovat olleet vuosikymmenet maassa, mutta eivät ole välittäneet opetella kieltä. Pitävät lapsiaan tulkkeina.

+++ kirjoitti:

Mitä haittaa?

Onpahan yksi hyvä osoitus siitä, että maahanmuuttajatkin käyvät koulua, vieläpä hyvin tuloksin.
Pitäisikö aina olla vain negatiivista?

Mitä haittaa sinua?

Lue lisää

Ollakkovaikoei

!!!! kirjoitti:

Ollakkovaikoei

Kenelle tuo nyt oli ja mitä sillä tarkoitat? Vai muutenko vain yksinäsi mietit ollakkovaikoei?

Ei ole kovin montaa, joka on onnistunut kirjoittamaan täydellisen ja virheettömän esseen äidinkielellään! Upea suoritus keneltä tahansa. Onnittelut nuorelle naiselle!

Eipä taida täälläkään olla ketään, joka olisi samanlaiseen suoritukseen yltänyt, toteaa L:n kirjoittanut 66-vuotias

Ei varmaankaan, mutta ylsi suoritukseen, joka ei monelta suomalaiseltakaan onnistu. Miksei siitä voisi keskustella ja ilmaista ihailun lahjakkaalle nuorelle. Hän on ollut onnekas monella tapaa, toivotaan sen jatkuvan edelleen.

Ei täälläkään ketään kirjoitti:

Ei ole kovin montaa, joka on onnistunut kirjoittamaan täydellisen ja virheettömän esseen äidinkielellään! Upea suoritus keneltä tahansa. Onnittelut nuorelle naiselle!

Eipä taida täälläkään olla ketään, joka olisi samanlaiseen suoritukseen yltänyt, toteaa L:n kirjoittanut 66-vuotias

Lue lisää

Minä kirjoitin vain ämmän.

Mutta iloissani olen nuoren naisen saavutuksesta. On hyvä, että uutinen ei aina ole vain miinusmerkkinen.

Ei täälläkään ketään kirjoitti:

Ei ole kovin montaa, joka on onnistunut kirjoittamaan täydellisen ja virheettömän esseen äidinkielellään! Upea suoritus keneltä tahansa. Onnittelut nuorelle naiselle!

Eipä taida täälläkään olla ketään, joka olisi samanlaiseen suoritukseen yltänyt, toteaa L:n kirjoittanut 66-vuotias

Lue lisää

Tässä on eräs toinen vähää vaille 66v, joka kirjoitti aikoinaan L:n ainekirjoituksessa. Se sitten olikin ainut sitä kirjainta minulta. Yleisarvosana oli M. Miksiköhän minua ei haastateltu lehteen? Hyvin tässä silti pärjäsi siivoojan vaativassa ammatissa.

ent. siivoojaparka kirjoitti:

Tässä on eräs toinen vähää vaille 66v, joka kirjoitti aikoinaan L:n ainekirjoituksessa. Se sitten olikin ainut sitä kirjainta minulta. Yleisarvosana oli M. Miksiköhän minua ei haastateltu lehteen? Hyvin tässä silti pärjäsi siivoojan vaativassa ammatissa.

Lue lisää

Kunnon siivoja on tietävä ja taitava.
Tiedän sen äitini urakierrosta.

Ammatti kuin ammatti, vaatii ammattitaitoa.

.aöötf-'+ kirjoitti:

Kunnon siivoja on tietävä ja taitava.
Tiedän sen äitini urakierrosta.

Ammatti kuin ammatti, vaatii ammattitaitoa.

Kyllä joo. En sitä niin vaikeaksi ollut kuvitellutkaan. Ei se itse mopin heiluttelu sinänsä niin vaikeaa, mutta se erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleminen vaati taitoa ja rasitti hermoja välillä äärimmilleen.

Nyt se on muisto vain. Osa mennyttä elämääni.

ent. siivoojaparka kirjoitti:

Se on aika vaikea kieli opetella aikuisena, mutta lapset oppivat nopeasti kielen kuin kielen, mitä ympäristössä puhutaan.

Toisaalta, tiedän montakin ruotsalaista, jotka ovat suomalaisen kanssa naimisissa ja ovat oppineet suomenkielen vaikka asuvat Ruotsissa. Ei niin täysin kieliopillisesti oikein, mutta hyvin saa selvän mitä he sanovat ja heidän kanssaan pystyy kommunikoimaan suomeksi aivan sujuvasti. Tarvitsee siihen kielen opettelemiseen tietysti kiinnostustakin.

On myös sellaisia suomalaisia Ruotsissa, jotka ovat olleet vuosikymmenet maassa, mutta eivät ole välittäneet opetella kieltä. Pitävät lapsiaan tulkkeina.

Lue lisää

Omat muutamat Ruotsiin muinoin menneet omaiseni olivat jo mennessään syystä tai toisesta hyvän kielitaidon omaavia.
Muistan, kuinka yksi heistä kertoi, että upporuotsalaiset työkaverit toimistossa kysyivät häneltä kielioppineuvoja.
Siivoojasta hän tuli toimistotyöntekijäksi, tarpeellisia molemmat.

ent. siivoojaparka kirjoitti:

Kyllä joo. En sitä niin vaikeaksi ollut kuvitellutkaan. Ei se itse mopin heiluttelu sinänsä niin vaikeaa, mutta se erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleminen vaati taitoa ja rasitti hermoja välillä äärimmilleen.

Nyt se on muisto vain. Osa mennyttä elämääni.

Lue lisää

ent.siivojaparka

Onneksi et vähättele ammattiasi, etkä taitojasi, koska niitä ne vaatii siivousalalla. Ei sitä moni tiedä, jos on kotona imuroinnut, ehkä pyyhkinyt pölyt, jopa mopannut lattiat. Paljon muutakin se tarvitsee kotonakin, kuten yleisissä tiloissa.

Menin itse Espoon Nokialle siivoojaksi, koska oli pakko "nollata" työttömyys- päivärahoja. Sinulle en tarvitse kertoa enempää, kun vain kuvittelet, miten toimistotyöläinen selviytyi siitä??

Ei paljon auttanut, että on kotona putsaillut (Fairy:llä) isonkin kämpän, mutta siellä niiden aineiden paljous ja koneiden käyttö olikin toista.

Eka vikko oli, kuin olisin katujyrällä ajettu yli, mutta tarkka "kirjanpitäjä" osasi omaksua kuitenkin sen "juonen", siis aineet y.m.s. joustavasti.

Uskomatonta olikin, että minua pyydettiin tuon lyhyen työsuhteen jälkeen jatkamaan heille "esimieheksi"?, mutta oletin sen johtuvan siitä, että minulla ei ollut yhtään poissaoloa?

Toisaalta heidän palkanmaksunsa oli aivan päin "peetä". Sinne he olisivat tarvinneet minua kipeimmin, sillä olihan minulla monen vuoden kokemus.

Paperi ei loppunutkaan, eikä muste, kuten minun printteristä, joten kirjoitan lisää tuosta siivooja urastani, siinä hienossa Nokian konttorissa.

En taida kirjoitakaan, koska osuisin "liian isoille varpaille"?

minä olin se parka kirjoitti:

ent.siivojaparka

Onneksi et vähättele ammattiasi, etkä taitojasi, koska niitä ne vaatii siivousalalla. Ei sitä moni tiedä, jos on kotona imuroinnut, ehkä pyyhkinyt pölyt, jopa mopannut lattiat. Paljon muutakin se tarvitsee kotonakin, kuten yleisissä tiloissa.

Menin itse Espoon Nokialle siivoojaksi, koska oli pakko "nollata" työttömyys- päivärahoja. Sinulle en tarvitse kertoa enempää, kun vain kuvittelet, miten toimistotyöläinen selviytyi siitä??

Ei paljon auttanut, että on kotona putsaillut (Fairy:llä) isonkin kämpän, mutta siellä niiden aineiden paljous ja koneiden käyttö olikin toista.

Eka vikko oli, kuin olisin katujyrällä ajettu yli, mutta tarkka "kirjanpitäjä" osasi omaksua kuitenkin sen "juonen", siis aineet y.m.s. joustavasti.

Uskomatonta olikin, että minua pyydettiin tuon lyhyen työsuhteen jälkeen jatkamaan heille "esimieheksi"?, mutta oletin sen johtuvan siitä, että minulla ei ollut yhtään poissaoloa?

Toisaalta heidän palkanmaksunsa oli aivan päin "peetä". Sinne he olisivat tarvinneet minua kipeimmin, sillä olihan minulla monen vuoden kokemus.

Paperi ei loppunutkaan, eikä muste, kuten minun printteristä, joten kirjoitan lisää tuosta siivooja urastani, siinä hienossa Nokian konttorissa.

En taida kirjoitakaan, koska osuisin "liian isoille varpaille"?

Lue lisää

Se on sellainen aihe, mistä löytyisi materiaalia paksuunkin kirjaan. Aina sattui ja tapahtui. Kaikkea sai nähdä ja kuulla.

Muistan kyllä, että ensimmäiset vuodet (silloin konttorisiivoojana) tunsin olevani kuin statistina jossakin komediassa. Käsittämätöntä miten nollaksi ihminen leimataan pelkästään sillä, että tarttuu mopin varteen. Voin vain kuvitella, miten vajakiksi leimataan sellainen maahanmuuttajasiivooja, jonka kielitaito kaiken lisäksi ei vielä ole niin hyvä.

Joskus käy kyllä niinkin, että osat vaihtuvat. Tyttäreni oli meillä opiskeluaikanaan kesätöissä. Etenkin yhden konttoristin taholta hän sai jatkuvasti likaa ja halveksuntaa niskaansa. Töykeääkin töykeämpää käytöstä. Kävi sitten niin hyvin, että kun hän valmistuttuaan piti vanhempainvartteja, niin ovelle ilmestyi tuo samainen konttoristi poikansa kanssa. Samalla tutulla halveksivalla tyylillään hän hymähti; ai jaa, sinä yrität nyt sitten olla täällä töissä. Luuli tyttäreni olevan koulun siivoojana. Kun tyttäreni pyysi istumaan, niin hän katsoi niinkuin tyhmää siivoojaa katsotaan ja säälivästi hymyillen sanoi; eiköhän me odoteta ensin opettajaa. Poikansa siinä häkeltyneenä ja häveten; äiti, tämä tässä on minun opettajani. Äiti siihen vieläkin; mutta oikeaa opettajaa. Tyttäreni alkoi vetämään oikein uhalla kaiken oppimansa opettajien ammattisanaston, kun kertoi hänelle pojan edistymisestä ja arvosanojen kriteereistä. Varmaan puoliakaan ymmärtämättä, mitä hänelle puhuttiin, ääni alkoi muuttumaan kellossa ja pois lähtiessään jo melkein niiaili ja kumarteli.

Sai hyvän opetuksen siitä, että ei ole koiraa karvoihin katsomista.

Ihmisen sisällä on juuret ja mitä vanhemmaksi ihminen tulee sitä voimakkaampana hän tuntee kaipuuta juurilleen. Pakolainen on muokannut elämänsa Suomeen ja se lie hyvin yksinkertaista ymmärtää, että hänen kotinsa on nyt Suomessa. Minne sitä kotoaan lähtee niin kuin sanotaan. Moni ihminen on elänyt aikuisuutensa ulkomailla ja kun eläkeikä koettaa he haluavat kokeilla muuttoa kotimaahan ja kotiseudulle, jotkut onnistuvat jotkut taas eivät.

Mamuli kirjoitti:

Ihmisen sisällä on juuret ja mitä vanhemmaksi ihminen tulee sitä voimakkaampana hän tuntee kaipuuta juurilleen. Pakolainen on muokannut elämänsa Suomeen ja se lie hyvin yksinkertaista ymmärtää, että hänen kotinsa on nyt Suomessa. Minne sitä kotoaan lähtee niin kuin sanotaan. Moni ihminen on elänyt aikuisuutensa ulkomailla ja kun eläkeikä koettaa he haluavat kokeilla muuttoa kotimaahan ja kotiseudulle, jotkut onnistuvat jotkut taas eivät.

Lue lisää

Maahanmuuton veteraanina voin vain allekirjoittaa "Mamuli"n puheenvuoron. Vihreämmän ruohon kangastus heikkenee iän mukana ja ihminen kaipaa juurilleen. Harvat tosin onnistuvat palaamaan, koska uusi kotimaa on tullut jo rakkaaksi ja tutuksi ja entinen kotimaa ei myöskään ole enää se sama mistä lähdettiin: tosin pakolaisista puheenollen palaaminen voi olla helpompaa varsinkin jos tilanne kotimaassa on muuttunut ja elämä turvallisempaa. Monet chileläiset ovat kotoutuneet erittäin hyvin palattuaan kotimaahan, samoin libanolilaiset.

Sä olit hyvä kirjottaan aineita siihen aikaan. Mutta ei sinulla taida kauheesti olla ulkomaalaistaustaa?
(Mä olin kanssa yksi niistä joiden aine usein luettiin luokan edessä: pikkasen vastenmielinen tapa siihen aikaan joka nostatti yhden itsetuntoa ja samalla nujersi kolmekymmentä muuta)

Mitä muuten taphtui sitten sunkirjoitustaidollesi kun sinusta on vaikeeta saada selvää nykysin?

Mulle opetettiin koulussa että lyhyet,ytimekkäät lauseet, selvä jaotus ja välimerkkien käyttö ja sanojen käyttö niiden oikeassa ja alkuperäisessä merkityksessä ja oikeessa sijamuodossa lisää lukemisen nautintoa.

Paloma.se.co kirjoitti:

Sä olit hyvä kirjottaan aineita siihen aikaan. Mutta ei sinulla taida kauheesti olla ulkomaalaistaustaa?
(Mä olin kanssa yksi niistä joiden aine usein luettiin luokan edessä: pikkasen vastenmielinen tapa siihen aikaan joka nostatti yhden itsetuntoa ja samalla nujersi kolmekymmentä muuta)

Mitä muuten taphtui sitten sunkirjoitustaidollesi kun sinusta on vaikeeta saada selvää nykysin?

Mulle opetettiin koulussa että lyhyet,ytimekkäät lauseet, selvä jaotus ja välimerkkien käyttö ja sanojen käyttö niiden oikeassa ja alkuperäisessä merkityksessä ja oikeessa sijamuodossa lisää lukemisen nautintoa.

Lue lisää

Olipa pitkä lause tuo viimeinen. Ei meinannut mukana pysyä. Niin ne opetukset luisuu päältä yhdellä ja toisellakin.

ja välimerkit? kirjoitti:

Olipa pitkä lause tuo viimeinen. Ei meinannut mukana pysyä. Niin ne opetukset luisuu päältä yhdellä ja toisellakin.

En ole koskaan asettanut itseäni muiden yläpuolelle suomenkielen taidossa. Neljäkymmentäviisi ulkomaan vuotta ovat tehneet tehtävänsä.
Ei tossa viime lauseessani tosin ollut mitään suurempaa vikaa. Vikoja löytää se joka niitä etsimällä etsii. Otappa ensin malka omasta silmästäsi.....

(Edellinen kommenttini oli pientä hunksilaisen kiusoittekua, ei siihen kauheesti tarvinnut edes kommentoida....jos hän ei itse sitä halunnut ;)

Ainiin vielä: kirjoitan foorumeilla aina arkieltä, en kirjakieltä jolla esseeni väsäisin.

Kielellinen lahjakkuus ja kirjallinen lahjakkuus kaksi eri asiaa.
Kielen osaaminen laudaturtasolle ei vaadi kirjallista lahjakkuutta, ainoastaan kielen (lähes) täydellistä hallintaa.
Onhan se uutisarvoinen asia että kurdikodista tulee laudatur suomenkielessä. Nuorella auki tie vaikka kuinka pitkälle, vai onko?
Ei mielestäni piilorasismia ollut uutisessa.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kielellinen lahjakkuus ja kirjallinen lahjakkuus kaksi eri asiaa.
Kielen osaaminen laudaturtasolle ei vaadi kirjallista lahjakkuutta, ainoastaan kielen (lähes) täydellistä hallintaa.
Onhan se uutisarvoinen asia että kurdikodista tulee laudatur suomenkielessä. Nuorella auki tie vaikka kuinka pitkälle, vai onko?
Ei mielestäni piilorasismia ollut uutisessa.

Lue lisää

Niin, mutta vaikka osaa kielen, niin ei kaikilla ole kirjallista taipumusta siinä määrin, että saisi esseestä parhaan mahdollisen arvosanan, vaikka oikeinkirjoitus ja kielioppi menisi täysin nappiin.

En todellakaan ymmärrä muuten minäkään, mikä siinä on niin ihmeellistä, että juuri kurdikodista tulee laudatur suomenkielessä. Onko kurdit mielestäsi yleensäkin tyhmempiä kuin suomalaiset? Suomalainen lapsi oppii kyllä 14 vuodessa suomenkielen. Miksi ei suomessa koulunsa käynyt kurdilapsi voisi oppia samassa ajassa, ellei ole jälkeenjäänyt.

ent. siivoojaparka kirjoitti:

Niin, mutta vaikka osaa kielen, niin ei kaikilla ole kirjallista taipumusta siinä määrin, että saisi esseestä parhaan mahdollisen arvosanan, vaikka oikeinkirjoitus ja kielioppi menisi täysin nappiin.

En todellakaan ymmärrä muuten minäkään, mikä siinä on niin ihmeellistä, että juuri kurdikodista tulee laudatur suomenkielessä. Onko kurdit mielestäsi yleensäkin tyhmempiä kuin suomalaiset? Suomalainen lapsi oppii kyllä 14 vuodessa suomenkielen. Miksi ei suomessa koulunsa käynyt kurdilapsi voisi oppia samassa ajassa, ellei ole jälkeenjäänyt.

Lue lisää

po. suomen kielessä. Kai äidinkieli on aina äidinkieli?

lat. huom. kirjoitti:

po. suomen kielessä. Kai äidinkieli on aina äidinkieli?

Sivunmennen mainittakoon, että minun lasteni äidinkieli on suomi, enkä vieläkään suostu puhumaan heille muuta kuin suomea. He kävivät suomenkielisen ala-asteenkin. Silti tyttäreni oli luokkansa paras ruotsin kielen ainekirjoituksessa erään kiinalaisen tytön kanssa koko kouluajan siitä lähtien, kun meni ruotsalaiseen luokkaan. Nyt on lukion ruotsin-, englannin- ja italiankielen opettajana Tukholmassa. Opettaa siis ruotsalaisille heidän äidinkieltään.

Lisään vielä, että hänellä on myös joitakin maahanmuuttaneita kolleegoja, jopa ainakin yksi kurdi. Ei se alkuperä kenestäkään tee muita tyhmempää.

Lapset vaan oppii niin nopeasti kielet.

ent. siivoojaparka kirjoitti:

Niin, mutta vaikka osaa kielen, niin ei kaikilla ole kirjallista taipumusta siinä määrin, että saisi esseestä parhaan mahdollisen arvosanan, vaikka oikeinkirjoitus ja kielioppi menisi täysin nappiin.

En todellakaan ymmärrä muuten minäkään, mikä siinä on niin ihmeellistä, että juuri kurdikodista tulee laudatur suomenkielessä. Onko kurdit mielestäsi yleensäkin tyhmempiä kuin suomalaiset? Suomalainen lapsi oppii kyllä 14 vuodessa suomenkielen. Miksi ei suomessa koulunsa käynyt kurdilapsi voisi oppia samassa ajassa, ellei ole jälkeenjäänyt.

Lue lisää

Kyllä ylioppilasaineesta voi kirjoittaa laudaturin vaikka ei olsikaan mitään erityisiä kirjallisia taipumuksia; riittää kielen erittäin hyvä hallinta, verbaalinen älykkyys ja tietty kielellinen lahjakkuus. Lukemisharrastus auttaa myös, koska se vahvistaa paitsi rakenteellista kielen hallintaa myös rikastuttaa sanavarastoa.

En ole koskaan sanonut että siinä on mitään ihmeellistä että kurdikodista tulee ällän kirjoittaja, pikemminkin päinvastoin. Sanoin että tapaus ei varmastikaan ole ainutlaatuinen, mutta kuitenkin ehkä juuri siinä suomalaisessa yhteiskunnassa mistä se uutisoitiin tapaus oli tarpeeksi harvinainen että se ylitti uutiskynnyksen. "Kurdikoti" tässä yhteydessä tarkoittaa mitä tahansa siirtolaiskotia. Kysymys ei ole heidän lahjakkuudestaan vaan siitä miten hyvä kielitaito on pystynyt kehittymään siitäkin huolimatta että kotona puhutaan eri kieltä. Eli siis: minä PUOLUSTAN monikielisyyttä ja näen siinä vain etuja ja meriittejä.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kyllä ylioppilasaineesta voi kirjoittaa laudaturin vaikka ei olsikaan mitään erityisiä kirjallisia taipumuksia; riittää kielen erittäin hyvä hallinta, verbaalinen älykkyys ja tietty kielellinen lahjakkuus. Lukemisharrastus auttaa myös, koska se vahvistaa paitsi rakenteellista kielen hallintaa myös rikastuttaa sanavarastoa.

En ole koskaan sanonut että siinä on mitään ihmeellistä että kurdikodista tulee ällän kirjoittaja, pikemminkin päinvastoin. Sanoin että tapaus ei varmastikaan ole ainutlaatuinen, mutta kuitenkin ehkä juuri siinä suomalaisessa yhteiskunnassa mistä se uutisoitiin tapaus oli tarpeeksi harvinainen että se ylitti uutiskynnyksen. "Kurdikoti" tässä yhteydessä tarkoittaa mitä tahansa siirtolaiskotia. Kysymys ei ole heidän lahjakkuudestaan vaan siitä miten hyvä kielitaito on pystynyt kehittymään siitäkin huolimatta että kotona puhutaan eri kieltä. Eli siis: minä PUOLUSTAN monikielisyyttä ja näen siinä vain etuja ja meriittejä.

Lue lisää

Lasten kielellinen kehitys pelkästään vahvistuu siitä, kun opetellaan äidinkieltä ja toista kieltä rinnakkain.

http://www.pedagogstockholm.se/sprakutveckling/modersmal-och-andrasprak-starker-sprakutvecklingen/

Monet maahanmuttajavanhemmat tekevät sen virheen, että heidän mielestään lapsen on opittava jo pienestä pitäen pelkästään sen maan kieli, missä asuu ja pelkäävät lapsista tulevan puolikielisiä, jos heille puhuu kotikielenä heidän oma äidinkieltään.

Minä, minä :)
Lähes kaikki aineeni jouduin luokalle lukemaan tai joskus ope luki. Tuota olen ihmetellyt, kun olen niitä vihkoja myöhemmin tutkiskellut.
Eihän ne mitenkään erikoisen hyviä aineita olleet. Eivätkä kympin arvoisia, olinko siis vain huonoista paras.
Koskaan en kirjoittanut pojista, joten sain olla ihan rauhassa heidän lähestymisiltään.
Yksi juttu tosin kertoi Albert Schweitzerista, jota en kylläkään henkilökohtaisesti tuntenut.

Anceli kirjoitti:

Minä, minä :)
Lähes kaikki aineeni jouduin luokalle lukemaan tai joskus ope luki. Tuota olen ihmetellyt, kun olen niitä vihkoja myöhemmin tutkiskellut.
Eihän ne mitenkään erikoisen hyviä aineita olleet. Eivätkä kympin arvoisia, olinko siis vain huonoista paras.
Koskaan en kirjoittanut pojista, joten sain olla ihan rauhassa heidän lähestymisiltään.
Yksi juttu tosin kertoi Albert Schweitzerista, jota en kylläkään henkilökohtaisesti tuntenut.

Lue lisää

Jospa kuitenkin muiden aineita luettusi nyt huomaisit olleesi kympin arvoinen.

Hyviä aineita minäkin kirjoitin, yo-kirjoituksissa oli huono tuuri, jotenkin mitkään aiheet eivät natsanneet, ja sain tyytyä ämmään

Anceli kirjoitti:

Minä, minä :)
Lähes kaikki aineeni jouduin luokalle lukemaan tai joskus ope luki. Tuota olen ihmetellyt, kun olen niitä vihkoja myöhemmin tutkiskellut.
Eihän ne mitenkään erikoisen hyviä aineita olleet. Eivätkä kympin arvoisia, olinko siis vain huonoista paras.
Koskaan en kirjoittanut pojista, joten sain olla ihan rauhassa heidän lähestymisiltään.
Yksi juttu tosin kertoi Albert Schweitzerista, jota en kylläkään henkilökohtaisesti tuntenut.

Lue lisää

Samaa minä olen naureskellut omista aineistani, vaikka niistä saikin kiitettäviä. Mutta se on tietysti sen ikäisen kirjoittamaksi ollut hyvä. Luulen, että jos nyt olisin kirjoittanut saman aineen, minkä silloin melkein viisikymmentä vuotta sitten, niin ei siitä olisi enää L tipahtanut. Nyt on enemmän kirjoittajia mihin verrata kuin silloin.

Meillä ei opettaja koskaan sanonut kenen aine on kysymyksessä, kun hän niitä luki. Mutta kyllä sen huomasi yleensä kirjoittajan naamasta, kenen se on. Minä ainakin punastuin aina napaa myöten ja aloin melkein vapisemaan. En ikinä olisi lukenut omaa ainettani ääneen, sillä minusta itsestäni ne ei olleet mitenkään hyviä. Jonkun toisen kirjoittaman olisin kyllä pystynyt lukemaan.

Pikkutenavanahan hän on itsekin muuttanut Suomeen ja käynyt suomalaisen koulun.

Tuo oli paras,mutta mistä se miinus tuli siihen?

ent. siivoojaparka kirjoitti:

Tuo oli paras,mutta mistä se miinus tuli siihen?

Olin laittanut otsikkoon kysymysmerkin!?

En minä vähättele ketään, joka on ylipäätään selvinnyt kirjoituksista. Nostan hattua ja haluan onnitella kaikkia uusia ylioppilaita saavutuksestaa. Mutta sillä, että hän on syntynyt eri maassa, ei pitäisi olla mitään merkitystä. Lapset pystyvät oppimaan kahta ja kolmeakin kieltä rinnakkain. Siinä ei ole mitään ihmeellistä.

ent. siivoojaparka kirjoitti:

En minä vähättele ketään, joka on ylipäätään selvinnyt kirjoituksista. Nostan hattua ja haluan onnitella kaikkia uusia ylioppilaita saavutuksestaa. Mutta sillä, että hän on syntynyt eri maassa, ei pitäisi olla mitään merkitystä. Lapset pystyvät oppimaan kahta ja kolmeakin kieltä rinnakkain. Siinä ei ole mitään ihmeellistä.

Lue lisää

Miksi sitten inttäää aina ja aina asiasta, faktasta?

kielenoppinut. kirjoitti:

Miksi sitten inttäää aina ja aina asiasta, faktasta?

Sitä minäkin ihmettelen. Eikö pelkkä aloitus olisi riittänyt siihen taivasteluun? 12vuotta suomalaisessa koulussa suomalaisten kavereitten kanssa ja oppinut suomenkielen. Entä sit?

Englanninkielen kirjoituksissa ei vaadita täydellistä englanninkielen osaamista, vaan että osaa sen verran kuin katsotaan, että pitäisi siinä vaiheessa osata.

Ei se ole mitenkään harvinaista, että suomalainen kirjoittaa laudaturin suomenkielessä. Niistä ei vain erikseen hehkutella lehdissä.